Kunnanhallituksen esityslistan nostoja maanantain 17.2. kokoukseen

Toivakan kunnanhallituksen maanantain 17.2.2025 kokoukseen esityslistalla ovat muun muassa eropyyntö kunnallisista luottamustoimista, tarkennus maksuttomaan varhaiskasvatukseen, kaavoituskatsaus 2025 sekä puukoulun kunnostushankeselvitys.

 

Eropyyntö luottamustoimista kotipaikkakunnan muutoksen vuoksi

Karla Karmala toimii valtuutettuna, kunnanhallituksen jäsenenä, työllisyysaluelautakunnan jäsenenä, kuntaympäristölautakunnan varajäsenenä ja sivistys- ja hyvinvointilautakunnan jäsenenä. Karmala pyytää eroa luottamustoimista 11.2.2025 saapuneella sähköpostilla. Eropyynnön syynä on kotipaikkakunnan muutos 1.3.2025 alkaen.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto

1) myöntää eron Karla Karmalalle valtuutetun tehtävästä, kunnanhallituksen jäsenyydestä, kuntaympäristölautakunnan varajäsenyydestä ja sivistys- ja hyvinvointilautakunnan varajäsenyydestä, työllisyysaluelautakunnan jäsenyydestä,
2) valtuuston puheenjohtaja kutsuu varavaltuutettu Kari Mäkisen valtuuston varsinaiseksi jäseneksi toimikauden loppuun saakka,
3) valitsee kunnanhallitukseen uuden jäsenen toimikauden loppuun saakka,
4) valitsee kuntaympäristölautakuntaan uuden varajäsenen toimikauden loppuun saakka,
5) valitsee sivistys- ja hyvinvointilautakuntaan uuden varajäsenen toimikauden loppuun saakka,
6) valitsee työllisyysaluelautakuntaan jäsenen toimikauden loppuun saakka.

 

Tarkennusta maksuttoman varhaiskasvatukseen

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 16.12.2024 § 52 talousarviokäsittelyssä hyväksynyt maksuttoman varhaiskasvatuksen käyttöönoton 1.1.2025 alkaen toistaiseksi voimassa olevana.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta on kokouksessaan 19.11.2024 kirjannut päätökseksi, että maksuton varhaiskasvatus koskee kaikkia alle kouluikäisiä lapsia. Tämä päätösesitysmuotoilu jättää epäselväksi/tulkinnanvaraiseksi sen, keitä kaikkia päätös koskee. Tämän vuoksi sivistys- ja hyvinvointilautakunta tarkentaa päätöstä kuten se on alun perin tarkoitettu.

Kunnanhallitus on saanut sivistys- ja hyvinvointilautakunnalta esityksen, jolla tarkennetaan sivistys- ja hyvinvointilautakunnan 19.11.2024 tekemää päätöstä maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Kunnanhallitus hyväksyy sivistys- ja hyvinvointilautakunnan tekemän esityksen ja pitää tarkennusta välttämättömänä tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus hyväksyy sivistys- ja hyvinvointilautakunnan esityksen, jonka mukaan maksuton varhaiskasvatus koskee Toivakassa kirjoilla olevia alle kouluikäisiä lapsia.

 

Kaavoituskatsauksen laatimisesta määrätään alueidenkäyttölaissa

Alueidenkäyttölaissa (7§) määritetään kaavoituskatsauksesta seuraavanlaisesti: Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä.

Laadittu kaavoituskatsaus 2025 on esityslistan liitteenä. Kaavoituskatsauksesta tiedotetaan kuntalaisille ja katsaus lisätään kunnan kotisivuille, kun se on päätöksenteossa käsitelty. Kuntaympäristölautakunta hyväksyi kaavoituskatsauksen 2025 ja esittää sen edelleen hyväksymistä kunnanhallitukselle.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus hyväksyy laaditun kaavoituskatsauksen vuodelle 2025 ja esittää sen tiedoksi valtuustolle.

 

Puukoulun kunnostushankeselvitystä toteutettiin työpajatyöskentelynä

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus merkitsee puukoulun kunnostushankeselvityksen tiedoksi ja esittää sitä edelleen valtuustolle merkittäväksi tiedoksi.

Talousarvioon 2024 sisältyi puukoulun jatkokäytöstä laadittava kunnostushankeselvitys. Hankeselvitys toteutettiin työpajatyöskentelynä, johon kutsuttiin kuntalaisia osallistumaan avoimella kutsulla. Hanketyöpaja pidettiin kirjastolla 24.10.2024. Työpajassa kävi ilmi, että todennäköisin tilojen käyttäjäjoukko voisi koostua eri yhdistyksistä ja Puulan seutuopiston eri ryhmistä. Työpajan yhteenveto on esityslistan liitteenä.

Tämän lisäksi rakennukseen tehtiin vielä täydentävä kuntotutkimus ja haitta-ainekartoitus, jotka olisivat mahdollisen korjaussuunnittelun lähtökohtana. Rakennuksesta oli jo ennestään hyvät selvitykset ja kuntotutkimukset laadittuna, joten lisätutkimustarve oli enää vähäinen.

Esityslistan liitteenä on myös puukoulun korjaustöiden alustava kustannusarvio, joka on 1.145.000 € eli 3 534 €/m² (5.11.2024). Julkisena rakennushankkeena tämä vertautuu kustannuksiltaan vastaavan kokoiseen uudisrakentamiseen.

Kustannuslaskennassa rakennustekniset työt on arvioitu laadittujen kuntoarvioraporttien ja nykytilanteen suunnitelmien pohjalta eli tilat ja huonejaot pidettäisiin pääosin vastaavalla tasolla kuin nykyisellään. Tarkempia korjaussuunnitelmia ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa laadittu tämän laskennan tueksi.

Mikäli rakennus päätetään kunnostaa kunnan toimesta, on laadittava korjaussuunnitelmat rakennusurakasta ja LVIA-töistä. Lisäksi tarvitaan rakentamislupa ja muut rakennuttamisasiakirjat ennen korjausurakan kilpailuttamista. Talousarviossa 2025 ei kuitenkaan ole näille tehtäville varattu määrärahoja, joten rakennuksen tulevaisuudesta ehdotetaan päätettävän vasta osana kunnan kiinteistöohjelmaa, ellei muuta varteen otettavaa ehdotusta rakennuksen jatkokäytölle ilmene tätä ennen.

Kiinteistöohjelma on suunniteltu valmisteltavan päätöksentekoon tarkistettuna vielä tämän valtuustokauden aikana.

 

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto

p. 040 516 9332

Koko esityslista liitteineen on luettavissa täällä.

Keski-Suomen hyvinvointialue: Kesätyöt 2025

Keski-Suomen hyvinvointialueella on parhaillaan käynnissä kesärekrytoinnit tulevalle kesälle. Hyvinvointialue hakee kesätyöntekijöitä monipuolisesti sekä sote-, pelastus-, puhtaus- että ruokapalveluihin. Kesätyötehtäviä on tarjolla sekä uransa alussa oleville opiskelijoille, että jo valmiille ammattilaisille. Viimeisimpänä avautui haku myös nuorten Tutustu työelämään ja tienaa -jaksoille.

Kaikki hyvinvointialueemme kesätyöt löytyvät osoitteesta www.hyvaks.fi/kesatyot. Toivakan osalta kesätyömahdollisuudet löytyvät listattuna tästä linkistä (Kuntarekry). 

 

Avi: Ensimmäistä kertaa haettavana isänpäiväkunniamerkki – hae viimeistään 14.3.

Aluehallintovirasto 
Tiedote 6.2.2025 

Ensimmäistä kertaa haettavana isänpäiväkunniamerkki – hae viimeistään 14.3.

Aluehallintovirastot pyytävät 14.3.2025 mennessä esitykset vuoden 2025 isänpäiväkunniamerkkien saajiksi. Esityksen voivat tehdä kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja muut yhteisöt sekä palkittavan biologiset ja ei-biologiset lapset.

Vuodesta 2025 lähtien isille jaetaan sama valtiollinen kunniamerkki, jota ansioituneille äideille on pitkään jaettu. Kunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein. Isille jaettava kunniamerkki jatkaa Vuoden isä -palkintojen perinnettä, joka uuden kunniamerkin myötä on lakkautettu.

Ritarikunnat myöntävät isänpäivänä jaettavat kunniamerkit henkilöille, jotka ovat ansioituneet lasten ja nuorten esimerkillisestä kasvatustyöstä sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistämisestä. Tasavallan presidentti Alexander Stubb luovuttaa kunniamerkit isänpäivänä 9.11.2025 valtakunnallisessa juhlassa, jonka järjestelyistä vastaa Väestöliitto.

Kansalaisten ja yhteisöjen tulee tehdä esityksensä kunniamerkin saajista siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella saajaehdokkaat asuvat. Isänpäiväkunniamerkin hakeminen on maksutonta, kuten ovat myös isille jaettavat mitalit.

Kuka voi saada isänpäiväkunniamerkin?

Ehdokkaiden alaikärajana on 40 vuotta. Pyrkimyksenä on, että palkittavat isät edustavat mahdollisimman erilaisia ryhmiä.

Esimerkillisen kasvatustyön sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistämisen lisäksi kunniamerkin perusteluna voi olla laajemman yhteisvastuullisen kasvatustehtävän toteuttaminen esimerkiksi lastensuojelu- ja perhejärjestöissä, nuoriso- ja urheilujärjestöissä tai muissa yhteiskunnallisissa järjestöissä. Ammatissaan kasvattajana toimivalle kunniamerkkiä ei kuitenkaan myönnetä.

Kuka voi esittää isänpäivän kunnianmerkkiä?

Omat lapset voivat tehdä kunniamerkkiesityksen. Silloin siihen tulee sisältyä vähintään kaksi luotettavaa, toisistaan riippumatonta puoltavaa lausuntoa sellaisilta järjestöiltä tai muilta yhteisöiltä, jotka tuntevat hyvin kyseessä olevan perheen. Jos isänpäiväkunniamerkkiä ehdotetaan muulle kuin biologiselle isälle, esim. kasvatti-, sijais- tai tukiperheen isälle, ehdotukselle olisi eduksi, jos sen mukana olisi esimerkiksi perheen hyvin tuntevan ja perheessä asuneen lapsen puoltokirje.

Myös muut omaiset, tuttavat ja naapurit voivat olla aloitteellisia kunniamerkkiesityksen osalta, mutta tällöin esityksen tekijänä tulee olla viranomainen, järjestö tai muu yhteisö. Omaisten, tuttavien ja naapureiden tulee siis olla yhteydessä tahoon, joka voisi tehdä esityksen.

Mihin avit kiinnittävät huomioita ehdotuksissaan sosiaali- ja terveysministeriölle?

Saamiensa esitysten pohjalta aluehallintovirastot tekevät sosiaali- ja terveysministeriölle omat ehdotuksensa mitalin saajista.

Ehdotuksissaan aluehallintovirastot huomioivat, että kunniamerkin saajaehdokkaat edustavat tasapuolisesti isiä ikänsä puolesta. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle. Aluehallintovirastot ottavat kunniamerkkiesityksissään myös huomioon tasapuolisen alueellisen jakauman.

Miten isänpäivän kunniamerkkiä haetaan?

Isänpäivän kunniamerkkiesitykset tehdään Ritarikuntien kunniamerkkiehdotuslomakkeella ja sosiaali- ja terveysministeriön liitteellä.

Lomakkeet voi myös tilata paperisina aluehallintovirastoista.

Kunniamerkkiesitykset tulee toimittaa allekirjoitettuna kirjepostilla viimeistään 14.3.2025 sen aluehallintoviraston kirjaamoon, jonka toimialueella saajaehdokas asuu.

Kaikkien lisätiedon antajien sähköposti ovat muotoa: etunimi.sukunimi@avi.fi. Puhelimitse heidät tavoittaa puhelinvaihteen kautta: 0295 016 000.

Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa:
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, kirjaamo, PL 5, 13035 AVI
Lisätietoa: Kirsi Mäenpää, tarkastaja

E-lasku sujuvoittaa asiakasmaksujen maksamista ja tuo merkittäviä säästöjä hyvinvointialueelle

Keski-Suomen hyvinvointialue

tiedote 10.2.2025

Keski-Suomen hyvinvointialue kannustaa asiakkaitaan vaihtamaan paperisen laskunsa e-laskuun. E-lasku on paperilaskua ekologisempi valinta ja e-laskun tilaamisella on myös myönteisiä vaikutuksia hyvinvointialueen taloudelle.

— E-laskussa on paljon hyviä puolia myös asiakkaillemme. E-lasku on paperilaskua turvallisempi ja nopeampi vaihtoehto, koska lasku saapuu lähes välittömästi verkkopankkiin, eikä esimerkiksi katoa postissa tai kotona. Laskun pääsee näkemään omilla verkkopankkitunnuksilla tunnistautumalla, joten riski laskun päätymisestä vääriin käsiin pienenee merkittävästi. Lisäksi laskun maksaminen on helppoa, kun laskun tietoja ei tarvitse näppäillä erikseen ja lasku on kätevästi aina saatavilla omassa verkkopankissa, kertoo hyvinvointialueen asiakasmaksupäällikkö Anna-Kaisa Mäkelä.

Vuonna 2024 e-laskun tilaamisen viestintää tehostettiin ja kampanjan myötä e-laskujen määrän osuutta kaikista asiakaslaskuista saatiin nostettu 15 prosentista 20 prosenttiin. Asiakaslaskuja lähetettiin kokonaisuudessaan viime vuonna noin 812 000. Koska hyvinvointialueen lähettämien laskujen määrä vuositasolla on suuri, myös paperilaskuista aiheutuvat paperi- ja postikulut ovat merkittäviä, kuten myös e-laskujen tuomat säästöt.

— Jokaisella e-laskutilauksella on merkitystä, sillä jo yhden prosenttiyksikön nousu e-laskujen tilausmäärissä tarkoittaa noin 10 000 euron säästöä hyvinvointialueellemme, Mäkelä jatkaa.

E-lasku on helppo tilata milloin vain 

Paperilaskun vaihtamiseen e-laskuksi ei tarvita olemassa olevaa laskua, vaan muutoksen voi tehdä omassa verkkopankissa itselle parhaiten sopivana ajankohtana toimimalla seuraavien ohjeiden mukaisesti:

  • Kirjaudu omaan verkkopankkiisi ja valitse laskujen lähettäjäksi Keski-Suomen hyvinvointialue
  • Aktivoi e-laskutilaus henkilötunnuksesi avulla
  • Seuraava hyvinvointialueen lasku tulee sinulle e-laskuna

Yhteyshenkilöt:
Anna-Kaisa Mäkelä, asiakasmaksupäällikkö, anna-kaisa.makela(at)hyvaks.fi, p. 046 921 3376
Viestinnän yhteyshenkilö: Marika Laiho, viestinnän asiantuntija, marika.laiho(at)hyvaks.fi, p. 050 409 2712

Varautumispäivää vietetään perjantaina 7.2. – häiriötilanteisiin kannattaa varautua ennakkoon

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 6.2.2025

Kansallinen varautumispäivä on otollinen aika pohtia oman kotitalouden varautumista, jotta pystymme yhteiskuntana ja yhteisöinä toimimaan erilaisten häiriötilanteiden aikana. Tänä vuonna päivää vietetään teemalla ”kotivara alkaa vedestä”.

Jokaisella on tärkeä osa yhteiskunnan turvallisuuden lisäämisessä: kun omatoiminen varautuminen on kunnossa, edistää myös yhteisön turvallisuutta ja hyvinvointia. Suositus on, että jokainen olisi valmistautunut pärjäämään 72 tuntia eli kolme vuorokautta häiriötilanteissa, kuten sähkökatkoissa, myrskyissä tai vesihuollon häiriöissä.

Esimerkiksi viime marraskuussa Keski-Suomessa riehunut Jari-myrsky osoitti, että häiriötilanteen aikana pelastustoimen tehtävien määrä kasvaa merkittävästi kiireettömilläkin tehtävillä. Pelastustoimen palvelut on suunniteltu siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisella tavalla kaikissa turvallisuustilanteissa, ja tehtävät suoritetaan kiireellisyyden mukaan.

– Asukkaat voivat siis jo ennen häiriöitä omalla toiminnallaan ja varautumisellaan edistää muun muassa sitä, että pelastustoimen resurssit riittävät häiriötilanteessa apua eniten tarvitseville, valmiuspäällikkö Pasi Vilhunen Keski-Suomen pelastuslaitokselta korostaa.

Häiriö- ja poikkeustilanteessa pelastustoimella laajasti erilaisia tehtäviä

Pelastustoimen tehtäviin kuuluu myös muun muassa varautuminen poikkeusolojen väestönsuojelutehtäviin.

– Tavanomaisesta poikkeavia tehtäviä olisivat esimerkiksi väestön varoittaminen väestöhälyttimillä, tarvittaessa evakuointien toteuttaminen turvallisemmalle alueelle ja kansalaisten ohjeistaminen suojautumiseen – joko väestönsuojiin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla, Vilhunen luettelee.

Kaikissa turvallisuustilanteissa pelastustoimi suorittaa edelleen sammutus- ja pelastustoimintaa sekä yhteistyötä ja jatkuvaa varautumisen suunnittelua muiden viranomaisten kanssa.

Viranomaiset eivät vastaa yksittäisten kansalaisten omatoimiseen varautumiseen liittyvästä valmiudesta, kuten esimerkiksi kotivarasta tai tarvittaessa kiinteistöjen väestönsuojan käyttökuntoon laittamisesta. Vilhunen kuitenkin jatkaa:

– Positiivisena asiana olemme kuitenkin huomanneet, että kiinnostus omatoimiseen varautumiseen on lisääntynyt. Varautuminen ei ole pelottelua, vaan järkevää ennakointia.

Kotivara alkaa vedestä

Tänä vuonna varautumisen teemapäivänä ihmisiä kannustetaan pohtimaan vesihuollon häiriötilannetta. Ihminen tarvitsee päivittäin noin kaksi litraa puhdasta juomavettä. Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kokonaisvedentarve on siis 1–2 ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa.

Vedenjakelun häiriötilanteeseen kannattaa varautua myös hankkimalla kannellisia astioita tai kanistereita, joilla voi noutaa vettä esimerkiksi vedenjakelupisteeltä.

Keski-Suomessa avoimia varautumisen yleisötapahtumia

Pelastustoimi jakaa yhdessä järjestöjen ja muiden viranomaisten kanssa omatoimisen varautumisen neuvontaa monin eri tavoin. Keski-Suomessa valtakunnallista varautumisen teemapäivää 7.2. vietetään esimerkiksi avoimilla yleisötilaisuuksilla Jyväskylän pääkirjastossa klo 15 ja Jämsän kaupunginkirjastossa klo 14. Konnevedellä kunnantalolla järjestetään varautumisilta 18.2. klo 18.

Linkit

 

 

Yhteyshenkilöt
Pasi Vilhunen, valmiuspäällikkö, p. 040 054 7101, pasi.vilhunen(at)pelastustoimi.fi

Viestinnän yhteyshenkilö: Laura-Maija Suur-Askola, p. 040 357 5951, laura-maija.suur-askola(at)hyvaks.fi

Linkki-joukkoliikenteessä kelpaavien mobiililippujen hinnat voivat vaihdella eri sovelluksissa

Jyväskylän seudun joukkoliikenne LINKKI

Tiedote 4.2.2025

 

Linkki-joukkoliikenteessä kelpaavien mobiililippujen hinnat voivat vaihdella eri sovelluksissa

Linkki-joukkoliikenteen mobiililippuja myydään useissa myyntikanavissa, joista kaikki eivät ole Linkin hallinnoimia. Lipun hinta kannattaa tarkistaa aina etukäteen siitä sovelluksesta, jolla lippua on ostamassa. Sovelluksen lippuhintaa voi ennen ostoa verrata Linkin hinnaston mukaisiin lippuhintoihin, jotka löytyvät verkkosivulta https://linkki.jyvaskyla.fi/hinnasto.

Linkin mobiililippuja saa ostaa myös kolmansien osapuolten sovelluksista. Tällaisia ns. kumppanimyyntikanavia ovat muun muassa

  • PayIQ:n Linkki-sovellus
  • Matkahuollon Reitit ja liput -sovellus
  • Onnibusin bussilippusovellus
  • VR Matkalla -sovellus
  • Perille.fi -palvelun Perille-sovellus

Kumppanimyynnin sovellusten kautta ostettuna Linkki-lipun hinta voi sisältää operaattorin oman maksutapalisän. Tehtyä ostoa ei jälkikäteen voi peruuttaa, joten lipun hinta kannattaa tarkistaa sovelluksesta ennen ostopäätöksen tekemistä.

Linkin hinnastossa https://linkki.jyvaskyla.fi/hinnasto esitetyt mobiililippuhinnat ovat olleet 1.1.2025 alkaen voimassa Waltti Mobiili -sovelluksessa. Waltti Mobiili on suomalainen joukkoliikenteen mobiilisovellus, joka toimii Waltti-lippu- ja maksujärjestelmän osana. Linkki on mukana Waltti-järjestelmän kehittämisessä ja hyödyntämisessä yhteistyössä muiden kaupunkiseutujen joukkoliikenneviranomaisten kanssa.

Miksi lippusovelluksia on käytössä useita?

Laki edellyttää, että joukkoliikenneviranomaisen tulee sallia lippujensa myynti omien myyntikanaviensa lisäksi myös kolmansien osapuolten kanavissa. Linkki eli Jyväskylän seudun joukkoliikenne on jo pitkään mahdollistanut kumppanimyynnin eri toimijoille.

Kumppanimyyjät voivat itse määritellä hinnan, jolla myyvät  lippuja omissa sovelluksissaan asiakkaille. Siten lippujen hinta kumppanimyynnin kanavissa voi vaihdella eri sovellusten välillä ja poiketa Linkin hinnastosta.

Lisätiedot: palvelupäällikkö Kari Ström, p. 050 60943, kari.strom[at]jyvaskyla.fi

Matkailijoiden rokotukset Keski-Suomen hyvinvointialueella 3.2.2025 alkaen

31.1.2025

Keski-Suomen hyvinvointialueella matkalle lähtevät rokotusasiakkaat ohjataan 3.2.2025 ensisijaisesti täyttämään kohdemaissa tarvittavien rokotusten osalta sähköinen esitietolomake.

Sähköinen esitietolomake löytyy verkkosivuilta osoitteesta www.hyvaks.fi/palvelumme/matkailijoiden-rokotukset

Sähköisen esitietolomakkeen piiriin kuuluvat aluksi pohjoista Keski-Suomea lukuun ottamatta, kaikki muut Keski-Suomen hyvinvointialueen terveysasemat.

Viitasaaren, Pihtiputaan, Saarijärven, Karstulan, Kivijärven, Kannonkosken ja Kyyjärven sekä Äänekosken terveysasemien asiakkaat ottavat toistaiseksi suoraan yhteyttä omalle terveysasemalleen saadakseen rokotussuunnitelman, rokotuksiin tarvittavat reseptit ja ajanvarauksen. Myöhemmin keväällä myös näiden terveysasemien asiakkaat siirtyvät käyttämään sähköistä esitietolomaketta. Pohjoisen Keski-Suomen osalta sähköisen esitietolomakkeen käyttöönoton ajankohdasta tiedotetaan erikseen.

Jämsäläiset siirtyvät käyttämään sähköistä esitietolomaketta syksyllä 2025. Ennen sitä asiakkaat ottavat rokotuksista yhteyttä omalle terveysasemalleen.

Matkalle lähtijän on hyvä selvittää matkan kohdemaahan tarvittavat rokotukset ajoissa, mieluiten noin 2 kuukautta ennen matkaa. Riittävän rokotussuojan kehittyminen saattaa kestää viikkoja tai rokotussuojan saavuttamiseksi voidaan tarvita useita rokotuskertoja. Jo matkan suunnitteluvaiheessa kannattaa tutustua

Terveyskirjaston ylläpitämin

Matkailijan muistilistaan ja maakohtaisiin suosituksiin

Sähköinen esitietolomakkeen perusteella sairaanhoitaja tekee matkailijalle rokotussuunnitelman 

Sähköinen esitietolomake matkailijan rokotuksia varten löytyy 3.2.2025 alkaen sekä suomen- että englanninkielisenä digitaalisen asioinnin alustalta, jotka löytyvät verkkosivuiltamme osoitteesta: www.hyvaks.fi/palvelumme/matkailijoiden-rokotukset. Lomakkeen täyttäminen edellyttää sähköistä tunnistautumista.

Kun sähköinen esitietolomake on täytetty, sairaanhoitaja käsittelee asiakkaalta tulleen esitietolomakkeen 1–5 päivän sisällä. Sen jälkeen sairaanhoitaja tekee ilmoitettujen tietojen perusteella asiakkaan puolesta rokotussuunnitelman kohdemaan matkalle tarvittavista rokotuksista ja pyytää asiakasta varten lääkäriltä tarvittavat rokotusreseptit ja ohjaa asiakasta tekemään rokotusajanvarauksen verkkosivuiltamme.

Mikäli matkallelähtijän ei ole mahdollista käyttää sähköisiä verkkopalveluita hän voi ottaa yhteyttä omalle terveysasemalleen.

Suomessa kansallisen rokotusohjelman maksuttomiin perusrokotuksiin kuuluvat jäykkäkouristus ja kurkkumätärokotus, tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokkorokotus (MPR) sekä poliorokotus.

  • Asiakkaan vastuulla on itse selvittää, ovatko nämä rokotukset vielä voimassa. Jos olet muuttanut, voit kysyä tietoja rokotuksista edellisen asuinpaikkakuntasi terveydenhuollon toimipisteestä.
  • Muut ulkomaille suositeltavat rokotukset rokotettavan täytyy hankkia ja maksaa ennen rokotuksiin menoa itse.

Erikoisrokotteita annetaan neljällä terveysasemalla 

Kun sinulle on tehty rokotussuunnitelma ja tarvitset erikoisempia rokotteita, sinut ohjataan varaamaan aika näitä rokotuksia antavan sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotolta. Erikoisrokotteet, kuten esimerkiksi rokotteet Japanin aivokuumetta, meningokokkia, lavantautia tai koleraa vastaan annetaan keskitetysti Kyllön, Laukaan, Keuruun tai Joutsan terveysasemalla. Ajan voi varata haluamalleen terveysasemalle. Omakustanteiset rokotteet, joiden hankkimista varten asiakas on saanut reseptit, täytyy ottaa rokotuksiin mukaan.

Jos tarvitset niin sanottuja tavallisempia rokotteita, esimerkiksi perusrokotteiden tehosterokotuksen tai hepatiittirokotteen, sinut ohjataan varaamaan aika terveysaseman sairaanhoitajalle tai terveydenhoitajalle. Voit varata ajan mille vain haluamallesi terveysasemalle.

Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen asiakaspalvelun tilanne ja työllisyysaluelautakunnan linjaus tukien myöntämiseen

30.01.2025
Jämsän kaupunki

Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen asiakaspalvelun alkuvuoden ruuhkat ovat hellittäneet ja asiakaspalvelu toimii suunnitellusti kaikissa alueen kunnissa. Eteläisen Keski-Suomen työllisyysaluelautakunta on päättänyt linjauksista tukien myöntämiseen vuodelle 2025.

Asiakaspalvelun osalta alkuvuoden ruuhkat on saatu purettua ja palvelut ovat normalisoitumassa. Kotoutumiskoulutusten jonot saadaan purettua uusien kotoutumiskoulutusryhmien aloittaessa viimeistään helmikuun alussa. Työvoimakoulutuspalvelut ovat jatkuneet vuoden vaihteessa ilman palveluviiveitä. Valmennuspalvelut ja ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelu ovat myös käynnistyneet.

Eteläisen Keski-Suomen työllisyysaluelautakunta on kokouksessaan 22.1.2025 päättänyt linjauksista koskien tukien myöntämistä vuonna 2025.

Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueella on tähän mennessä myönnetty vuodelle 2025 n. 890 000 euroa palkkatukea ja starttirahaa. Alueen vuoden 2025 työllisyysmäärärahat palkkatuen osalta on sidottu, eikä uusia palkkatukipäätöksiä ole mahdollista tällä hetkellä tehdä myönteisenä. Määrärahatilanteeseen voi tulla muutoksia vuoden aikana ja niistä tiedotetaan työllisyysalueen kuntien tiedotuskanavissa. Starttirahaa, matka- ja yöpymisavustusta sekä työolosuhteiden järjestelytukea voidaan myöntää tapauskohtaisesti harkiten. Harkinnanvaraista kulukorvausta ei myönnetä vuonna 2025.

– Työ työllisyysalueella on alkanut vauhdikkaasti asiakastyön ja palvelumuotoilun merkeissä. Juuri tällä hetkellä valmistelussa olevat yhteistyösopimukset kuntien kanssa vahvistavat asiakkaiden lähipalvelua ja alueen elinvoiman eteen tehtävää yhteistyötä, työllisyysaluejohtaja Satu Soutolahti kertoo.

Lisätietoja:
Työllisyysaluejohtaja Satu Soutolahti, 044 901 8420,  satu.soutolahti@jamsa.fi
Tuki- ja maksatuspäätökset: maksatus.tyollisyysalue@jamsa.fi