Toivakan alueen paikallislehti PaikallisUutiset juhlii 60-vuotista taivaltaan. Sen kunniaksi tämän viikon näköislehti on luettavissa ilman maksumuuria.
Matonpesupaikka suljettu
Toivakan kuntaympäristöpalvelut tiedottaa:
Uimalan yhteydessä (Toivakantie 62 – 64 välissä) sijaitseva matonpesupaikka on tältä kaudelta suljettu.
Mattoja pääsee pesemään jälleen ensi kesän korvilla.
Toivakan kunnassa vietetään sometonta viikkoa 23.-29.9.
Vietämme sometonta viikkoa 23.-29.9.2024
Viikon tarkoituksena on havahduttaa kaikenikäisiä ihmisiä tarkastelemaan omaan somen käyttöön kuluvaa aikaa. Irtaantuminen somesta tai jo sen käytön päivittäinen vähentäminen vapauttaa aikaa monelle muulle tekemiselle, kuten vaikkapa liikunnalle, sosiaalisille suhteille, lukemiselle tai luovuudelle.
Ajastamme kunnan eri kanaviin erilaisia tietoiskuja somen haittoihin liittyen, annamme vinkkejä somettomaan ajanviettoon ja haastamme kaikki toivakkalaiset sekä Toivakan kunnan henkilöstön vähentämään omaa somen käyttöä.
Kokeile – Pystytkö olemaan kokonaisen viikon ilman somea!
Somen liiallisen käytöstä voi lukea lisää:
Kun some koukuttaa | Aivoliitto
Yle aamu 21.8.2024: Miten someyhtiöt tavoittelevat alaikäisiä?
Australia aikoo kieltää lapsilta sosiaalisen median – Yle 10.9.2024
Tutustu ilmiöön: Sosiaalinen media nuoren hyvinvoinnin rakentajana ja haastajana | Mediataitokoulu
Someriippuvuus – Kasvava ongelma erityisesti nuorilla aikuisilla | A-Klinikkasäätiö
Testaa, oletko someriippuvainen | Nuorten linkki
Lisätiedot kampanjaviikkoon liittyen:
Hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen, p. 040 192 7817
Suunniteltu Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluja esittelevä messutapahtuma 30.9. kirjastolla peruttu
Suunniteltu Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluja esittelevä messutapahtuma Toivakan kirjastolla 30. syyskuuta klo 17 alkaen on peruttu Keski-Suomen hyvinvointialueen toimesta.
Toivakan Tontti-torstait tulevat – Löydä unelmatonttisi Toivakasta!
Tervetuloa Toivakan Tontti-torstaihin, jossa esittelemme upeita tontteja Aittojärven, Saarisen ja Nisulan alueilta! Tule tutustumaan eri vaihtoehtoihin, kuulemaan Toivakan etupaketista rakentajille, keskustelemaan myynnistä vastaavan Habitan kanssa ja löydä juuri sinulle sopiva paikka kodillesi. Ota perhe mukaan ja koe Toivakan parhaat tontit paikan päällä. Nähdään Tontti-torstaina!
Aikataulu:
Ensimmäinen Tontti-torstai 19.9. klo 17 alkaen ensin Saarinen (kesto n.15 min) ja sen jälkeen Aittojärvi (n. klo 17.20, kesto n. 15 min)
Toinen Tontti-torstai 26.9. klo 17 alkaen Saarinen (kesto n. 15 min) – Aittojärvi (n. klo 17.20, kesto n. 15 min)
Kolmas Tontti-torstai 3.10. klo 17 alkaen Saarinen – Aittojärvi (n. klo 17.20) – Nisulan kylä (n. klo 18)
Osoitteet:
Saarisen alue Ahokkaanranta 4, 41660 Toivakka
Aittojärven alue Aittojärventie 1, 41660 Toivakka
Nisulan kylä Laivasillantie, 41660 Toivakka
Aittojärven alue – Luonto lähellä, järvenrannan rauhaa
Aittojärven alue tarjoaa upean mahdollisuuden rakentaa koti rauhalliseen ja luonnonläheiseen ympäristöön. Täällä heräät järvimaisemiin ja voit nauttia omasta rauhasta kivenheiton päässä palveluista. Tontit ovat tilavia ja tarjoavat täydellisen tasapainon luonnon rauhan ja kunnan palveluiden läheisyyden välillä. Jos unelmoit elämästä veden ja luonnon läheisyydessä, tule tutustumaan Aittojärven tonttitarjontaan!
Esimerkkihinnasto: Omakotitalo Aittojärvelle
Saarisen alue – Perheille ja yhteisöllisyyttä kaipaaville
Saarisen alue on täydellinen paikka perheille, jotka kaipaavat tilaa kasvaa ja nauttia yhteisöllisestä elämästä. Koulut ja palvelut ovat lähellä, ja alue tarjoaa turvallisen ja kodikkaan ympäristön lasten leikkeihin ja arkeen. Saarinen yhdistää maaseudun rauhan ja lähiömäisen asumismukavuuden – täällä on tilaa hengittää ja rakentaa oma unelmakoti!
Esimerkkihinnasto: Omakotitalo Saariselle
Nisulan kylä – Kyläyhteisön tunnelmaa ja perinteitä (esittelyssä mukana to 3.10.)
Nisulan kylä vie sinut idylliseen ja perinteiseen maaseudun tunnelmaan. Täällä pääset osaksi tiivistä kyläyhteisöä, jossa naapureihin voi luottaa ja apu on lähellä. Tontit tarjoavat mahdollisuuden rakentaa omaa rauhaa maaseudun vehreyteen, mutta samalla kunnan palvelut ovat kätevästi saavutettavissa ajomatkan päässä. Nisula on täydellinen paikka niille, jotka haluavat yhdistää maaseudun rauhallisuuden ja aktiivisen kyläelämän Päijänteen maisemissa.
Esimerkkihinnasto: Omakotitalo Nisulan kylälle
Myynti: Habita Jyväskylä, Seppo Saastamoinen, p. 050 42 00 263, seppo.saastamoinen@habita.com
Lisätiedot: Kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä, p. 040 630 4035, jari.lamsa@toivakka.fi
Kunnanjohtaja Touko Aalto, p. 040 51 69 332, touko.aalto@toivakka.fi
Keski-Suomen perhekeskuksissa palveluja ja toimintaa lapsiperheille
Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 12.9.2024
Keski-Suomen perhekeskuksissa palveluja ja toimintaa lapsiperheille
Keski-Suomen perhekeskuksissa on maksuttomia palveluita lapsiperheille. Lapsiperheet saavat tukea, neuvontaa ja ohjausta muun muassa vanhemmuuteen, kasvatusasioihin, nepsy-haasteisiin, parisuhteen pulmiin tai lapseen liittyviin kiusaamisasioihin. Uutena tänä syksynä käynnistyy Solmuja parisuhteessa -ryhmä, joka tarjoaa lapsiperheiden vanhemmille vertaistukea parisuhteeseen. Ryhmä kokoontuu Saarijärvellä.
Vanhemmuuden tukipysäkille, Nepsy-pysäkille, Parisuhteen huoltoasemalle, Parisuhteen kuntokartoitukseen ja Tukipysäkille kiusaamisasioissa varataan aika etukäteen. Vanhemmuuden tukipysäkkejä ja Nepsy-pysäkkejä on tarjolla myös etäyhteyksin.
Ilmoittaudu Solmuja Parisuhteessa -ryhmään 16.9. mennessä
Solmuja Parisuhteessa -ryhmä on tarkoitettu keskisuomalaisille lapsiperheiden vanhemmille, jotka haluavat kehittää vuorovaikutustaan sekä avata parisuhteessa syntyneitä solmuja. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa maanantaisin 30.9., 7.10., 21.10., 28.10., 11.11., 18.11., 2.12. ja 9.12. klo 17–20 Saarijärvellä. Ryhmään voi ilmoittautua 16.9. mennessä verkkolomakkeella.
Toimintaa ja palveluja eri puolilla maakuntaa
Perhekeskukset eri paikkakunnilla tarjoavat lapsiperheille matalan kynnyksen tukea, toimintaa, kohtaamisia ja palveluja maksuttomasti niin perhekeskuksissa kuin myös eri puolilla maakuntaa muissakin toimipisteissä sekä verkkopalveluina. Osa toiminnasta ja palveluista on avointa, kuten leikkitreffit, eikä etukäteen tarvitse ilmoittautua ja osaan varataan aika etukäteen.
Palveluja ja toimintaa tarjoavat hyvinvointialueen, kuntien, seurakuntien ja eri järjestöjen toimijat. Perhekeskusten palveluista ja toiminnasta löytyy tietoa hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitteesta www.hyvaks.fi/perhekeskus ja kohdasta Perhekeskusten palvelutarjontaa ja eri perhekeskusten sivuilta.
Sähköisen perhekeskuksen palvelut ovat käytössä koko hyvinvointialueella. Saat yhteyden perhetyöntekijään tai nuorten työntekijään helposti ja nopeasti chatin ja Pyydä apua –napin kautta osoitteessa www.hyvaks.fi/asioi-verkossa.
Lisätietoja:
- palvelupäällikkö Marja Lehtoranta, p. 050 597 8314, Keski-Suomen hyvinvointialue
- www.hyvaks.fi/perhekeskus
Toivakan kouluissa oppilaiden puhelimet lähtökohtaisesti poissa näkyvistä ja äänettömällä oppituntien ajan
Keskisuomalaisten nuorten aloitteesta Oppitunnit ilman puhelimia uutisoitiin eilen, jonka tiedote on luettavissa tässä artikkelissa. Toivakan kunnan kouluissa puhelinten käytölle on järjestyssäännöissä ollut jo vuosia erilliset ohjeet.
Toivakan kunnan rehtori-sivistysjohtaja Sirpa Orell-Pohjola avaa Toivakan koulujen puhelimen käytön pelisääntöjä.
”Voimassa olevien järjestyssääntöjen mukaan Toivakan kouluissa on ollut jo vuosia ohje pitää puhelimet poissa näkyvistä ja äänettömällä oppitunneilla, ellei niitä ole erikseen tehtävien vaatiessa ja opettajan ohjeistuksen mukaan oppitunnilla tarvittu. Puhelimen häiritsevään käyttöön on aina puututtu ja tullaan puuttumaan. Tämän lukuvuoden alkaessa olemme muuttaneet käytänteitä vielä siten, että kännyköiden käyttö on kiellettyä aamun ulkovälitunnin aikana ja harrastevälitunnilla, jossa on paljon erilaisia vaihtoehtoja harrastaa, kännykän käyttö on sallittua vain ulkona”, Orell-Pohjola kertoo.
Laillisesti kokonaiskielto kouluissa ei ole mahdollista, mutta kasvatus- ja opetusnäkökulmasta pelisäännöillä on tarkoitus ohjata ja kasvattaa oppilaita kännykän hyödylliseen ja järkevään käyttöön. Myös Toivakan nuorisovaltuusto tukee selkeiden pelisääntöjen kehittämistä sekä oppitunneilla käytön valvomista.
”On myös kuitenkin hyvä, että on olemassa tällainen apuväline renkinä tarvittaessa oppimisen, kuvamuistiinpanojen tekemisen tai kielellisen hahmottamisen tueksi, mutta isäntänä se on varsin toimimaton”, Orell-Pohjola lisää.
Koulukeskuksen järjestyssääntöihin voi tarkemmin tutustua: Pedanet – koulun kotisivut
Keski-Suomen hyvinvointialue ja Keski-Suomen liitto
Tiedote 12.9.2024
Keskisuomalaisten nuorten aloite: Oppitunnit ilman puhelimia
Keskisuomalaiset nuoret näyttävät suuntaa. Keski-Suomen nuorisovaltuusto luovutti aloitteen puhelimista vapaista oppitunneista Keski-Suomen sivistysjohdolle. Nuorisovaltuusto esittää, että kaikissa Keski-Suomen kouluissa muutetaan järjestyssääntöjä siten, että oppitunneilla eivät puhelimet ole esillä.
”Puhelimessa vilahtaa ilmoitus toisensa perään: uusi kuva, video, viesti, kommentti… Käsi tarttuu koukkuun ja selaa. Yhä uudestaan ja uudestaan. Keskittymiskyky herpaantuu, ajatukset eivät pysy kasassa. Mitä tunnilla oikein puhuttiin? Mitä jos kellään ei olisi puhelin auki ja voisi olla aivan rauhassa?”
Heikkenevät PISA-tulokset ja nuoren sukupolven hyvinvoinnin tason lasku on huolta herättävä ongelma. Nuoria vaivaavat keskittymisvaikeudet, ahdistuneisuus, motivaation puute, mielenterveysongelmat ja univaikeudet. Monet kärsivät jopa syrjäytymisestä, yksinäisyyden tunteesta ja sosiaalisen elämän rapistumisesta. Esimerkiksi kasvaneella sosiaalisen median seuraamisella on huomattu olevan yhteys keskittymisvaikeuksiin ja ahdistuksen lisääntymiseen.
Keskisuomalaiset nuoret näyttävät suuntaa ja ovat edelläkävijöinä tarttuneet ennakkoluulottomasti asiaan, jota pohditaan ympäri Suomea ja maailmalla: puhelimen käyttöön koulupäivien aikana. Keski-Suomen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Meeri Nissinen luovutti Oppitunnit ilman puhelimia -aloitteen Keski-Suomen sivistysjohtajien verkostolle Äänekoskella 12.9.2024.
Nuoret kaipaavat rajoja
Nissisen mukaan Keski-Suomen nuorisovaltuuston Nuorisofoorumissa nousi keväällä esiin huoli puhelimen haitoista koulumaailmassa. Nuoret kokevat, että kouluissa ajatukset täyttää puhelimen maailma ja kasvokkainen yhteinen tekeminen kavereiden kanssa on vähentynyt.
– Kukapa jaksaisikaan keskittyä historian opiskeluun, kun Tiktok ja chatit ovat käden ulottuvilla. Enenevissä määrin välitunnit menettävät merkityksensä, kun palautumisen, liikunnan ja opittujen asioiden käsittelyn sijaan vapaa-aikana istutaan puhelimet kädessä, sanoo Nissinen.
– Ongelma on vaikea sekä yksilö- että yhteisötasolla. Yksilön, etenkin nuoren, on hyvin vaikea päästä irti tämän kaltaisesta riippuvuudesta yksin. Siksi vastuuta ongelman korjaamisesta halutaan antaa myös päättäjille, Nissinen painottaa.
Hyviä keinoja puhelimen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi puhelimen käytön rajoittamisen lisäksi, ovat oppilaiden järjestetty välituntitoiminta ja ryhmäytyminen. Kasvavalle ihmiselle on tärkeää tuntea kuuluvansa jonnekin ja olevan osa yhteisöä.
Nuorten aloitteen ottivat vastaan Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Kari Pirinen ja Äänekosken opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen.
– On ilahduttavaa, että keskisuomalaiset nuoret ovat näin aktiivisia ja tällainen aloite nousee nuorilta itseltään. Haluamme kuulla ja tukea nuoria. Tämä onkin erinomainen avaus yhteiselle keskustelulle tästä teemasta, kiittelee Kari Pirinen.
Yhteistä keskustelua Keski-Suomessa käydään nuorten ja päättäjien välillä eri foorumeilla. Esimerkiksi Keski-Suomen sivistysjohtajien verkosto tapaa nuorisovaltuuston edustajia vuosittain.
Liitteet:
Keski-Suomen nuorisovaltuuston aloite sivistysjohtajille: Oppitunnit ilman puhelimia
Lisätietoja:
- Meeri Nissinen, Keski-Suomen nuorisovaltuuston puheenjohtaja, p. 040 930 4134, meeri.nissinen(at)gmail.com
- Nina Peränen, palvelujohtaja, Hyvinvointi ja kumppanuudet, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 594 6783, nina.peranen(at)hyvaks.fi
- Enni Huotari, aluekehitysasiantuntija, Keski-Suomen liitto, p. 040 675 9945, enni.huotari(at)keskisuomi.fi
- Kari Pirinen, kehittämispäällikkö, Keski-Suomen liitto, p. 040 720 6918, kari.pirinen(at)keskisuomi.fi
- Niina Rautanen, opetus- ja kasvatusjohtaja Äänekosken kaupunki, p. 040 514 8102, niina.rautanen(at)aanekoski.fi
Verkkoajanvaraus jälleen käytössä lastenneuvoloissa
Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 11.9.2024
Verkkoajanvaraus jälleen käytössä lastenneuvoloissa
Keski-Suomen hyvinvointialueen lastenneuvoloista voi jälleen varata aikoja verkossa 1–6-vuotiaiden määräaikaistarkastuksiin. Ajan voi varata oman asuinalueen neuvolaan. Ajan määräaikaistarkastukseen toivotaan varattavan lähelle lapsen syntymäpäivää.
Verkkoajanvaraus on käytössä Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Pihtiputaan, Saarijärven, Toivakan, Uuraisten, Viitasaaren ja Äänekosken neuvoloissa.
Verkkoajanvaraus tulee myöhemmin käyttöön myös Jämsän lastenneuvolaan. Siitä tiedotetaan erikseen. Kinnulassa aika varataan neuvolasta puhelimitse, kuten aiemminkin.
Verkkoajanvaraus oli poissa käytöstä kesän ajan.
Verkkoajanvarausten linkit löytyvät lastenneuvolan sivulta kohdasta verkkoasiointi. Asiointipalveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Ajanvaraus vaatii myös oikeuden toisen puolesta asiointiin.
Lisätietoja:
- Palveluvastaava Minttu Jokinen, p. 040 037 7152, Keski-Suomen hyvinvointialue, neuvola- ja seksuaaliterveyspalvelut
- Palveluvastaava Tanja Halinen, p. 040 704 5438, Keski-Suomen hyvinvointialue, neuvola- ja seksuaaliterveyspalvelut
- Palveluvastaava Niina Romo, p. 040 515 8720, Keski-Suomen hyvinvointialue, neuvola- ja seksuaaliterveyspalvelut
- Palveluvastaava Sonja Pääkkönen, p. 040 519 6244, Keski-Suomen hyvinvointialue, neuvola- ja seksuaaliterveyspalvelut
- Vs. palveluvastaava Marjaana Matilainen, p. 040 534 2664, Keski-Suomen hyvinvointialue, neuvola- ja seksuaaliterveyspalvelut
Toivakan hyvinvointipalveluiden syyskuun uutiskirje on ilmestynyt
Toivakan hyvinvointipalvelut (kirjasto, kulttuuri, vapaa-aika ja hyvinvointi) julkaisevat kuukausittain uutiskirjeen, josta löydät kootusti ajankohtaisia uutisia, tapahtumia sekä myös Keski-Suomen hyvinvointialueen ajankohtaisia nostoja!
Huom! Uutiskirjeessä mainittu Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluja esittelevä messutapahtuma 30.9. on peruttu Keski-Suomen hyvinvointialueen toimesta.
Syyskuun uutiskirjeen pääset lukemaan tästä linkistä!
Uutiskirjeen voi tilata kätevästi myös suoraan omaan sähköpostiin. Liity uutiskirjeen tilaajaksi tästä!
Jyväskylän seudun joukkoliikenne: Vuoden 2025 talousarvioesitys käsiteltiin joukkoliikennelautakunnassa 5.9.2024
Jyväskylän seudun joukkoliikenne
Tiedote 5.9.
Joukkoliikennelautakunta hyväksyi kokouksessaan 5.9.2024 käsiteltävänä olleen vuoden 2025 talousarvioehdotuksen esityksen mukaisesti
Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta kokoontui torstaina 5.9. päättämään joukkoliikenteen vuoden 2025 talousarviosta.
Esityksenä oli, että lautakunta hyväksyy talousarvioesityksen omalta osaltaan ja esittää sen hyväksymistä edelleen kaupunginhallitukselle. Talousarviossa esitettyihin kuntien maksuosuuksiin voi tulla muutoksia, kun tekeillä oleva joukkoliikenteen kustannusjakoselvitys syksyllä 2024 valmistuu ja lautakunta sen hyväksyy.
Joukkoliikennelautakunta
Tiedote 3.9.
Jyväskylän seudun joukkoliikenteen vuoden 2025 talousarvio on osa Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden talousarviota ja se valmistellaan Jyväskylän talousarvioraamin pohjalta. Kaupungin säästötoimien seurauksena joukkoliikenteen määrärahaan on vuodelle 2025 tehty tarkennuksia.
Kesäkuun alussa 2024 otettiin käyttöön uusi joukkoliikennesuunnitelman mukainen linjasto, johon nykyisessä taloustilanteessa kohdistuu vuositasolla noin 750 000 euron säästöt. Pääosin linjastouudistus on kuitenkin toteutunut suunnitellun mukaisena. Esimerkiksi Super-Linkki -linjat, ns. kauppalinjat sekä Vaajakoski–Kuokkala–Nova–Laajavuori -linja kyettiin toteuttamaan kuten oli suunniteltu.
Joukkoliikenteen matkamäärät ovat jatkaneet kasvuaan ja vuodelle 2024 ennustetaan ennätyksellistä 9 miljoonan matkan saavuttamista. Vuoden 2025 joukkoliikenteen matkamääräksi arvioidaan 9,4 miljoonaa matkaa, joka on noin 4 prosenttia vuotta 2024 enemmän.
Tulopuolella merkittävä muutos kohdistuu joukkoliikenteen valtionavustuksiin. Valtionavustukset kirjataan Jyvässeudun MAL-sopimukseen, mutta sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu. Siksi valtionavustusten tarkka määrä ei talousarvion tässä vaiheessa ole vielä tiedossa. Lähtökohtaisesti valtionavustusta on arvioitu saatavan yhteensä 2,0 miljoonaa euroa.
Joukkoliikenteen seudullinen viranomaisalue laajeni vuoden 2024 alusta Hankasalmen, Petäjäveden, Toivakan ja Äänekosken alueille. Näistä Hankasalmen ja Äänekosken alueiden liikenne tuli Jyväskylän seudullisen viranomaisen järjestämäksi liikenteeksi kesäkuun alusta 2024. Tämä muutos on huomioitu myös talousarvion tuloissa ja menoissa. Joukkoliikenteen valtionavustuksista Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa käytyjen neuvotteluiden pohjalta uusien alueiden joukkoliikenteen tulot ja menot eriytetään määräaikaisesti omaksi kustannuspaikakseen kuluvan MAL-sopimuskauden ajaksi 2024–27.
Jyväskylän kaupunkia koskeva talousarvio
Jyväskylän kaupunki vastaa Jyväskylässä ajettavan Linkki VIP-palveluliikenteen järjestämisestä, kaupungin hallinnoimien pysäkkien informaatiojärjestelmän kustannuksista sekä kaupunkialueen pysäkkikatosten uusintakustannuksista.
Linkki VIP-palveluliikenteen linjasto ja tarjonta pysyvät edeltävien vuosien tasolla. Palveluliikenteen matkustustulot ohjautuvat seudullisen joukkoliikenteen tuloiksi, mutta ne siirretään vuosittain palveluliikenteen asiakastuloiksi käytössä olevien jakoperusteiden mukaisesti.
Joukko- ja palveluliikenteen tuloiksi vuonna 2025 arvioidaan 190 000 euroa, menoiksi 647 100 euroa. Toimintakatearvio on –457 100 euroa.
Seudullisen joukkoliikenteen talousarvio
Viranomaisalueen laajenemisen takia seudullisen toiminnan talousarvio koostuu nyt kahdesta osiosta. Ensimmäisen kustannuspaikan muodostavat Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi ja Toivakka, toisen Hankasalmi ja Äänekoski. Jaottelu johtuu valtionavustusten siirtomäärärahasta, jota saadaan määräaikaisena ajalla vuoden 2027 loppuun saakka ja joka käytetään uusien alueiden joukkoliikenteen palvelutason säilyttämiseen. Tuloissa tai menoissa ei ole vielä huomioitu joukkoliikenteen mahdollista arvonlisäverokannan muutosta 10 prosentista 14 prosenttiin vuoden 2025 alusta.
Toiminnan seudulliseen osuuteen sisältyy seudullisen joukkoliikenteen hankintoihin, projekteihin, palkkakustannuksiin ja hankkeisiin sekä viestintään ja markkinointiin varattavat määrärahat.
Paikallisliikenteen kustannusten jakoperusteena on käytetty vuoden 2020 matkustuksen kuntakohtaisen toteuman perusteella laskettua kustannusjakoa (Jyväskylä 89,39 %, Laukaa 6,50 % ja Muurame 4,12 %). Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoiman liikenteen nousu- ja sopimuskorvaukset sekä markkinaehtoisen liikenteen nousukorvausten kustannukset jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Petäjäveden suunnan markkinaehtoisesti ajettavan liikenteeseen kohdistuu vain nousukorvauksina maksettavia osuuksia. Toivakan liikenne on järjestetty jo aikaisemmin bruttoliikenteenä, ja kustannusjako pysyy sen osalta entisen kaltaisena, jossa Toivakan kunta ja ELY-keskus maksoivat osan liikenteen kustannuksista.
Lipputulot sisältävät yksittäisten käyttäjien ostamat liput ja kertamatkat, Matkahuollon valtakunnallisten lipputuotteiden käytöstä saadut korvaukset sekä eri toimialojen (esim. koulujen) ja Kelan maksamat korvaukset joukkoliikenteellä tehdyistä matkoista.
Talousarvioon on laskettu Jyväskylän kaupungin tulot ja menot. Muiden kuntien osuudet seudullisen joukkoliikenteen kustannuksista on otettu Jyväskylän kaupungin kohdalla huomioon tuloina. Menoissa on huomioitu myös seudullisen joukkoliikennelautakunnan kustannukset.
- Vuoden 2025 tuloarvio 16 612 200 euroa
- Vuoden 2025 menoarvio 24 199 200 euroa
- Toimintakatearvio –8 591 800 euroa
Laukaan ja Muuramen maksuosuudet koostuvat seudullisen yksikön yleisistä kustannuksista (sisältää henkilöstökustannukset), PSA-liikenteen sopimuskustannuksista, muuhun liikenteeseen maksettavista sopimuskorvauksista ja matkalippujen nousukorvauksista sekä seudullisista kehittämishankkeista. Laukaan vuoden 2025 talousarvion mukainen maksuosuus on 734 000 euroa, Muuramen 447 000 euroa, eli yhteensä 1 181 000 euroa.
Talousarvion henkilöstökustannusten osuuksiksi arvioidaan vuoden 2023 vahvistetun väestömäärän perusteella Hankasalmi 14 900 euroa. Petäjävesi 11 750 euroa Toivakka 7 750 euroa ja Äänekoski 58 800 euroa, yhteensä 93 200 euroa.
Joukkoliikenteen valtionavustukset
Joukkoliikenteeseen valtionavustukset perustuvat MAL-sopimukseen kirjattaviin valtionavustuksiin. Niiden määrä tarkentuu syksyllä 2024, kun lopullinen Jyväskylän kaupunkiseutua koskeva MAL-sopimus vahvistetaan. Joukkoliikenteen vuoden 2025 valtionavustukseksi arvioidaan 1 220 000 euroa ja se jakautuu seudulliseen Linkki-joukkoliikenteeseen (1 050 000 euroa) sekä Jyväskylän ja Laukaan joukkoliikenteeseen integroituun palveluliikenteeseen (yhteensä 170 000 euroa). Erillisistä hankeavustuksista ei ole vielä tietoa, joten niiden mahdollista valtionavustusta ei ole talousarviossa otettu huomioon. Valtiontuki vähenee todennäköisesti 1 000 000 eurolla hallituksen leikkaustoimien seurauksena.
Seudullisen joukkoliikenteen Hankasalmea ja Äänekoskea koskevat tulot ja menot on arvioitu 3.6.2024 alkaneiden liikennöintisopimusten perusteella, mutta epävarmuutta on etenkin asiakastuloarvioissa. Kuntien maksuosuuksien arvioidaan säilyvän aikaisempien vuosien tasolla, mutta se edellyttää, että asetetut matkamäärä- ja asiakastulotavoitteet saavutetaan. Joukkoliikenteen seudullisen toiminnan kustannusjakoselvitys ei ole vielä valmistunut, joten se voi vielä vaikuttaa kuntakohtaisiin kustannuksiin. Lopullinen tilanne vahvistetaan viimeistään seudullisen joukkoliikennelautakunnan joulukuun kokouksessa, jossa päätetään vuoden 2025 käyttösuunnitelma.
Seudullisen joukkoliikenteen vuoden 2025 kustannuksiksi Hankasalmen ja Äänekosken osalta arvioidaan yhteensä 2 170 700 euroa, joka muodostuu liikenteen kuntaosuuksista (280 000 euroa), valtionavustuksista (698 000 euroa) ja asiakastuloista (arvio 1 191 900 euroa).
Joukkoliikenteen vuoden 2025 talousarvio mahdollistaa pääosin uuden linjaston käyttöönoton sekä laajentuneen viranomaisalueen joukkoliikennetarjonnan ylläpitämisen. Talousarvion toteutumisen edellytyksenä kuitenkin on, että matkamäärät nousevat tavoitteiden mukaisesti koko seudulla ja joukkoliikenteen valtionavustukset pysyvät arvioidulla tasolla. Epävarmuustekijöitä ovat tulopuolella matkamäärien kautta tulevien asiakastulojen kehittyminen. Taloudellisen tilanteen sitä edellyttäessä joudutaan talouden tasapainottamiseksi harkitsemaan lippujen asiakashintojen lisäkorotuksia, liikennetarjonnan supistamista, edellisten keinojen yhdistelmäratkaisua tai kuntien maksuosuuksien lisäämistä.
Joukkoliikenteen asiakashintojen mahdollinen arvolisäverokannan nousu vuoden 2025 alusta 10 prosentista 14 prosenttiin edellyttää vielä loppuvuoden 2024 aikana asiakashintapäätöksiä. Pohdittavaksi tulee, siirretäänkö alv-muutoksen vaikutus asiakashintoihin vai säilytetäänkö asiakashinnat entisellään, millä voi olla positiivista vaikutusta asiakastulokertymään.
Kokouksen esityslista liitteineen on julkaistu Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla osoitteessa https://julkinen.jkl.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=16815. Esityslistamateriaalit ovat pdf-tiedostomuodossa.
Lisätiedot: palvelupäällikkö Kari Ström, p. 050 60943, kari.strom[a]jyvaskyla.fi