Eroon vaarallisista jätteistä elo-syyskuussa – Mustankorkean kierrätysauto tulee taas

Nyt on aika hankkiutua eroon varaston perukoilla lojuvista maalipurkin pohjista, öljyistä ja auton akuista. Mustankorkean vaarallisten jätteiden kierrätysauto starttaa matkansa Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa elokuussa.

Vaarallisten jätteiden kierrätysauto lähtee liikkeelle 21.8. tuttuun tapaan Laukaan Äijälästä. Kierrätysauto kiertää lähes puolentoista kuukauden aikana neljässä kunnassa ja pysähdyspaikkoja on yhteensä lähes 30.

– Kierrätysauton aikataulu painottuu iltapäiviin, jotta asukkaat ehtivät paremmin tuomaan jätteitä. Osalla pysähdyspaikoista on mukana myös kierrätyskoutsi, joka on Mustankorkean lajittelu- ja jäteneuvoja. Häneltä voi kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä kierrättämisestä, kertoo Mustankorkean logistiikkapäällikkö Antti Anhava.

Toivakkaan kierrätysauto saapuu:

Pe 22.9. klo 17.00–18.30 Toivakan kirkonkylä
Kirjaston ja Toivakkatalon välinen P-alue
Mukana kierrätyskoutsi!		 Iltaruskontie 2, TOIVAKKA

Vaaralliset jätteet tunnistaa punaisista huomiomerkeistä. Kierrätysautolle saa tuoda maksutta esimerkiksi jäteöljyjä, moottoriajoneuvojen nesteitä sekä maaleja, liottimia, happoja ja emäksiä enintään 50 litraa/kiloa per asiakas. Ajoneuvojen akkuja vastaanotetaan maksutta viisi per asiakas.

– Kierrätysauto ei vastaanota muita jätteitä. Vanhat lääkkeet voi palauttaa maksutta apteekkeihin ja paristoille on keräyspisteitä kaupoissa. Sähkölaitteita voi tuoda maksutta esimerkiksi Mustankorkean jätekeskukselle, Anhava jatkaa.

Aiemmin vaarallisten jätteiden kierrätysauto kiersi vain syksyisin. Koska keräystä on muutettu turvallisempaan ja asukkaita paremmin palvelevaan suuntaan, kerätään vaarallisia jätteitä nykyään myös keväisin eli kaksi kertaa vuodessa. Vaarallisia jätteitä saa tuoda myös läpi vuoden Mustankorkean jätekeskukselle ja Laukaan pienjäteasemalle.

– Paikalla on ammattitaitoinen henkilöstö jätteitä vastaanottamassa. Vaaralliset jätteet kannattaa tuoda alkuperäisissä pakkauksissaan, jotta ne osataan käsitellä oikein. Väärin käsiteltyinä tai väärään paikkaan joutuessaan, ne voivat aiheuttaa haittaa omalle terveydelle ja ympäristölle, Anhava kertoo.

Mustankorkea pakkaa jätelajit erilleen kuljettamista varten ja toimittaa ne valtakunnalliselle vaarallisten jätteiden käsittely-yhtiö Fortum Waste Solutions Oy:lle. Siellä jäte käsitellään vaarattomaksi ja hyödynnetään energiana tai loppusijoitetaan vaarallisille jätteille tarkoitetulle alueelle. Vaarallisen jätteen kierrätysauto on yksi jätehuollon perusmaksulla kustannettavista palveluista.

 

Lisätietoja:

Mustankorkean logistiikkapäällikkö Antti Anhava, puh. 045 149 0763
Mustankorkean viestintä- ja asiakkuuspäällikkö Piia Aho, puh. 040 778 7248

Tiesitkö tämän kierrätysautosta ja vaarallisista jätteistä?

  • Vaarallisen jätteen kierrätysauto on saanut nimensä vuonna 2022 Schildtin lukion kemian, matematiikan ja äidinkielen kurssilaisilta. Idea nimestä tuli, kun kurssilaiset esittelivät Mustankorkealle tekemiään kiertotalouden harjoitustöitä. Kierrätysauto-nimen ideoivat jyväskyläläiset Oona Häkkinen, Aamu Yksjärvi, Jussi Horn ja Markus Tissari. Opettajina integraatiokurssilla toimivat Schildtin lukion opettajat Lassi Pyykkö (kemia), Anneli Jalkanen (äidinkieli) ja Aaro Eloranta (matematiikka). Kierrätysauto jatkaa entisaikojen kauppa-auton toimintamallia, jossa palvelut tuodaan aivan ihmisten kotien läheisyyteen. Aiemmin Mustankorkean keräys tunnettiin nimellä vaarallisen jätteen kiertävä keräys.
  • Miksi vaarallinen jäte on vaarallista? Useat vaaralliset jätteet sisältävä raskasmetalleja. Väärässä paikassa ne päätyvät osaksi ravintoketjua ja poistuvat elimistöstä hyvin hitaasti. Öljy taas pilaa helposti vesistöjä ja pohjavesissä sen hajoaminen kestää Suomen viileässä ilmastossa pitkään. Jos vaarallinen jäte joutuu sekajätteeseen, matkaa se poltettavaksi. Tavallisessa jätevoimalassa niiden polttaminen lisää puhdistuskemikaalien käyttöä ja päästöjä.

Koko aikataulu ja lisää aiheesta Mustankorkean sivuilla: https://www.mustankorkea.fi/tuo-jatteita/vaarallisen-jatteen-vastaanotto/

Keski-Suomen hyvinvointialue tiedottaa: Lapsiperheiden kotipalvelun puhelinnumerot muuttuvat 22.8.

Lapsiperheiden kotipalvelun puhelinnumerot muuttuvat 22.8.

Keski-Suomen hyvinvointialueen lapsiperheiden kotipalvelun haun numerot muuttuvat 22.8. Käyttöön otetaan omat lapsiperheiden kotipalvelun palveluohjauksen numerot neljälle alueelle. Jyväskylässä käytössä ollut palveluohjauksen numero säilyy samana.

Puhelinpalvelu on avoinna kaikilla alueilla maanantaista torstaihin klo 8–14. Käytössä on takaisinsoittopalvelu eli numeroon voi jättää soittopyynnön. Asiakkaiden toivotaan ottavan yhteyttä vain oman alueen numeroon ja jättämään vain yhden soittopyynnön. Soittopyynnön jättäneille soitetaan takaisin kolmen arkipäivän aikana.

Alueet, paikkakunnat ja numerot ovat seuraavat:

  • Alue 1: Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski, p. 014 266 3070
  • Alue 2: Hankasalmi, Jämsä, Laukaa ja Petäjävesi, p. 014 266 3071
  • Alue 3: Keuruu, Konnevesi, Joutsa, Luhanka, Multia, Toivakka ja Uurainen, p. 014 266 3072
  • Alue 4: Jyväskylä ja Muurame, p.014 266 3501

Soittaja maksaa puhelusta normaalit teleoperaattorimaksut. Teleoperaattorin perimät maksut ovat riippuvaisia asiakkaan liittymäsopimuksesta.

Perheet Hankasalmelta, Jyväskylästä, Jämsästä, Laukaasta ja Petäjävedeltä voivat hakea kotipalvelua myös verkossa sähköisesti Omapalvelun kautta. Palveluun tunnistaudutaan ja kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Muutos parantaa palvelun saatavuutta

Muutoksella halutaan parantaa ja yhdenmukaistaa palvelun saatavuutta ja saavutettavuutta sekä vahvistaa perheiden avun ja tuen saamista varhaisessa vaiheessa koko hyvinvointialueella.

Toteutettu aluejaottelu pohjautuu käytössä oleviin asiakastietojärjestelmiin.

Lisätietoja:

  • palveluvastaava Hanna-Leena Leveelahti, p. 050 351 8621, hanna-leena.leveelahti(at)hyvaks.fi
  • palvelupäällikkö Satu Moisio, p. 050 304 8268, satu.moisio(at)hyvaks.fi
  • palvelujohtaja Marja Laurila, p. 044 459 7256, marja.laurila(at)hyvaks.fi
  • www.hyvaks.fi/palvelumme/lapsiperheiden-kotipalvelu

Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeita huudettavissa

Toivakan kunta myy Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeita huutokaupat.com -sivuston kautta kolme kertaa kolmen kappaleen eriä, joissa lähtöhinta on 18 000 euroa ja minimikorotus 100 euroa. Huutoaikaa on 31.8. klo 19 saakka. Osakkeet ovat oiva kohde piensijoittajallekin!

Tutustu huutokaupat.com -sivuston huudettaviin osakkeisiin:

Ensimmäinen kohde: 3 x 3 kpl Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeita (linkki)

Toinen kohde: 3 x 3 kpl Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeita (linkki)

Kolmas kohde: 3 x 3 kpl Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeita (linkki) 

 

Toivakan kunta myy Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeita kunnanvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti (12.06.2023 § 33).

Suur-Savon Sähkö Oy:n omistajilla on lunastusoikeus yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Ostaja maksaa varainsiirtoveron.

Tiedustelut:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen, 040 523 1633

Keski-Suomen pelastuslaitoksen tiedote ma 7.8.2023 klo 14.10

Keski-Suomen pelastuslaitoksen tiedote ma 7.8.2023 klo 14:10;

Keski-Suomen hyvinvointialueen pelastustoimi on seurannut säätilanteen ennusteita torstai- iltapäivästä lähtien. Tällä hetkellä Ilmatieteen laitoksen mukaan maanantain ja tiistain ennusteissa on edelleen epävarmuutta. Maanantai aamupäivän aikana ennusteet ovat kuitenkin hieman lieventyneet Keski-Suomen osalta. Edelleen tiistaiksi on ennustettu kovaa perustuulta Keski-Suomeen sekä ukkosrintaman kehittymistä pohjoisemmaksi.

Keski-Suomen pelastuslaitos varautuu suorittamaan normaalia enemmän vahingontorjuntatehtäviä tiistain (8.8.2023) aikana. Yleisesti pelastustoimi on hyvin varautunut vahingontorjuntatehtävien suorittamiseen ja valmiutta pystytään säätämään tilanteen mukaan.

Rajuilmojen aikana pelastustoimea haastavat lyhyelle ajanjaksolle ajoittuvat kiireettömien yksittäisten pienempien tehtävien ryppäät.

Edelleen kehotamme keskisuomalaisia tarkastelemaan omaa asuinympäristöä Ilmatieteen laitoksen antamien varautumisohjeiden mukaan. Esimerkiksi puutarhakalusteiden ja trampoliinien osalta lisävahinkojen estäminen on edelleen paikallaan.

Mikäli rajuilman aikana pihalle kaatunut puu ei aiheuta enää välitöntä vaaraa ja haittaa ihmisille tai omaisuudelle, voi asiaa selvitellä tilanteen jälkeenkin. Hätänumeroon soittamisen sijaan voi harkita esimerkiksi soittoa ammattimetsurille tai kysyä toimintaohjeita omasta vakuutusyhtiöstä.

Sähkölinjojen raivaamisesta vastaavat verkkoyhtiöt. Edes pelastustoimi ei koske sähkölinjoille kaatuneeseen puuhun ilman verkkoyhtiön lupaa.

Keski-Suomen hyvinvointialue: Olisitko valmis harkitsemaan sijaisvanhemmuutta? Sijais- ja tukiperheinfo 15.8.

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 1.8.2023

Olisitko valmis harkitsemaan sijaisvanhemmuutta? – Tervetuloa sijais- ja tukiperheinfoon 15.8.

Kiinnostaisiko sinua tai perhettäsi toimia sijaisperheenä? Tai olisiko perheessänne tilaa tukiperhelapselle tai -lapsille noin yhtenä viikonloppuna kuukaudessa? Tervetuloa etäyhteyksin toteutettavaan infotilaisuuteen tiistaina 15.8.2023 klo 17. Ilmoittaudu tilaisuuteen 14.8. mennessä.

Infotilaisuuteen osallistuminen ei sido perhettä mihinkään, mutta sen jälkeen on mahdollista ilmoittautua syyskuussa 2023 starttaavaan sijaisvanhemmuutta harkitseville tarkoitettuun PRIDE-ennakkovalmennukseen tai tukiperhevalmennukseen, jonka tarkka ajankohta tarkentuu hieman myöhemmin.

Keski-Suomen hyvinvointialueen Perhehoitoyksikkö Koivikko valmentaa sijaisperheet tehtäväänsä

Sijaisperhettä tarvitaan silloin, kun lapsi syystä tai toisesta ei pysty asumaan vanhempiensa kanssa. Tarve voi olla lyhyt- tai pitkäaikainen. Lyhytaikaisessa perhehoidossa lapsi on sijoitettuna kriisitilanteessa perheeseen muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Tämän jälkeen lapsi siirtyy joko takaisin kotiin tai pitkäaikaiseen sijaishuoltopaikkaan. Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhe sitoutuu huolehtimaan lapsesta usein täysi-ikäisyyteen asti. Sijaisperheeseen siirtyessä lapsesta tulee perheenjäsen.

Keski-Suomen hyvinvointialueella lastensuojelun perhehoito nähdään tärkeänä työnä. Kuluneen vuoden aikana perhehoitoa onkin ryhdytty voimakkaasti kehittämään ja perhehoidon yksikkö on saanut myös uuden nimen, Perhehoitoyksikkö Koivikko.

– Nimenvaihdoksella haluamme tuoda esille perhehoidon tärkeyttä. Tavoitteena on myös, että sijaisvanhemmuutta harkitsevat löytäisivät helposti toiminnan piiriin, kuvaa sosiaalityöntekijä Olli-Pekka Niskanen.

– Perhehoitajana toimiminen on arvokasta työtä, jonka inhimillistä ja yhteiskunnallista merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Apua ja tukea tarvitseva lapsia on keskuudessamme paljon ja sijaisvanhempia tarvitaan koko ajan lisää, sosiaalityöntekijä Niskanen muistuttaa.

Kaikki sijaisperheet valmennetaan ja he saavat tukea tehtäväänsä. Sijaisperheille maksetaan palkkiota ja kulukorvausta. Perhehoitoyksikkö Koivikon uusilta verkkosivuilta löytyy hyödyllistä tietoa perhehoidosta ja sijaisvanhemmuudesta.

Tukiperhe on lapselle aivan erityinen perhe

Tukiperhe ottaa tukiperhelapsen tai -lapset luokseen kyläilemään noin yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Tukiperhe tarjoaa mukavaa yhdessäoloa, kivaa tekemistä ja ennen kaikkea uuden turvallisen aikuisen lapsen elämään. Tukiperheviikonloppujen aikana lapsen vanhemmalla on puolestaan mahdollisuus levähtää.

Sosiaalityöntekijä Jenna Rahikainen korostaa, että tukiperhetoiminta on aivan erityinen tukimuoto lapselle ja hänen vanhemmilleen, joka ei ole korvattavissa millään muulla palvelulla. Tukiperheperheellä voidaan auttaa perhettä tilanteessa, jossa omasta verkostosta ei löydy mummolaa tai läheistä, joka voisi ottaa lapsen luokseen yökylään säännöllisesti.

– Tukiperhe on lapselle hyvin merkittävä ihmis- ja vuorovaikutussuhde, joka kantaa lasta usein myös tukisuhteen päättymisen jälkeenkin, jatkaa sosiaalityöntekijä Rahikainen.

Tukiperheet saavat tehtäväänsä valmennusta, tukea ja ohjausta. Tukiperheelle maksetaan myös palkkio ja kulukorvausta.

Illmoittaudu infotilaisuuteen 14.8. mennessä

Tiistaina 15.8. klo 17 infotilaisuudessa valmentajat kertovat tuki- ja sijaisperheenä toimimisesta ja valmennuksista lisää sekä vastaavat mielellään kaikkiin mieltä askarruttavaan kysymyksiin.

Voit ilmoittautua infotilaisuuteen sähköisellä lomakkeella osoitteessa https://forms.office.com/e/7XSUqLrdVR 14.8. mennessä.

Infotilaisuuden järjestää Keski-Suomen hyvinvointialueen Perhehoitoyksikkö Koivikko, joka aiemmin oli nimeltään Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö sekä keskitetty tukiperhetyö.

Lisätietoja:

  • johtava sosiaalityöntekijä Marja-Leena Huisko, p. 040 663 4728, marja-leena.huisko(at)hyvaks.fi (sijaisvanhemmuus)
  • sosiaalityöntekijä Olli-Pekka Niskanen, p. 050 570 3368, olli-pekka.niskanen(at)hyvaks.fi (sijaisvanhemmuus), paikalla 7.8.
  • sosiaalityöntekijä Jenna Rahikainen, p. 050 408 3026, jenna.rahikainen(at)hyvaks.fi (tukiperhetyö)
  • www.hyvaks.fi/koivikko
  • www.hyvaks.fi/palvelumme/tukiperhetoiminta/tukiperheeksi

Lintuinfluenssaa ei ole toistaiseksi todettu laboratoriotestein Jyväskylän seudun ympäristöterveyden alueella – taudin leviämistä estetään

Jyväskylän kaupunki, tiedote 28.7.

Suomessa on kesä-heinäkuussa todettu H5N1-tyypin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa useilta paikkakunnilta. Tautia on todettu etenkin lokkilinnuista. Lisäksi viruksen aiheuttamaa tautia on todettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tarhatuissa turkiseläimissä. Keski-Suomessa ei ole tähän mennessä havaittu laboratoriossa varmistettuja tartuntoja. Jyväskylästä on lähetty Ruokavirastoon tutkittavaksi muutamia kuolleita lokkeja, mutta näistä näytteistä ei ole vielä saatu tuloksia.

Tauti on erityisesti vesilintujen tauti, mutta se voi olla vaarallinen kaikille linnuille. Tauti tarttuu helposti linnusta toiseen. Tartunnan saanut lintu erittää virusta hengitysilmaan ja erityisen runsaasti ulosteisiin. Taudin oireita ovat muun muassa apaattisuus, ruokahaluttomuus, muninnan lasku, pään alueen turvotus ja korkea kuolleisuus. Myös hengitystieoireita ja ripulia saattaa esiintyä.

Taudin eteneminen voi olla niin nopeaa, ettei mitään oireita ehditä havaitsemaan ennen linnun kuolemaa. Lintuinfluenssaa ei voi todeta linnusta silmämääräisesti, vaan aina tarvitaan näytteenotto ja laboratoriotutkimus.

Lintuinfluenssavirus ei tartu ihmiseen eikä kissoihin tai koiriin helposti, ja tartuntatapauksia ilmenee hyvin harvoin. Suomessa ei ole todettu yhtään tapausta. Oireet ihmisten tartunnoissa ovat yleensä lieviä hengitystie- tai silmäoireita.

Leviämistä estetään esimerkiksi siipikarjan pitämisellä sisällä

Ruokavirasto on perustanut eläintautilain mukaisen tartuntavyöhykkeen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Tartuntavyöhykkeellä on kiellettyä esimerkiksi pitää siipikarjaa ulkona. Keski-Suomi ei kuulu tällä hetkellä tartuntavyöhykkeeseen, mutta Ruokavirasto suosittelee, että siipikarja pidettäisiin sisällä koko maassa.

Kuolleiden lintujen joukkokuolemista tulee ilmoittaa kunnaneläinlääkärille

Yksittäinen kuollut lintu ei yleensä herätä epäilystä lintuinfluenssasta eikä niistä tarvitse tehdä ilmoitusta. Mikäli havaitsee useamman kuin yhden joutsenen, yli viiden muun vesilinnun tai yli kymmenen muun kuolleen linnun samalta alueelta tulee tehdä ilmoitus alueen kunnaneläinlääkärille. Myös yksittäisen ison petolinnun kuolema on hyvä ilmoittaa.

Jyväskylän seudun ympäristöterveyden alueella (Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski) ilmoitukset tehdään valvontaeläinlääkäreille, joiden yhteystiedot löytyvät tämän tiedotteen lopusta.

Valvontaeläinlääkärit huolehtivat tarvittavasta näytteenotosta. Virka-ajan ulkopuolella ilmoituksen voi tehdä päivystävälle läänineläinlääkärille tai päivystävälle kunnaneläinlääkärille.

Miten toimia, jos löytää yksittäisen kuolleen luonnonvaraisen linnun?

Yksittäiset linnut voi haudata vähintään 40 senttimetrin syvyyteen paikkaan, jossa ihmisten ja eläinten terveydelle sekä ympäristölle aiheutuvat riskit ovat mahdollisimman vähäiset. Hautaaminen pyritään tekemään siten, ettei lintuun kosketa käsin, vaan lintu siirretään esimerkiksi lapiolla. Haudatessa on hyvä käyttää kertakäyttökäsineitä, vaikka lintuun ei koskisikaan.

Vaihtoehtoisesti linnun voi poimia muovipussiin ja laittaa sekajätesäiliöön (ei biojätteisiin).

Linnun käsittelyn jälkeen kädet on pestävä hyvin vedellä ja saippualla sekä desinfioitava alkoholipohjaisella käsihuuhteella.

Syrjemmällä, esimerkiksi metsässä, kuolleen linnun voi jättää luonnon hajottajaeliöstön ruuaksi.

Hyödyllistä tietoa lintuinfluenssasta ja sen torjunnasta löytyy alla olevista linkeistä:
– https://www.ruokavirasto.fi/teemat/lintuinfluenssa
– https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/lintuinfluenssa

 

Lisätiedot:

Valvontaeläinlääkärit p. 040 5459301, valvontaelainlaakari(at)jyvaskyla.fi
Ympäristöterveyspäällikkö Hanna Yksjärvi, p. 050 4724850, hanna.yksjarvi(at)jyvaskyla.fi

Vesikatko tiistaina 11.7. klo 8 alkaen Ruuhimäessä

Tiistaina 11.07.2023 klo. 8:00 alkaen suoritetaan isompi saneeraus Ruuhimäen paineenkorotusasemalla.

Saneerauksen yhteydessä uusitaan sekä aseman putkituksia että sähköjä.
Tästä johtuen joudutaan vedensyöttö katkaisemaan Ruuhimäessä.

Putkitöiden valmistuttua pystymme avaamaan sulut, mutta itse paineenkorotus pysyy sammuksissa, kunnes sähkötyöt on saatu suoritettua loppuun. Eli osaan Ruuhimäestä saadaan vesi jo muutaman tunnin päästä huollon aloittamisesta.

Kaikkialle vedenpaine ei ilman paineenkorotusta kuitenkaan riitä, eli ainakin Pittääntiellä ja Kotamäenkaaressa tulee katko olemaan pidempi.

Lisätietoja saa tarvittaessa vesihuollon työntekijöiltä:

Pekka Koivunen puh. 040 660 40 04
Olli Manninen puh. 040 655 54 11

Kuntaympäristölautakunnan 28.6. kokouksen päätöksiä

Kokouksessa päätettiin muun muassa kiinteistöohjelman hyväksymisen valmistelusta, koulukeskuksen C-rakennuksen käyttövesiputkien saneerauksen urakoitsijan valinta, katuvalaistuksen LED-valaisinten saneerauksen toimittajan valinta sekä kerrostalotontin yleisten luovutusehtojen vahvistaminen valmisteluun.

Kiinteistöohjelman prosessia valmisteltiin syksyn päätöksentekoon

Kuntaympäristölautakunta käsitteli kokouksessaan 28.6.2023 kiinteistöohjelman 2030 luonnosta. Kiinteistöohjelman laatimisessa konsulttina on toiminut Brado Oy.

Brado Oy:stä Mika Vornanen oli kokouksessa esittelemässä tähänastista työtä lautakunnan jäsenille.

Kiinteistöohjelman myötä päätöksentekoon saadaan kokonaisvaltainen käsitys kunnan tulevista rakennusten investointitarpeista sekä tarvittavista tiloista.

Kiinteistöohjelman jatkovalmistelu tapahtuu syksyllä ja kiinteistöohjelman hyväksyy lopulta kunnanvaltuusto strategisena kiinteistöjohtamisen linjauksenaan.

Tätä ennen kiinteistöohjelma käy lausunnolla myös sivistys- ja hyvinvointilautakunnassa. Kiinteistöohjelma tulee vaikuttamaan myös eri yhdistysten toimintaan niin, että tilaratkaisuja on puntaroitava uudelleen.

Todennäköisimpänä ja ensimmäisenä purkukohteena nähdään vanha virastotalokokonaisuus siten, että vain paloasema säilytetään. Tälle purkuhankkeelle on tarkoitus esittää aikatauluksi jo vuosia 2024-2025.

Kiinteistöohjelmassa tullaan siis linjaamaan, että osasta rakennuksista luovutaan joko myymällä tai purkamalla.

Toivakan kunta on tällä hetkellä vuokrannut osan rakennuksistaan Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Näiden rakennusten jatkokäytön suunnittelun osalta tullaan tekemään tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa.

Hyvinvointialueen tilatarpeet tulevat täsmentymään lähivuosina, kun hyvinvointialue tekee omaa palveluverkkosuunnitteluaan. TE-uudistus vaikuttanee kunnan kiinteistöjen käyttöön tulevaisuudessa. Myös Suomen hallituksen tuoreessa hallitusohjelmassa on joitakin kirjauksia, jotka voivat toteutuessaan vaikuttaa tulevaisuuden kunnan tilatarpeisiin.

Toivakan kunnan kiinteistöohjelman yhteydessä on laadittu koulukeskukselle tilojen käyttöasteselvitys sekä koulukeskuksen A- ja B-rakennuksia koskevat kuntoarviot, joiden tarkoitus on antaa lisätietoa näiden kiinteistöjen tulevaisuuden suunnitteluun. Kiinteistöohjelmassa suositellaan, että kuntoarviot laadittaisiin muillekin kunnan omistamille rakennuksille, jotta näitä koskevat tulevaisuuden ratkaisut perustuisivat nykyistä parempaan tietoon rakennuksen tai sen osien kunnosta ja elinkaaresta. Kuntoarvioiden myötä rakennuksille saadaan pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) tarvittavista korjausinvestoinneista karkeine kustannusarvioineen, jolloin vaihtoehtojen vertailu tulee helpommaksi. Luovutaanko, korjataanko vaiko rakennetaanko tulevaisuudessa uutta.

Talonrakennusinvestointien ohjelmointi tulevina vuosina tapahtuu kiinteistöohjelmaan perustuen. Tämä pitää sovittaa kunnan investointikykyyn jatkossa.

Etenkin koulukeskuksella pitkän tähtäimen suunnittelussa tulee tarve punnita esimerkiksi uudisrakentamista A- ja B-rakennusten saneerausvaihtoehtojen rinnalla.

Nimittäin oppilasennusteiden mukaan tilatarve tulee pienenemään koululla jo lähitulevaisuudessa, mutta kiinteistöohjelman aikajänteellä (vuosi 2030), oppilasmäärän on ennustettu vähenevän jopa lähes sadalla.

Tämä on merkittävä pudotus nykyiseen koululaisten määrään nähden. Oppilasmäärän ennusteet perustuvat tilastokeskuksen ennusteisiin, missä taustalla vaikuttavat sekä kaupungistumisen trendit että myös yleinen syntyvyyden aleneminen Suomessa.

Koulukeskuksen C-rakennuksen käyttövesiputkien saneerausurakan tarkoitus alkaa kiireellisenä

Kuntaympäristölautakunta päätti hyväksyä koulukeskuksen C-rakennuksen KV-saneerausurakkaa koskevat Sweco Finland Oy:n laatimat saneeraussuunnitelmat.

Kuntaympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti kuntaympäristöjohtajan kokouksessa tekemän päätösehdotuksen, että urakoitsijaksi valitaan hyväksytyn tarjouksen jättänyt LVI-Palvelu Mainio Oy, 52.853,98 euroa, alv 0 %. Tarjouksen avauspöytäkirja liitetään pöytäkirjaan.

Katuvalaistuksen saneeraus kokonaan LED-valaisimiksi etenee: Lautakunta valitsi toimittajan

Katuvalaistuksen saneeraushankinta kilpailutettiin EU-hankintana, koska hankinnan ennakoidun arvon arvioitiin ylittävän EU-kynnysarvon (215 000 euroa alv 0 %).

Kuntaympäristölautakunta päätti, että tarjouskilpailun voittajaksi valitaan C2 SmartLight Oy, tarjoushinnan ollessa 121 551,20 € (alv 0 %).

Hankintasopimus ei synny tällä päätöksellä tai sen tiedoksiannolla, vaan vasta, kun hankintayksikkö ja valittu tarjoaja ovat allekirjoittaneet hankintasopimuksen.

EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätös perusteluineen tiedoksi (odotus- ja valitusaika).

Kerrostalotontille yleisten luovutusehtojen vahvistamisen valmistelua

Kuntaympäristölautakunta päätti hyväksyä osoitteeseen Toivakantie 35-37 muodostettavan AL-tontin yleiset luovutusehdot ja esittää ne edelleen kunnanhallitukselle hyväksyttäviksi.

Tuetun asumisen osalta Toivakan kunta pyytää ARA:lta ennakkoratkaisun enimmäistonttihinnasta tälle rakennuspaikalle.

 

Lisätiedot:

Kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä, p. 040 630 4035

Koko pöytäkirja luettavissa täällä.

Kuntaympäristölautakunnan esityslistan nostot 28.6.2023 kokoukseen

Kuntaympäristölautakunnan kokouksen esityslistalla 28.6. kokoukseen ovat muun muassa kiinteistöohjelman hyväksymisen valmistelu, koulukeskuksen C-rakennuksen käyttövesiputkien saneerauksen urakoitsijan valinta, katuvalaistuksen LED-valaisinten saneerauksen toimittajan valinta sekä kerrostalotontin yleisten luovutusehtojen vahvistaminen valmisteluun.

Kiinteistöohjelman prosessia valmistellaan syksyn päätöksentekoon

Kiinteistöohjelman hyväksymistä ryhdytään valmistelemaan lautakunnassa. Lautakunta käynnistää prosessin keskustelemalla ja asiaa valmistellaan syksylle päätöksentekoon.

Kiinteistöohjelman hyväksyy lopulta kunnanvaltuusto strategisena kiinteistöjohtamisen linjauksenaan.

Kiinteistöohjelman myötä saadaan päätöksentekoon kokonaisvaltainen käsitys kunnan tulevista kiinteistöjen investointitarpeista ja tarvittavista tiloista. Osasta rakennuksista tullaan mahdollisesti luopumaan joko myymällä tai purkamalla.

Työn aikana laadittiin koulukeskukselle tilojen käyttöasteselvitys sekä koulukeskuksen A- ja B-rakennuksia koskevat kuntoarviot, joiden tarkoitus oli antaa lisätietoa näiden kiinteistöjen tulevaisuuden suunnitteluun.

Talonrakennusinvestointien ohjelmointi tulevina vuosina tapahtuu kiinteistöohjelmaan perustuen. Tämä ei tule poistamaan hankekohtaisten vaihtoehtoisten suunnitelmien tarvetta. Etenkin koulukeskuksella pitkän tähtäimen suunnittelussa tulee tarve punnita uudisrakentamista A- ja B-rakennusten saneerausvaihtoehtojen rinnalla. Oppilasennusteiden mukaan tilatarve tulee pienenemään koululla jo lähitulevaisuudessa, mutta tämä taas mahdollistaisi esimerkiksi muiden toimintojen sijoittamista opetuskäytöstä vapautuviin tiloihin.

Koulukeskuksen C-rakennuksen käyttövesiputkien saneeraustarjoukset saadaan tiistaina

Koulukeskuksen C-rakennuksen käyttövesiputkien saneeraukseen valitaan urakoitsija tässä keskiviikon kokouksessa. Tarjoukset saadaan tiistaina ja urakka on tarkoitus aloittaa kiireellisenä heti ensi viikolla.

LED-valaisimilla kaduille valoa

Katuvalaistuksen saneeraus kokonaan LED-valaisimiksi etenee. Lautakunta valitsee toimittajan.

Katuvalaistuksen saneeraushankinta kilpailutettiin EU-hankintana, koska hankinnan ennakoidun arvon arvioitiin ylittävän EU-kynnysarvon (215 000 euroa alv 0 %).

Pohjaesityksenä on, että tarjouskilpailun voittajaksi valitaan C2 SmartLight Oy tarjoushinnan ollessa 121 551,20 € (alv 0 %).

Hankintaa toteutetaan hyväksyttyjen investointimäärärahojen puitteissa seuraavien vuosien aikana. Katuvalaistukseen kuluu tällä hetkellä lähes 100 000 kWh energiaa vuodessa.

Saneerauksen myötä energian kulutus putoaa merkittävästi nykyisestä. Uusittavia valaisimia on yhteensä noin 330 kappaletta.

Kerrostalotontille yleisten luovutusehtojen vahvistamisen valmistelua

Kerrostalotontti hinnoitellaan vapaasti varattavaksi. Lautakunta aloittaa Toivakantie 35-37 AL-tontin (kerrostalotontin) yleisten luovutusehtojen vahvistamisen valmistelun ja asia etenee kunnanhallitukseen.

Lisäksi tontin hinnoittelusta on tarkoitus pyytää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ennakkolausunto, mikäli tontti luovutetaan myöhemmin tuetun asuinrakentamisen käyttöön.

Tyypillisesti ARA-kohteen hinnaksi vahvistetaan 65-70% tontin markkinahinnasta.

Lisätiedot:

Kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä

p. 040 630 4035