Keski-Suomen hyvinvointialue: Pyydä apua -nappi auttaa nyt kaikkia keskisuomalaisia

16.10.2023

Keski-Suomen hyvinvointialueen Pyydä apua -nappi on laajentunut auttamaan kaikkia keskisuomalaisia 16.10. alkaen.

Pyydä apua -nappi on yksi sähköistä palvelukanavista, jonka kautta voi saada tukea ja neuvontaa sekä tarvittaessa ohjausta oikeanlaisen avun piiriin.

Tarkoituksena on tarjota matalan kynnyksen tukea kaikille keskisuomalaisille. Yhteyttä voi ottaa nimettömänä esimerkiksi niissä tilanteissa, kun yhteydenottaja ei tiedä mistä voisi saada apua mieltä askarruttavaan asiaan. Avun tai tuen tarve voi liittyä esimerkiksi yksin asuvan aikuisen tilanteeseen, vanhemman, nuoren tai lapsen huoleen, vammaisen tai ikääntyneen henkilön asioihin tai avunpyytäjän ystävään tai muihin läheisiin ihmisiin.

– Napista saa apua monenlaisiin asioihin ja huoliin. Konkreettinen tuen tarve voi liittyä esimerkiksi arjen tai mielen hyvinvoinnin haasteisiin tai yleiseen ohjaukseen ja neuvontaan, kuten tiedon antamiseen eri palveluista. Kaikki keskisuomalaiset voivat pyytää helposti apua kaikkina vuorokauden aikoina napin ansiosta, kertoo projektipäällikkö Hanna Mäkiaho Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta.

Asukas täyttää Pyydä apua -napista aukeavan verkkolomakkeen, minkä jälkeen lomake ohjataan eteenpäin hyvinvointialueella työskentelevälle sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaiselle. Pyydä apua -napin yhteydenoton vastaanottanut ammattilainen ottaa 1–3 arkipäivän kuluessa yhteyttä lomakkeen täyttäjään.

Pyydä apua -nappia ei ole tarkoitettu akuuttien asioiden tai hätätilanteiden hoitoon, eikä sen kautta tehdä esimerkiksi lastensuojeluilmoituksia. Hätätilanteissa tulee soittaa numeroon 112. Asukkaan tulee myös olla yhteydessä suoraan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaiseen varatakseen tai peruakseen vastaanottoajan.

 

Kesäkuussa julkaistusta Pyydä apua -napista hyviä kokemuksia

Pyydä apua -napin pilotointi alkoi kesäkuussa, jolloin se suunnattiin ainoastaan lapsiperheille ja nuorille. Napin kautta on tullut 86 yhteydenottoa 12.10. mennessä. Pilotoinnin kokemukset napista ovat olleet hyviä, joten pilotointia laajennetaan nyt kaikille keskisuomalaisille asukkaille.

Nappia on kehitetty Keski-Suomen hyvinvointialueen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa yhdessä hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Tavoitteena on, että asukkaat saavat mahdollisimman helposti ohjausta ja neuvontaa silloin, kun sitä tarvitsevat.

Hyvinvointialueen sähköiset palvelut löytyvät osoitteesta hyvaks.fi/asioi-sahkoisesti.

Lisätietoja:

  • Hanna Mäkiaho, projektipäällikkö, palveluiden saatavuus, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 040 352 7446, hanna.t.makiaho(at)hyvaks.fi
  • Johanna Liukkonen, projektipäällikkö, lapset, nuoret ja perheet, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 311 8684, johanna.liukkonen(at)hyvaks.fi
  • Sari Nurmivaara, palvelupäällikkö, Keski-Suomen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus Omaks, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 473 1118, sari.nurmivaara(at)hyvaks.fi

Keski-Suomen hyvinvointialue: Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta ottaa kantaa ikääntyneiden päivätoiminnan kehittämiseen

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 13.10.2023

Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta ottaa kantaa ikääntyneiden päivätoiminnan kehittämiseen

Keski-Suomen hyvinvointialueen työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnassa ovat esillä ikääntyneiden päivätoiminta, henkilöstöohjelma sekä palveluiden myöntämisperusteet.

Ikääntyneiden päivätoimintapalvelun kehittämistä ja yhtenäistämistä on tehty kuluvan vuoden aikana aluevaltuuston hyväksymien palvelun myöntämisperusteiden mukaisesti. Kehittämistä on tehty kumppanuudessa kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen, seurakuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Kunnista siirtyi hyvinvointialueelle varsin erilaisia päivätoiminnan malleja

Keski-Suomen hyvinvointialueen koti- ja asumispalveluiden vastuualueelle siirtyi päivätoiminnan palveluita 20 kunnasta. Koronavuosina ikääntyneiden päivätoiminta toimi monessa kunnassa supistettuna tai oli tauolla. Päivätoimintaa järjestettiin vaihtelevasti – avoimesta kerhotoiminnasta ja tukipalvelupainotteisesta toiminnasta tavoitteelliseen kuntouttavaan päivätoimintaan.

Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta seuraa päivätoiminnan kehittämistä. Lautakunta on ilmaissut tahdokseen, että kuntouttava päivätoiminta saadaan käyttöön kaikissa Keski-Suomen kunnissa ja että palvelua myönnetään asiakkaille hyvinvointialueen hyväksymillä palvelun myöntämisperusteilla. Myöntämisen tulee perustua asiakaskohtaiseen palvelutarpeen arviointiin.

Päivätoiminnan palveluiden tarkoituksena on asiakkaan toimintakyvyn ja mielen hyvinvoinnin tavoitteellinen tukeminen, sosiaalisten kontaktien luonti, yhteisöllisyyden lisääminen, yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy, voimavarojen vahvistaminen ja elämänilon lisääminen. Toimintakyvyn ylläpitäminen merkitsee ikääntyvien itsenäisen elämän mahdollistumista, elämänlaatua, mahdollisuutta itselle merkityksellisiin harrastuksiin, mielekkäitä tapoja ajanviettoon, luovien tapojen löytämistä selviytymiseen niissä tilanteissa, joissa toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, selviytymistä vastoinkäymisissä ja luopumisissa, kannustusta itsestä huolehtimiseen sekä luottamusta omiin voimavaroihin.

Palvelun toimintamallia on hiottu yhdessä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa kumppanuuspöydissä ja tapaamisissa. Kuntouttava päivätoiminta on mahdollista laajentaa kaikkien Keski-Suomen kuntien alueille, kunhan avoimelle päivätoiminnalle löytyy jatkuvuus kumppanuuksien kautta. Päivätoiminnan työntekijöiden kanssa on kehitetty asiakasprosessia, johon sisältyy muun muassa RAI-arviointivälineistön ja moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen toimintakyvyn arvioinnissa.

Päivätoiminnan palvelujen kehittäminen palvelumuotoilun keinoin, yhteistyössä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa on käynnissä. Kehittäminen kytkeytyy kiinteästi myös hyvinvointialueen strategiaan ja tuottavuusohjelmaan: tavoitteena on kuntouttavia palveluita kehittämällä saada ylläpidettyä ikääntyneiden toimintakykyä ja ennaltaehkäistyä raskaampien palvelujen tarvetta.

Seniorikeskusmallin valmistelu käynnissä

Koti- ja asumispalvelujen varhaisen tuen palveluissa on päivätoiminnan kehittämisessä edetty kohti seniorikeskusmallia yhteistyössä kuntien hyvinvointikoordinaattoreiden sekä järjestöjen ja seurakuntien edustajien kanssa. Seniorikeskus tarkoittaisi palvelukokonaisuutta, joka on fyysinen ja/ tai verkostomainen. Kokonaisuus on yhteensovitettu ikääntyvien ja riskiryhmien hyvinvoinnin ja avuntarpeisiin vastaava monialainen, monitoimijainen palveluverkosto, joka toimii ja jota johdetaan kokonaisuutena.

Fyysiset seniorikeskukset toimivat myös avoimina matalan kynnyksen paikkoina tai tiloina, joihin kaikki ikääntyvät ovat tervetulleita. Kohtaamispaikka on toiminnallinen osa seniorikeskusta. Kohtaamispaikka kokoaa ja jakaa eri toimijoiden tietoa ja asiantuntemusta sekä auttaa kynnyksettömästi lisäavun saannissa. Avoimessa kohtaamispaikassa voi esimerkiksi viettää aikaa, harrastaa, lukea lehtiä, osallistua keskusteluihin, laulaa, tehdä käsitöitä ja juoda kupin kahvia. Toimintaa tuottavat hyvinvointialue, kunta, järjestöt, seurakunta ja yksityiset toimijat. Avoimen kohtaamispaikan toimijat toimivat omilla resursseillaan ja vastaavat toiminnasta aiheutuvista kustannuksistaan. Hyvinvointialue kannustaa paikallisia järjestöjä tulemaan mukaan osaksi avoimen kohtaamispaikan sisällön tuottamista ja ylläpitoa. Hyvinvointialue huomioi vuosittain myönnettävissä järjestöavustuksissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävän ja siihen liittyvän paikallisen ja kuntien kanssa tehtävän työn.

Kuntouttava päivätoiminta ja seniorin hyvinvointineuvola sekä neuvonta ja palveluohjaus ovat osa seniorikeskusta. Seniorin hyvinvointineuvola tarjoaa ikääntyneille matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä ja kokonaisvaltaisia, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluita. Palvelu on tarkoitettu yli 65-vuotiaille itsenäisesti kotona asuville, jotka eivät vielä ole palveluiden piirissä. Seniorin hyvinvointineuvolaa kehitetään ja mallinnetaan Kestävän kasvun rahoituksen turvin. Hankerahoitus on käytettävissä vuoden 2024 loppuun asti. Erityiset pilotit ovat käynnistyneet Jyväskylän Vaajakosken alueella sekä Pihtiputaalla ja Viitasaarella. Kuluvana vuonna kutsutaan vielä kaikki 68 vuotta täyttävät hyvinvointitapaamisiin pilottialueilla.

Ikääntyneen alueelliset huolipuhelimet aloittivat toimintansa 4.9.2023. Ikääntyneen huolipuhelimeen voi soittaa arkipäivisin kello 9–15, jos läheisen ikäihmisen tai oma kotona selviytyminen huolettaa. Soitolla saa vireille palvelutarpeen arvioinnin, jossa ikääntyneelle etsitään hänen elämäntilanteeseensa parhaiten sopivat palvelut kotona asumisen tueksi. Huolipuhelimet ovat ensi vaiheen osa ikääntyneen neuvontaa, ohjausta ja palvelutarpeen arviointia ja suunnittelua.

Strategian toteuttamista pohditaan henkilöstöohjelman keinoin

Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta antaa lausuntonsa Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilöstöä koskevaa päätöksentekoa ja johtamista linjaavan henkilöstöohjelman luonnoksesta. Henkilöstöohjelman tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialueella on riittävä, osaava, hyvinvoiva, osallistuva ja sitoutunut henkilöstö oikeissa paikoissa oikeaan aikaan, jotta palvelut saadaan sujumaan tavoitellusti.

Henkilöstöohjelman luonnos on syntynyt osallistavan, neljä kuukautta kestäneen yhteistyöprojektin tuloksena. Siihen on osallistunut 54 toimijaa ja heidän edustamiensa yhteisöjen jäseniä. Myös hyvinvointialueen työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua henkilöstöohjelman työstöön Polis-kyselyn kautta. Lähtökohtana ovat olleet strategia ja kysymys, minkälaisen henkilöstöjohtamisen varassa se saadaan toteutumaan. Ohjelman sloganiksi on muodostunut ”Hyvä työarki kaikille” ja visioksi ”Meillä henkilöstö elää hyvää työarkea. Hyvän työn tekemiseen on hyvät olosuhteet ja voimavarat sekä tukena hyvä johtaminen.”

Henkilöstöohjelman on tarkoitus toimia johtamisen työkaluna, joka sisältää avainalueet, tavoitteet, keinot ja mittarit. Kehittämistoimiksi strategiakaudelle on nimetty lähijohtamisen kehittäminen, työvoiman hankinnan kehittäminen, palkitsemisen kehittäminen, työhyvinvointia ja työolosuhteita tukevien käytäntöjen kehittäminen sekä resurssisuunnittelun kehittäminen. Ohjelma on käsitelty henkilöstöjaoksessa, minkä jälkeen se kiertää lausunnoilla lautakunnissa ja päätyy aluehallitukseen 31.10.2023.

Palvelujen myöntämisen perusteet vuodelle 2024

Palvelujen myöntämisen perusteet -asiakirjakokonaisuus kiertää vielä keskeneräisenä ja valmisteluvaiheessa toimielimissä kommentointikierroksella lokakuun aikana. Tällä halutaan varmistaa toimielimille varhaisen vaiheen vaikuttamismahdollisuus kokonaisuuteen. Kommentoitavana olevat asiakirjat eivät ole valmiita asiakirjoja, vaan niitä hiotaan kommenttikierroksen jälkeen ja tuodaan päätöksentekoon marraskuussa.

Kokouksen esityslista 

Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa www.hyvaks.fi/hyvinvointialue/lautakunnat – suora linkki lautakunnan pdf-muodossa olevaan listaan. Lautakunnan kokouksen pöytäkirja julkaistaan hyvaks.fi-verkkosivuilla heti, kun se on tarkastettu.

Lisätietoja:

  • Kokouksen esittelijä: tietojohtaja Simo Reipas, simo.reipas(at)hyvaks.fi, tietojohtaminen p. 050 567 8537
  • Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan puheenjohtaja Maarit Heikkinen, p. 040 721 2639, maarit.heikkinen(at)hyvaks.fi

Lupa- ja ympäristöjaoston lausunto jätehuoltomääräysten päivittämisestä

Lupa- ja ympäristöjaoston 11.10. pidetyssä kokouksessa käsiteltiin muun muassa Jyväskylän seudun jätelautakunnan lausuntopyyntöä 11.9.2023 jätehuoltomääräysten päivittämisestä

Yleistä jätehuoltomääräyksistä ja niiden päivittämisestä

Jyväskylän seudun jätelautakunnalla on käsittelyssä jätehuoltomääräysten päivittäminen.

Jätehuoltomääräykset ovat jätelain nojalla annettavia sitovia paikallisia määräyksiä, joilla edistetään jätteiden synnyn ehkäisyä, kierrätystä sekä varmistetaan alueella toimiva jätehuolto, josta ei aiheudu roskaantumista, ympäristö- tai terveyshaittoja.

Määräyksiä tarkistetaan vastaamaan muuttunutta jätelainsäädäntöä jätelakiin 19.7.2021 tulleiden muutosten vuoksi. Jätehuoltomääräykset koskevat kokonaisuudessaan asumisessa syntyvän jätteen sekä kuntien hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän jätteen jätehuoltoa. Tämän lisäksi jätehuoltomääräykset koskevat valtion ja yritysten jätehuoltoa vain rajoitetusti.

Keskeisimmät muutosehdotukset

Kierrätettävien jätteiden lajittelu on lisääntynyt, joten määräysluonnoksessa esitetään tietyin edellytyksin mahdollisuutta saada sekajäteastialle 12 viikon tyhjennysväliä sekä laajennusta 8 viikon tyhjennysvälin ehtoihin. Muutoksella yhä useampi kotitalous voi pidentää sekajäteastian tyhjennysväliä, kun tunnollisella lajittelulla sekajätettä syntyy vähemmän.

Biojätteen kompostointiin esitetään tarkennuksia. Luonnoksessa esitetään, että jatkossa biojätteen kompostointiin ei hyväksytä lantaloita eikä alkuperäisestä käytöstä poistettuja pakastimia tai jääkaappeja. Lantalat eivät täytä lainsäädännön asettamia vaatimuksia kompostorille. Vanhat pakastimet ja jääkaapit luokitellaan sähkö- ja elektroniikkaromuksi, jota pidetään vaarallisena jätteenä niiden sisältämien ympäristölle haitallisten yhdisteiden vuoksi. Lantaloille sekä vanhoille kylmälaitteille on määritelty määräysluonnokseen siirtymäaika, jonka aikana niiden käytöstä on siirryttävä määräysten mukaiseen biojätteen käsittelyyn.

Biojäteastioiden suojasäkkien käyttöä esitetään lopetettavaksi. Biojäteasioiden suojasäkit aiheuttavat ongelmia biojätteen käsittelyprosessissa, jolloin myös aiheutuu ylimääräisiä huoltokustannuksia.

Jyväskylän seudun jätelautakunnan toimialueella on ollut 1.1.2023 alkaen kokeilu, jonka aikana biojäteastioiden suojasäkkien käyttö lopetettiin ja lopettamisen vaikutuksista kerättiin tietoa.

Jätteiden kuormausaikaa esitetään muutettavaksi aiempaa joustavammaksi. Kuormaus sallittaisiin lauantaisin, sunnuntaisin ja arkipyhinä kello 7-22. Laajennuksen perusteena on taata toimiva jätehuolto viikonloppuisin myös yrityksille ja yleisötilaisuuksille.

Kaikki muutokset on esitetty liitteinä olevissa määräysluonnoksissa ja niiden perusteluissa. Tarkoitus on, että määräykset tulevat voimaan 1.1.2024.

Lausunto tulee antaa 13.10.2023 klo 15 mennessä osoitteeseen kirjaamo@jyvaskyla.fi.

Lupa- ja ympäristöjaosto hyväksyi yksimielisesti, että se päättää todeta lausuntonaan jätehuoltomääräysten päivittämisestä seuraavaa:
Edellytysten täyttyessä, mahdollisuutta saada sekajäteastialle 12 viikon tyhjennysväli sekä laajennusta 8 viikon tyhjennysvälin ehtoihin, pidetään hyvinä uudistuksina.
Muita muutoksia pidetään myös tarkoituksenmukaisina ja perusteltuina. Unohtamatta tiedottamista kuluttajille ennen muutosten voimaantuloa.

Toivakan kunnan lupa- ja ympäristöjaostolla ei ole muuta huomautettavaa jätehuoltomääräysten päivittämisestä.

Toivakan kunnan lupa- ja ympäristöjaoston 11.10. kokouksen pöytäkirja löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Tiedote vesikatkosta ti 17.10. klo 9-10: Ruuhimäki ja Kankaisten VOK:n verkko

Tiedote vesikatkosta

Tiistaina 17.10.2023 klo 9-10 suoritamme testaus- ja huoltotöitä Ruuhimäen paineenkorotusasemalla. 

Tästä johtuen joudumme katkaisemaan vedensyötön Ruuhimäestä ja katko saattaa vaikuttaa myös Kankaisten vesiosuuskunnan verkostoon.

Lisätiedot tarvittaessa:

Toivakan kunnan vesihuolto

Pekka Koivunen, p. 040 660 40 04

Pertti Paananen, p. 040 734 85 03

Keski-Suomen hyvinvointialue: Vauvan kaa -hyvinvointipäivä lauantaina 28.10. Palokan neuvolassa

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 11.10.2023

 

Vauvaperheet ja vauvaa odottavat perheet ovat tervetulleita Vauvan kaa -hyvinvointipäivään lauantaina 28.10. Palokan neuvolaan  

Vauvaa odottavat perheet ja vauvaperheet ovat tervetulleita Vauvan kaa -hyvinvointitapahtumaan, jossa esitellään vauvaa odottavien perheiden ja vauvaperheiden palveluita. Tapahtuma on lauantaina 28.10.2023 kello 11–15 Palokan neuvolassa Jyväskylässä, osoitteessa Ritopohjantie 25.

Tapahtumassa vauvaa odottavat perheet ja vauvaperheet saavat vinkkejä niin oman kuin vauvankin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.  Perheille on myös tietoa millaista toimintaa ja tukea on tarjolla vauvaperheen arkea helpottamaan.

– Perheet saavat yhdestä paikasta ja samalla kertaa paljon erilaista hyödyllistä tietoa. Ja esittelypisteistä voi valita juuri ne, jotka itseä kiinnostavat, selvittää palvelupäällikkö Marja Lehtoranta.

Tapahtumassa mukana ovat Keski-Suomen hyvinvointialueelta neuvolan perhevalmennus, Sairaala Novan synnytysyksikkö, ravitsemusterapeutti, suun terveydenhuolto, pikkulapsiperheiden psykologipalvelut, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, perhekeskuskoordinaattorit, seksuaaliterveyspalvelut ja Omaks. Jyväskylän kaupungilta mukana ovat kulttuurineuvola ja kirjastot. Lisäksi tapahtumassa toimintaansa ja palvelujansa esittelevät Jyväskylän imetystukiryhmä ry, Liikenneturva, Jyväskylän seurakunta, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, MLL Järvi-Suomen piiri ry, Kantoliinayhdistys ry, JAMK/kätilöopiskelijat, Jyväskylän yliopisto sekä Keski-Suomen oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta ja Ulosottolaitoksen ennakoiva talousneuvonta.

Tapahtumassa on myös kahvio, jossa käy käteismaksu.

Vauvan kaa -tapahtuma on osa hyvinvointialueen neuvoloiden tarjoamaa perhevalmennusta ja se on avoin koko hyvinvointialueen perheille. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Lisätietoja:

  • palvelupäällikkö Marja Lehtoranta, p. 050 597 8314 ,Keski-Suomen hyvinvointialue, perhekeskus

Toivakan alueelta kartoitetaan vapaita toimitiloja

Toimitilaa vuokralla tai myynnissä Toivakassa? Ilmoita siitä meille!

Meille tulee paljon kyselyjä vapaina olevista tiloista Toivakassa, joissa olisi mahdollista harjoittaa yritystoimintaa. Kyselyitä on tullut suurista halleista pieniin katoksiin.

Jos sinulla on tarjota toimitilaa, jätä yhteystietosi tällä lomakkeella >>>

Täyttämällä lomakkeen, hyväksyt, että antamasi tiedot tallennetaan tätä tarkoitusta varten luotavaan rekisteriin. Tietoja säilytään yksi vuosi.

Vapaita toimitiloja kartoittaa Toivakan kunnan työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjonen,

p. 040 635 80 88

arja.marjonen@toivakka.fi

Keski-Suomen hyvinvointialue: Aluehallitus hyväksyi sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 10.10.2023

Aluehallitus hyväksyi sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan

Aluehallituksen 10.10.2023 kokouksessa käsittelyssä olivat sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan hyväksyminen ja Sairaala Novan säätiön hallituksen jäsenen vaihtuminen.

Sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan hyväksyminen

Aluehallitus merkitsi tiedoksi sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan aiemman käsittelyn palveluntuottajien vaikuttamistoimielimessä, lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa sekä työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnassa ja päätti hyväksyä sääntökirjan käyttöön 1.12.2023 alkaen. Palvelusetelillä järjestettävillä sosiaalihuoltolain mukaisilla tukipalveluilla varmistetaan sosiaalihuoltolain mukaisten tukipalveluiden tarvitsijoiden yhdenvertainen kohtelu sekä yhdenvertainen palveluiden saatavuus ja saavutettavuus koko hyvinvointialueella. Lisäksi palvelusetelitoiminnalla mahdollistetaan eri kokoisten palveluntuottajien osallistuminen sosiaalihuoltolain mukaisten tukipalveluiden tuottamiseen.

Palvelusetelillä voidaan järjestää asiointipalvelua, siivouspalvelua ja vaatehuoltopalvelua henkilölle, joiden toimintakyky on alentunut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Sääntökirjaan on kuvattu muun muassa palvelun sisältö, palvelun tuottajiin kohdistuvat velvoitteet ja ehdot sekä myönnettävät palvelusetelituotteet ja niiden tunti- tai kappalehinnat.

Sairaala Novan säätiön hallituksen jäsenen vaihtuminen

Aluehallitus myönsi eron Keijo Hämäläiselle Sairaala Novan säätiön hallituksen jäsenyydestä ja valitsi uudeksi jäseneksi hallitukseen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Jyväskylän yliopiston uuden rehtorin Jari Ojalan. Hämäläinen on pyytänyt eroa hallituksen jäsenyydestä paikkakunnalta muuton vuoksi.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus. Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Lisätietoja:

  • Maria Kaisa Aula, aluehallituksen puheenjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)hyvaks.fi
  • Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi

Toivakan kunta aloittaa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut

Tiedote

2.10.2023

Toivakan kunta aloittaa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut

Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 2.10.2023 § 234 käynnistää taloudellisin ja tuotannollisin perustein työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain (449/2007) mukaiset, koko kunnan henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut talouden tasapainottamiseen tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi vuosina 2024 – 2026 Toivakan kunnassa.

Neuvotteluissa käsitellään em. lain 4 §:n 1 momentin kohtien 1-4 mukaisia asioita.

Yhteistoimintaneuvottelun perusteena ovat taloudelliset ja tuotannolliset syyt ja neuvottelut koskevat koko Toivakan kunnan henkilöstöä.

Neuvotteluissa henkilöstömenoja tulee pystyä vähentämään kunnassa siten, ettei vaaranneta asiakasturvallisuutta eikä lakisääteisten palveluiden järjestämistä ja tuottamista.

Toteutettavat keinot päätetään harkitusti kokonaisvaltaisen suunnitelman kautta, joka laaditaan YT-neuvottelujen yhteydessä.

Henkilöstömenojen vähentämisessä ensisijaisena tavoitteena on säästöjen saavuttaminen vapaaehtoisten keinojen (suositusvapaiden / lomarahavapaiden), eläkepoistuman, sijaisten käytön vähentämisen, palveluiden uudelleen järjestämisen tai prosessien kehittämisen, eri toimintojen ja työnkuvien tarkastelun avulla.

Neuvottelujen tavoitteen saavuttamiseksi henkilöstöä voidaan neuvottelujen perusteella harkitusti:

  • myöntää heille vapaaehtoisia suositusvapaita / lomarahavapaita
  • lomauttaa
  • osa-aikaistaa
  • irtisanoa

Vuoden 2024 osalta säästötavoite henkilöstökuluissa on 160.000 euroa. Neuvotteluilla tavoitellaan sekä pysyviä että niitä tukevia kertaluonteisia säästöjä.

Yhteistoimintaneuvottelut käynnistyvät 10.10.2023.

Neuvottelumenettelystä työnantajan edustajana vastaavat kunnanjohtaja ja henkilöstö- ja koulusihteeri.

Yhteistoimintaneuvottelujen tiedottamisesta vastaa kunnanjohtaja.

Esityslistat ja pöytäkirjat ovat luettavissa Toivakan kunnan verkkosivuilta.

 

Lisätiedot:
Vt. Kunnanjohtaja Touko Aalto, p. 040 51 69 332

Kouluterveyskysely: Keski-Suomessa kouluterveydenhoitajan vastaanotto opiskeluhuollon palveluista parhaiten nuorten tavoitettavissa

Keski-Suomen hyvinvointialue
Mediatiedote 29.9.2023

Kouluterveyskysely: Keski-Suomessa kouluterveydenhoitajan vastaanotto opiskeluhuollon palveluista parhaiten nuorten tavoitettavissa

Tuore kouluterveyskysely kertoo lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä, mutta myös tärkeää tietoa siitä, miten opiskeluhuollon palvelut vastaavat nuorten tarpeisiin Keski-Suomen hyvinvointialueella. Kyselyn mukaan opiskeluhuollon ammattilaisista terveydenhoitaja on parhaiten nuorten tavoitettavissa.  Pojat ovat tyttöjä tyytyväisempiä palveluihin pääsyyn ja saamaansa apuun.

Kouluterveyskyselyn mukaan opiskeluhuollon palvelut ovat Keski-Suomessa varsin hyvin nuorten saatavilla. Esimerkiksi kuraattorin palvelut ovat nuorten tavoitettavissa, sillä vain reilu prosentti 8.–9. luokan pojista ja kaksi prosenttia tytöistä kokee, ettei pääse kuraattorin vastaanotolle yrityksestä huolimatta. Pojat kaikissa vastaajaryhmissä ylipäätään kokevat opiskeluhuollon eri ammattilaisten vastaanotolle pääsyn helpommaksi kuin tytöt. 8.–9. luokan pojista 71 prosenttia kokee, että kuraattorin vastaanotolle on helppo päästä, kun taas samanikäisistä tytöistä vain reilu puolet kokee sen helpoksi.

Kyselyyn vastanneiden mukaan opiskeluhuollon ammattilaisista terveydenhoitaja on parhaiten nuorten tavoitettavissa. Kouluterveydenhoitajalle Keski-Suomessa pääsee hiukan valtakunnan tasoa paremmin.

Koulupsykologin vastaanotolle pääsyssä eniten haasteita kokevat lukiolaiset. Pojista 58 prosenttia kokee pääsyn koulupsykologin vastaanotolle helpoksi ja tytöistä vain alle puolet eli 44 prosenttia. Kuitenkin vain 3 prosenttia vastanneista lukiolaisista kokee, ettei päässyt koulupsykologin kanssa juttelemaan, vaikka olisi halunnut. Kyselyn mukaan vain noin reilu puolet lukiolaisista kokee, että koululääkärin vastaanotolle pääsee helposti, mutta vain prosentti vastaajista kertoo, ettei päässyt lääkärin vastaanotolle, vaikka olisi tarve ollut.

– Opiskeluhuollon palveluiden tulee olla nuorta ja opiskelijaa lähellä, sillä se lisää palveluihin pääsyä, toteaa palvelujohtaja Paula Käyhkö.

Ammattilaisilta odotetaan enemmän tukea ja apua

8.–9. luokkalaisista noin 30 prosenttia ja ammattioppilaitoksessa opiskelevista tytöistä noin 40 prosenttia kokee, etteivät saaneet psykologilta tai kuraattorilta tukea ja apua hyvinvointiinsa, vaikka olisivat sitä tarvinneet.

– Tämä voi kertoa esimerkiksi siitä, että opiskelija ei riittävän varhaisessa vaiheessa hakeudu ammattilaisen puheille, jolloin hän hyötyisi siitä parhaiten. Tilanteeseen pyritään vastaamaan kuraattori- ja psykologipalveluun hakeutumisen kynnystä madaltamalla, palveluohjausta tehostamalla sekä palvelun sisältöä edelleen kehittämällä vastaamaan nuorten moninaisiin tarpeisiin, palvelupäällikkö Seppo Huhtiniemi selventää.

Kyselyn tulosten mukaan nuoret ovat tyytyväisiä koululääkäriltä saamaansa tukeen. Tyytyväisyys koululääkäriltä saatuun tukeen on parantunut edellisestä, 2021 tehdystä, kyselystä toisen asteen opiskelijoilla. Perusopetuksen 8.–9. luokkalaisten osalta sen sijaan tyytymättömyys lääkäriltä saatuun apuun on hiukan kasvanut edellisestä kyselystä. Tämän vuoden kyselyn mukaan tyytymättömiä lääkärin apuun on kolmasosa kohderyhmän tytöistä ja pojista 14 prosenttia.

Tyytyväisimpiä vastaajat ovat kouluterveydenhoitajalta saamaansa apuun, mutta kuitenkin lähes viidennes 8.–9. luokan tytöistä kokee saamansa tuen riittämättömäksi. Edellisestä tiedonkeruusta tyytymättömyys on kasvanut 5 prosentilla.

– Olemme tunnistaneet lisääntyneen palvelutarpeen ja kannustamme nuoria hakeutumaan palveluihin, kun niille on tarvetta. Kuraattorien määrää olemme pystyneet lisäämään, mutta psykologien osalta on valtakunnan trendin mukaisesti ollut haasteita rekrytoinnissa, selvittää palvelupäällikkö Seppo Huhtiniemi.

– Tavoitteenamme on jatkuvasti kehittää palveluita, asiointi- ja yhteydenottokanavia sekä palveluista viestintää. Ja käynnistymässä on esimerkiksi nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä viestintäkampanja, palvelupäällikkö Mari Kolu valottaa.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään palvelujen kehittämisen ja suunnittelun tukena

Keski-Suomen hyvinvointialueella kouluterveyskyselyn tuloksia analysoidaan ja hyödynnetään palvelujen kehittämisen ja suunnittelun tukena. Hyvinvointialue tekee yhteistyötä kuntien ja oppilaitosten kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallinen kouluterveyskysely kerää tietoa perusopetuksen 4.–5.-luokkien ja 8.–9.-luokkien oppilaiden sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden alle 21-vuotiaiden opiskelijoiden hyvinvoinnista, terveydestä, palveluista sekä osallisuudesta. Kysely toteutetaan kahden vuoden välein. Kysely on toteutettu keväällä 2023.

Hyvinvointialue jatkaa kouluterveyskyselyn koko Keski-Suomen tason tulosten käsittelyä.

Lisätietoja:

  • palvelupäällikkö Susa Rahkonen, p. 040 187 0770, susa.rahkonen(at)hyvaks.fi, opiskeluterveydenhuolto, Keski-Suomen hyvinvointialue
  • palvelupäällikkö Seppo Huhtiniemi, p. 050 563 2418, seppo.huhtiniemi (at)hyvaks.fi, kuraattori- ja psykologipalvelut
  • palvelupäällikkö Mari Kolu, p. 040 761 6308, mari.kolu(at)hyvaks.fi, kouluterveydenhuolto, Keski-Suomen hyvinvointialue, paikalla 2.10.2023
  • palvelujohtaja Paula Käyhkö, p. 050 517 7542, paula.kayhko(at)hyvaks.fi, opiskeluhuolto, Keski-Suomen hyvinvointialue
  • vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen, p. 050 370 0245, paivi.kalilainen(at)hyvaks.fi, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
  • https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely