Toivakan kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 4.11. kokoukseen ovat muun muassa tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2025, kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2025, valtuutettujen lukumäärän vahvistaminen vuoden 2025 kuntavaaleihin sekä valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun välinen MAL-sopimusehdotus 2024-2035.
Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2025
Tuloverolain (1535/1992) 1 §:n mukaan ansiotulosta suoritetaan veroa valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle. Lain 130 §:ssä säädetään, että luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on suoritettava verotettavasta ansiotulostaan tuloveroa kunnalle kuntalain mukaisesti vahvistetun tuloveroprosentin mukaan.
Kuntalain (410/2015) 111 §:n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista.
Verotusmenettelystä annetun lain (520/2010) 91 a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella.
Vuoden 2025 alussa ennakonpidätysmenettely muuttuu ja verokortit tulevat voimaan heti tammikuun alusta. Muutoksella helpotetaan sekä kansalaisten että suoritusten maksajien verokorttien käsittelyä ja siitä aiheutuvaa työtä. Muutos aiheuttaa aikaistuksen myös verokorttien tuotannon aikatauluun Verohallinnossa, joten kuntien on erityisen tärkeää ilmoittaa veroprosenttinsa määräaikaan mennessä.
Suomen kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2024 on 7,51 %. Vuonna 2025 kunnallisverotuksen efektiivisyys lisääntyy, kun kunnallisverotuksen ansiotulovähennys poistuu. Vaikutus kuntatalouteen on neutraali, koska kuntien verotulomenetysten kompensaatiot pienenevät vastaavasti.
23.9.2024 julkaistussa syksyn kuntatalousohjelmassa vuodelle 2025 arvioidaan erikokoisten kuntien rahoituksen tasapainotilaa painelaskelmilla. Laskennallinen kunnallisveroprosentin korotuspaine kasvaa kaikissa kuntakokoryhmissä tarkastelujakson aikana ja suurin korotuspaine kohdistuu pääosin 2000 asukkaan kuntakokoryhmään.
Talousarviovalmistelussa käytetty veroennuste perustuu syyskuussa päivitettyyn Kuntaliiton veroennustekehikkoon. Verotuloksi kirjattavaa kunnallisveroa arvioidaan vuonna 2025 kertyvän noin 4.384.000 euroa, mikä on noin 7,8 % enemmän kuin kuluvana vuonna.
Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tuloveroprosentiksi vuodelle 2025 vahvistetaan 9,40 %.
Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2025
Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero, josta on säädetty kiinteistöverolaissa (654/1992). Kiinteistövero koskee sekä maata että rakennuksia. Maa- ja metsätalousmaa, vesialueet ja kiinteistöverolaissa erikseen määritellyt alueet eivät kuulu kiinteistöveron piiriin. Kiinteistövero määrätään kunnassa sijaitsevasta kiinteistöstä sen omistajalle. Kunta ei maksa kiinteistöveroa omalla alueellaan omistamistaan kiinteistöistä.
Kiinteistöverolain 11 §:n mukaan kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään sadasosan tarkkuudella. Kunnanvaltuuston määräämää maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia ja rakennusten yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan veronalaisiin kiinteistöihin, jollei lain 12-14 §:stä muuta johdu.
Kunnan tulee ilmoittaa määräämänsä kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.
Kiinteistöverolain perusteella kiinteistöveroprosentit vuodelle 2025 määrätään seuraavasti:
- Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,93-2,00.
- Maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 1,30-2,00.
- Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,41-1,00.
- Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,93-2,00.
- Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä välillä 0,93-3,10.
- Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä välillä 2,00-6,00.
- Yleishyödyllisen yhteisön omistaman pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä olevan rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä säädettyjä alarajoja alhaisemmaksi, myös 0,00 prosentiksi.
Toivakan kunnanvaltuuston 13.11.2023 § 63 vuodelle 2024 määräämät kiinteistöveroprosentit ovat:
- yleinen kiinteistövero 1,30
- maapohjan kiinteistövero 1,30
- vakituiset asuinrakennukset 0,50
- muut asuinrakennukset 1,65
- rakentamattomat rakennuspaikat 4,0
- yleishyödylliset yhteisöt 0,00
Syyskauden 2024 lainsäädäntösuunnitelmaan sisältyy hallituksen esitys eduskunnalle kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Uudistuksen tavoitteena on korjata kiinteistöjen verotusarvojen ja käypien arvojen eriytyminen toisistaan. Rakennusten arvostamisessa siirryttäisiin nykyisestä useiden vuosikymmenten takaisiin keskimääräisiin ja rakennuskustannusindeksillä vuosittain tarkistettuihin rakentamiskustannuksiin perustuvista jälleenhankinta-arvoista uudelleen määritettävien verotusarvon perusteena olevien arvojen, jota nimitettäisiin perusarvoksi, käyttämiseen. Maapohjan osalta hankkeen tavoitteena on luoda uusi aluehintakartta maapohjien verotusarvojen määrittämistä varten koko maan kattavasti. Yhtenäisen hinnan alueet perustuisivat lähtökohtaisesti markkinahintoihin eli toteutuneisiin kiinteistöjen kauppahintatietoihin, osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.
Talousarviovalmistelussa käytetty veroennuste perustuu syyskuussa päivitettyyn Kuntaliiton veroennustekehikkoon. Verotuloksi kirjattavaa kiinteistöveroa arvioidaan vuonna 2025 kertyvän noin 902 000 euroa.
Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kiinteistöveroprosenteiksi vuodelle 2025 määrätään seuraavat:
– rakennusten yleinen kiinteistövero 1,30
– maapohjan yleinen kiinteistövero 1,30
– vakituiset asuinrakennukset 0,50
– muut asuinrakennukset 1,65
– yleishyödylliset yhteisöt 0,00
– rakentamattomat rakennuspaikat 4,0
Valtuutettujen lukumäärän vahvistaminen vuoden 2025 kuntavaaleihin
Kuntalaki antaa valtuustolle harkintavaltaa päättää laissa säädettyä vähimmäismäärää suuremmasta valtuuston koosta. Kunnissa on hyvä kuntavaalivuotta edeltävänä vuotena arvioida, onko valtuuston kokoa tarvetta muuttaa. Kuntalaissa (410/2015 16 §) on määritetty valtuutettujen vähimmäismäärät kunnan asukasluvun perusteella. Kunnan asukasluvun ollessa enintään 5 000, valtuutettuja tulee olla vähintään 13.
Valtuuston päätös vähimmäismäärää suuremmasta valtuutettujen lukumäärästä tai aiemman päätöksen muuttamisesta on ilmoitettava oikeusministeriölle viimeistään 31.12.2024 (Kuntalain 16 §).
Asukasluku määräytyy väestötietojärjestelmässä vaalivuotta edeltävän marraskuun 30. päivän päättyessä olevien tietojen mukaan. Toivakan kunnan asukasluku 31.12.2023 oli 2368 ja 30.9.2024 asukasluku oli 2353.
Valtuutettujen lukumäärä ei enää ole suoraan sidottu kunnan asukaslukuun, vaan kukin kunta voi harkita valtuustonsa sopivan koon. Harkintavaltaa on kuitenkin rajoitettu kunnan asukaslukuun sidotuilla alarajoilla. Valtuutettujen lukumäärän on oltava pariton, jotta valtuuston kokoontuessa täysilukuisena äänet eivät äänestettäessä menisi tasan.
Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuutettujen lukumääräksi vahvistetaan 21 valtuutettua valtuustokaudelle 1.6.2025-31.5.2029.
Valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun välinen MAL-sopimusehdotus 2024-2035
MAL-sopimuksessa määritellään seudun kuntien ja valtion yhteinen tavoitetila ja kehityspolku maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä seuraavalle 12 vuodelle (2024-2035) sekä konkreettiset toimenpiteet seuraavalle neljälle vuodelle (2024-2027). Sopimus päivitetään neljän vuoden välein. Tämä MAL-sopimus on järjestyksessään seudun toinen MAL-sopimus. Valtion puolelta sopimuksen lähtökohtina ovat mm. pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteet.
Sopimuksessa valtio osoittaa Jyväskylän seudun liikennehankkeisiin yhteensä 16 miljoonaa euroa seuraavasti:
– Vt 4 Palokan kohta. Vuosina 2025-2027 toteutettavan hankekokonaisuuden kustannusarvio on yhteensä 26,5 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on yhteensä 15,5 miljoonaa euroa ja Jyväskylän kaupungin 11 miljoonaa euroa. Hankekokonaisuus muodostuu valtatie 4 eritasoliittymien, maantien 16685 (Palokanorren) sekä nykyisten maanteiden 16685 (Ruokkeentie) ja 16687 (Saarenmaantie) parantamisesta. Hankkeesta laaditaan erilliset suunnittelu- ja toteutussopimukset osapuolten kesken.
– Valtion väyläverkon pienet parantamishankkeet: Valtio osoittaa yhteensä 0,5 miljoonaa euroa vuosina 2025-2028 valtion väyläverkon pieniin parantamishankkeisiin. Painopiste on liikenneturvallisuutta, kestävää liikkumista, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä muita MAL-sopimuksen tavoitteita palvelevien liikennehankkeiden suunnitteluvalmiuden edistämisessä. Hankekokonaisuus rahoitetaan valtion ja kuntien kesken kustannusjaolla 50/50. Edistettävistä hankkeista sovitaan jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä seudun kuntien, Väyläviraston ja ELY-keskuksen yhteistyönä osana MAL-sopimuksen toimeenpanoa.
Lisäksi sopimus sisältää 8,2 miljoonaa euroa joukkoliikenteen perustukea vuosina 2024-2027. Sopimuksella vahvistetaan joukkoliikenteen viranomaisalueen laajentumista tukeva siirtymäajan valtion tuki vuosina 2024-2027 (800 000 €/vuosi, sisältyy em. kokonaissummaan). Siirtymäajan tuki korvaa toimivalta-alueeseen liittyneille uusille kunnille ELY-keskuksen aiemman maksaman valtionavustuksen.
Valtio ja seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksella toteuttamaan ja edistämään sopimukseen kirjattuja toimenpiteitä. Sopimuksen toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumisesta laaditaan vuosittain seurantaraportti ja se käsitellään sopimusosapuolten välisessä yhteisessä seurantakokouksessa.
Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että se hyväksyy 9.9.2024 päivätyn valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun välisen MAL-sopimusehdotuksen 2024-2035 ja valtuuttaa vt. kunnanjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen.
Lisätiedot:
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen
p. 040 52 31 633
Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto
p. 040 516 9332
Koko esityslista liitteineen luettavissa täällä.