Kunnanhallituksen 28.11. kokouksen esityslistan asioita

Kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 28.11. kokoukseen ovat muun muassa Toivakan kunnan talousarvio vuodelle 2023 ja taloussuunnitelma vuosille 2024-2025, tieliikenteen toimivaltaisen viranomaisen valinta sekä määräalan myyminen Nisulan kylän Laivasillantiellä.

 

Talousarvio 2023: Suurten muutosten haasteet

Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen toteaa kunnanjohtajan katsauksessa, että olemme suurten muutosten edessä, siirtyessämme kohti vuotta 2023:

”Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirrolla kunnista hyvinvointialueille on merkittäviä vaikutuksia kuntien toimintaan ja talouteen. Uudistuksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti kuntien käyttötalouteen, jossa tulojen ja -menojen taso ja rakenne muuttuvat merkittävästi tehtävien siirtyessä hyvinvointialueille sekä rahoituksen siirtyessä valtiolle. Kuntakonsernien painoarvo kuntatalouden näkökulmasta korostuu, sillä emokuntien taloudelliset ja toiminnalliset volyymit pienentyvät suhteessa paljon enemmän kuin konsernien. Velat ja vastuut jäävät kuitenkin ennalleen, mikä asettaa uusia haasteita kuntien omistajapolitiikalle sekä konsernijohtamiselle -myös osaamisvaatimus korostuu merkittävästi. Nämä ovat suuria kokonaisuuksia myös meille Toivakassa pohdittavaksi.”

Toivakan kunnan talouden painelaskelma päivitetty 7.11.2022: trendin mukaan tulos kääntyy alijäämäiseksi ja taseen kumulatiivinen alijäämä laskee pysyvästi vaarallisen matalaksi. Kunta velkaantuu ja altistuu myös korkoriskille. Alijäämäinen tulos saadaan kääntymään ylijäämäiseksi joko tuloja lisäämällä tai menoja karsimalla, mutta taseen alijäämä on hyvin vaikea poistettava pelkän tuloslaskelman keinoin. Alijäämä saadaan käytännössä poistettua vain tulosvaikutteisella omaisuuden myynnillä.

Toivakan toimintakate € / asukas on koko maan kuntien joukossa noin kolmanneksen edullisempien kuntien joukossa. Tämä on seurausta osittain siitä, että palveluiden kohteena on paljon lapsia, mutta myös siitä, että kunnan palvelut ovat edullisesti järjestettyjä. Sopeutustilanteessa tämä kuitenkin on haaste.

Tuloveroprosentista leikataan hyvinvointialueuudistuksesta johtuen 12,64 %-yksikköä. Tuloveroprosentiksi tulee 8,36 %. Tuloveroprosenttia ei voi muuttaa vuodelle 2023. Kiinteistöveroprosentit pysyvät samana kuin vuonna 2022. Verotulokertymäksi ennakoidaan 5 023 000 euroa. Valtionosuuksia kertyy ennusteiden mukaan 2 632 417 euroa.

Toivakan kunnan toimintakate vuodelle 2023 on -6 354 114 euroa.  Toimintakate pienenee merkittävästi, sillä vielä vuonna 2022 toimintakate on ollut lähes -15 000 000 euroa.

Toimintatuotot vuodelle 2023 ovat reilut 2.45 miljoonaa euroa. Toimintakulut ovat talousarvion mukaan hiukan alle 8.8 miljoonaa euroa.

Vuosikate on 1 072 003 euroa. Tilikauden tulokseksi arvioidaan 218 019 euroa, josta ylijäämäksi kirjattavaa 239 459 euroa.

Talousarvion tavoitteet on johdettu Toivakan kunnan voimassa olevasta kuntastrategiasta, joka hyväksyttiin keväällä 2022. Vuoden 2023 talousarvio on nettositova lautakuntatasolla eli lautakuntien toimintakate on valtuuston nähden sitova. Talousarvion sitovuus valtuustoon nähden vuonna 2023 koskee vain ulkoisia menoja ja tuloja. Investointitaso pysyy vuonna 2023 hyvin maltillisella tasolla, bruttoinvestointien ollessa reilut 600 000 euroa. Lisälainan ottamista vältetään. Investointiohjelma on sitova vuoden 2023 osalta ja suuntaa antava suunnitelmavuosien osalta.

Valtakunnallisesti keskustelussa olleet sähköhinnan ja korkokulujen nousu näkyvät merkittävästi myös Toivakan vuoden 2023 talousarvion kulurakenteessa.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy vuoden 2023 talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet, taloussuunnitelman vuosille 2024-2025 sekä investointiohjelman 2023-2025.

 

Linkillä osaksi Jyväskylän seudun kaupunkiliikennettä?

Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa 2021-2031 sovitaan joukkoliikenteen toimivalta-alueen laajentamista koskevan selvityksen teettämisestä. Tavoitteena on selvittää, miten joukkoliikenteen järjestäminen kokonaisuutena muuttuisi, mikäli Jyväskylän toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alue laajenisi.

MAL-sopimuksen tarkoittama selvitystyö laadittiin ajalla 1/2022-11/2022 tiiviissä vuorovaikutuksessa ELY-keskuksen, alueen kuntien ja MAL-seurantaryhmän kanssa. Työn aikana järjestettiin kuntakohtaisia palavereja sekä kuntien yhteinen työpaja, jossa kuultiin myös Traficomin sekä Oulun ja Turun seutujen joukkoliikenteen edustajia.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Toivakan kunnan joukkoliikennettä kehitetään jatkossa osana Jyväskylän seudun kaupunkiliikennettä (Linkki). Toivakan kunta hakee yhdessä muiden Jyväskylän seudun tieliikenteen toimivalta-alueen kuntien kanssa lakimuutosta, joka mahdollistaa Toivakan siirtymisen ELY-keskuksen toimivalta-alueelta Jyväskylän kaupunkiseudun tieliikenteen toimivaltaiseen viranomaiseen.

 

Huutokaupalla määräalojen myyntiä Nisulan kylällä

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää asettaa noin 3900 m² suuruisen, omarantaisen määräalan kiinteistöltä 850-404-1-561 Nisulan kylästä myyntiin huutokaupat.com -sivuston kautta siten, että määräalan pohjahinta on 80.000 euroa. Huutoaika on 1.12.2022-20.1.2023. Kunnanhallitus vahvistaa kauppakirjan kohteelle erikseen.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p.040 52 31 633

 

Esittelijä Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen

p. 050 307 6114

Esityslista kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Selvitys seudun Linkki-paikallisliikenteen laajentumismahdollisuuksista valmistunut

Miten seudun joukkoliikennettä kehitetään jatkossa? Jyväskylän kaupunkiseudun kunnat ja Keski-Suomen ELY-keskus ovat laatineet yhteistyössä selvityksen siitä, miten seudun joukkoliikenteen järjestäminen muuttuisi ja millaisia vaikutuksia sillä olisi, mikäli Jyväskylän seudun Linkki-paikallisliikenne laajenisi joko kaikkiin tai osaan kaupunkiseudun kunnista.

Nykyisellään Jyväskylän seudun joukkoliikenne (Linkki) järjestää paikallisliikenteen palvelut Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen alueella. Linkin toimivalta-alueeseen liittymistä pohtivissa kunnissa (Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski) asia etenee valtuustojen päätettäväksi vielä kuluvan vuoden puolella. Näissä kunnissa joukkoliikenteen järjestämisestä vastaa nykyisin Keski-Suomen ELY-keskus.

 

Lisäarvoa yhtenäisellä joukkoliikennealueella

Valmistunut selvitys on yksi Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksen vuosien 2021–2023 keskeisistä toimenpiteistä. MAL-sopimuksella ohjataan seudun maankäytön, asumisen ja liikkumisen kestävää kehitystä. Liikennejärjestelmän kehittämisessä painopiste on etenkin kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämisessä. 

Selvityksessä on tarkasteltu vaihtoehtoisia joukkoliikenteen järjestämismalleja sekä arvioitu Linkin toimivalta-alueen mahdollisen laajentumisen vaikutuksia muun muassa palvelutasoon ja kustannuksiin. Selvityksen perusteella toimivalta-alueen laajentumiselle koko kaupunkiseudun alueelle on olemassa edellytykset ja tämä edistäisi lähes kaikkia MAL-sopimuksessa joukkoliikenteen kehittämiselle asetettuja tavoitteita.

Seudun asukkaille konkreettisin muutos olisi yhtenäiseen lippu- ja informaatiojärjestelmään siirtyminen. Se lisäisi matkustuksen sujuvuutta ja mahdollistaisi muun muassa maksuttoman vaihto-oikeuden Linkki-paikallisliikenteessä. Joukkoliikenteen houkuttelevuus paranisi, mikä luo edellytyksiä joukkoliikenteen käytön kasvamiselle. Laajemmalle toimivalta-alueelle voitaisiin yhtenäisemmällä suunnittelulla tuottaa kustannustehokkaammin parempia joukkoliikennepalveluja.

Kaupunkiseudun joukkoliikenteen laajentuminen koko alueelle toisi mukanaan suotuisia imagovaikutuksia osana vahvaa Linkki-brändiä. Joukkoliikenne järjestettäisiin myös aiempaa ympäristöystävällisemmin EU:n kaupunkiliikennettä koskevien puhtaiden ajoneuvojen (CVD) direktiivin mukaisesti. Kuntien mahdollisuudet vaikuttaa oman alueensa joukkoliikenteen palvelutasoon kasvaisivat, sillä Linkin joukkoliikenneasioista päättää kuntien nimeämistä edustajista koostuva Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta. Jyväskylän seudun nykyisen toimivalta-alueen kuntien kannalta suurempi toimivalta-alue voi lisätä alueen painoarvoa ja merkittävyyttä yhtenäisenä MAL-kaupunkiseutuna.

 

Kustannukset tarkentuvat siirtymäaikana vuosina 2024-2027 

Linkin toimivalta-alueen muuttuminen toisi muutoksia joukkoliikenteen rahoitukseen. ELY-keskus ei maksaisi enää valtionavustusta Linkin toimivalta-alueeseen liittyville kunnille. Linkin toimivalta-alue saa valtionavustusta Traficomilta, joka korvaa ELY-keskuksen rahoitusosuuden vuosien 2024–2027 siirtymäaikana, jotta kuntien kustannukset eivät kasvaisi liikaa. Siirtymäajan korvaus on toimivalta-alueen laajentumisen keskeinen reunaehto. Tämän jälkeen liikenteen kustannukset jakautuisivat kunnille palvelutason mukaisesti. Tavoitteena on siirtymäajan aikana kasvattaa matkustajamäärää ja lipputuloja sekä tehostaa liikenteen hankintaa. 

– Ratkaisut liittymisestä kannattaa tehdä nyt, sillä Traficomin siirtymäajan tuki voi olla ainutlaatuinen tilaisuus. Valtionavun suuruutta vuodesta 2028 eteenpäin ei voida täsmällisesti arvioida. Valtion rahoitussuunnitelmassa joukkoliikenteen rahoituksen painotus on siirtymässä kaupunkiseudulle ja sen myötä valtionavustuksen odotetaan kasvavan. Kuntien kustannukset riippuvat valtionavustuksen määrän lisäksi kuntakohtaisen palvelutason määrittelystä, linjastosuunnitelmasta sekä kilpailutuksen tuloksista. Päätös Linkin toimivalta-alueeseen liittymisestä on erityisesti päätös houkuttelevaan ja kehittyvään joukkoliikennejärjestelmään liittymisestä, jonka imagohyötyjä on vaikea mitata rahassa. Ratkaisuun vaikuttaa se, mitkä ovat kunnan tavoitteet joukkoliikenteen kehittämisessä, summaa palvelupäällikkö Kari Ström.

Yhtenä toimivalta-alueen laajentumisen mahdollisena vaikutuksena on pidetty markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytysten heikkenemistä. Toisaalta kuntien näkökulmasta markkinaehtoisen liikenteen jatkumiseen ja palvelutason säilymiseen liittyy myös nykyisellään epävarmuustekijöitä. Toimivalta-alueen laajentuminen ei kuitenkaan poissulje markkinaehtoisen liikenteen jatkumista. Jatkovalmistelun lähtökohtana on, että liikennöitsijä saa jatkossakin nousukorvauksen.

 

Periaatepäätökset vuoden 2022 loppuun mennessä

Ensimmäisessä vaiheessa Jyväskylän seudun Linkki-paikallisliikenteeseen liittymistä pohtivien kuntien (Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski) tulee tehdä päätös siitä, haluavatko ne jatkaa maaseutuliikennekuntina vai liittyä mukaan Linkki-paikallisliikenteeseen. Asia tulee valtuustojen päätettäväksi vielä vuoden 2022 puolella. Tämän jälkeen myös Linkin toimivalta-alueeseen jo nykyisin kuuluvien kuntien tulee hyväksyä uudet kunnat mukaan.

Kun Linkin toimivalta-alueessa jatkossa mukana olevat kunnat ovat tiedossa, aloitetaan yhteistoimintasopimuksen valmistelu, jossa sovitaan kustannusten ja tulojen jakamisesta kuntien kesken. Yhteistoimintasopimuksella varmistetaan, että jokainen kunta voi päättää oman alueensa liikenteen palvelutasosta ja siitä, kuinka paljon kunta haluaa joukkoliikenteeseen panostaa. Yhteistoimintasopimus hyväksytään mukana olevien kuntien valtuustoissa kesään 2023 mennessä. Seudun joukkoliikenteen toimivalta-alueen laajentuminen edellyttää myös muutoksia liikennepalvelulakiin. Uusi toimivalta-alue aloittaisi toimintansa vuoden 2024 alussa, jonka jälkeen suunnitellaan ja päätetään palvelutasosta sekä kilpailutetaan liikenne.

Selvitysaineisto löytyy nettisivuilta osoitteesta: https://linkki.jyvaskyla.fi/linkinajankohtaista/toimivalta-alueselvitys-2022

Lisätiedot:

Kari Ström, palvelupäällikkö, Jyväskylän kaupunki/Jyväskylän seudun joukkoliikenne p. 050 609 43

Jaakko Selin, Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-ohjausryhmän puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja, p. 0400 778 779

Matti Mäkinen, kunnanjohtaja, Hankasalmen kunta, p. 014 2671 210

Mikko Latvala, kunnanjohtaja, Petäjäveden kunta, p. 040 190 6904

Helena Vuopionperä-Kovanen, kunnanjohtaja, Toivakan kunta, p. 050 307 6114

Juha Valkama, kunnanjohtaja, Uuraisten kunta, p. 040 552 5703

Matti Tuononen, kaupunginjohtaja, Äänekosken kaupunki, p. 020 632 2010

Vuoden 2022 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta myönnettiin myös Toivakan kunnalle

Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen vuoden 2022 harkinnanvaraisista valtionosuuden korotuksista. Toivakan kunnalle tukea myönnettiin 430 000 euroa. 15 kuntaa saa tukea yhteensä 10 miljoonaa euroa.

Valtionosuuden korotusta haki tänä vuonna 59 kuntaa ja haettu summa oli yhteensä noin 70,1 miljoonaa euroa.

Vuonna 2021 hakijoita oli 82. Niistä tukea sai 30, ja jaossa oli 30 miljoonaa euroa.

Tuen myöntäminen perustuu kokonaisarviointiin

Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Lisäksi otetaan huomioon paikalliset erityisolosuhteet.

Kunnat perustelivat korotuksen tarvetta hakemuksissaan muun muassa taloudellisen tilanteen heikkenemisellä, lopettavien sairaanhoitopiirien alijäämien kattamisilla, koronaepidemian aiheuttamilla tulomenetyksillä sekä lisäkustannuksilla, tilinpäätösten alijäämien kasvulla ja niiden tasapainotusongelmilla, palvelutarpeiden muutoksilla sekä poikkeuksellisilla ja ennakoimattomilla menoilla sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Kuntia vertailtiin niiden hakemuksessa esittämien perustelujen ohella vuosien 2020–2021 tilinpäätöksistä lasketuin tunnusluvuin. Talouden tunnuslukujen perusteella hakijakunnat saatiin taloustietojen mukaan samalle lähtöviivalle. Päätöksissä painotettiin vuoden 2021 tilinpäätösten tietoja.

Valintaperusteissa keskityttiin tarkastelemaan kunnan hakemuksessaan ilmoittamia tietoa erityisesti vuoden 2022 talouden kehittymisestä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja näiden tekijöiden merkitystä kunnan talouteen. Lisäksi arviointiperusteena käytettiin kunnan ilmoittamia toimia menokehityksen hillitsemiseksi, verohallinnon ilmoittamia verotilityksiä kunnille sekä muita kunnille maksettuja tukia vuonna 2022.

Korotusta myönnettiin erityisesti sellaisille kunnille, joiden talouteen perusteena mainitut tekijät vaikuttivat jo vuoden 2022 aikana merkittävästi.

Korotuksen myöntämisen ehtona suunnitelma talouden tasapainottamisesta

Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi. Suunnitelma tuli liittää hakemukseen. Valtionapuviranomainen voi asettaa korotuksen myöntämiselle ja käytölle myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja.

Korotus on tarkoitettu osaksi kunnan omia talouden tervehdyttämistoimia, joihin kunnan on syytä varautua korotuksesta riippumatta. Korotus ei saa aiheuttaa vastaavan suuruista lisäystä kunnan omassa päätäntävallassa oleviin menoihin.
Korotukset maksetaan kunnille tämän vuoden loppuun mennessä.

Tiedote julkaistu: Valtionvarainministeriö

 

 

Sydämeesi joulun teen -konsertin tuotto ohjataan paikallisesti hyväntekeväisyyteen

Sydämeesi joulun teen -hyväntekeväisyyskonsertti

Tiistaina 13. joulukuuta 2022 klo 18.00 Toivakan kirkossa päästään nauttimaan ihanan jouluisesta tunnelmasta paikallisen esiintyjäkaartin voimin. Esiintymässä ovat muun muassa Arja Koriseva, Joulu Rock Band sekä Veijo Heinonen.

Lippuja voi ostaa ennakkoon K-Market Perälästä sekä Toivakan Salesta 15.11.2022 alkaen ja ostaa ovelta ennen konserttia.

Lippuhinta aikuiselta on 20 euroa sekä alennusoikeutetut (opiskelijat, eläkeläiset, lapset sekä työttömät) 10 euroa. Sylilapset pääsevät konserttiin ilmaiseksi.

Tapahtuman tuotto ohjataan paikallisesti hyväntekeväisyyteen.

Hyväntekeväisyyskonsertti toteutetaan Toivakan seurakunnan, Toivakan Helluntaiseurakunnan, Toivakan kunnan, Lions Club Toivakka ry:n sekä alueen yrittäjien kanssa yhteistyössä.

Lämpimästi tervetuloa!

 

hyväntekeväisyyskonsertin mainos

Hyväntekeväisyyslahjoituksia paikalliseen avustamiseen voi tehdä halutessaan myös erikseen osoitteessa:

https://www.toivakanseurakunta.fi/apua-ja-tukea/toivoatoivakkaankerays

 

Palvelut siirtyvät turvallisesti Keski-Suomen hyvinvointialueelle 

Siirryttäessä Keski-Suomen hyvinvointialueelle 1.1.2023 tavoitteena on sujuva ja turvallinen siirtymä asukkaille, asiakkaille ja potilaille, henkilöstölle ja kaikille muille sidosryhmille. Ammattilaiset, toimipisteet ja puhelinnumerot säilyvät samoina. Muutoksia on tulossa muun muassa verkkosivuosoitteeseen ja palveluiden myöntämisperusteisiin.

Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023 ja vastaa sen jälkeen noin 273 000 keskisuomalaisen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista. Aikaisemmin asukkaan oma kunta on vastannut näistä palveluista. Asukkaille, asiakkaille ja potilaille uudistus ei ole kovin suuri vuoden vaihtuessa.

– Asiakas asioi 1.1.2023 jälkeen omalla terveysasemalla, kuten aikaisemminkin. Tutut ammattilaiset jatkavat tutuissa toimipisteessä ja puhelinnumerot säilyvät samoina. Uusi muistettava asia on Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivu www.hyvaks.fi, josta löytyy 1.1.2023 alkaen palveluiden tiedot, toimipisteet ja yhteystiedot, kertoo Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo.

Vuoden 2023 alussa palveluiden tiedot löytyvät vielä myös kuntien verkkosivuilta.

Palvelut yhtenäistyvät ja yhdenvertaistuvat  

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta yhtenäistyy, jotta palveluja voidaan tarjota yhdenvertaisesti ja tasalaatuisesti jokaiselle keskisuomalaiselle. Aikuisten kotihoidon ja ikääntyvien asumisen palvelujen, omaishoidon, perhehoidon ja vammaispalveluiden myöntämisperusteita on tarkoitus yhtenäistää siirtymäajan kuluessa.

Uusille asiakkaille palvelupäätökset tehdään Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluiden myöntämisperusteiden mukaisesti 1.1.2023 alkaen. Nykyisten asiakkaiden ja potilaiden palvelut, palvelupäätökset ja asiakas- ja hoitosuhde siirtyvät ja jatkuvat hyvinvointialueella suunnitelmien mukaisesti.

Omais- ja perhehoidon palkkioiden maksatuskäytännöt ja maksupäivät yhtenäistyvät. Valmistelun lähtökohtana on ollut, ettei tammikuun maksatuksiin tule siirtymän vuoksi kohtuuttoman pitkää taukoa. Asianosaisille tiedotetaan maksupäivistä ajoissa tämän vuoden puolella. Omaishoidon tuen ja muiden tukien määrä säilyy ennallaan siirtymäajan eli vuoden ajan 2023. Myös perhehoidon korvauksissa ja henkilökohtaisen avun palkkioissa jatketaan pääosin jo myönnetyissä päätöksillä vuoden 2023 ajan.

Asiakasmaksujen on tarkoitus yhtenäistyä ja niitä tarkastellaan vuoden 2023 talousarvion yhteydessä. Laissa määritellyt asiakasmaksut säilyvät pitkälti samalla tasolla kuin Keski-Suomessa aiemminkin. Maksuissa, joita ei ole määritelty laissa, on nykyisin suurempaa vaihtelua Keski-Suomen kuntien välillä. Nämäkin yhdenmukaistetaan siirtymäajan kuluessa.

Kaikkiin asiakkaisiin ja potilaisiin, joiden palveluihin tulee muutoksia, ollaan yhteydessä ja heidän kanssaan käydään palvelu läpi ja tehdään hoitosuunnitelma.

Aluevaltuusto päättää palveluiden myöntöperusteista ja asiakasmaksuista vuoden 2023 talousarvion yhteydessä.

Pelastustoimen palveluita tarjotaan kuten aiemminkin 

Pelastustoimen palveluita on järjestetty Keski-Suomen maakunnan alueella yhtenäisesti vuodesta 2004 alkaen. Keski-Suomen hyvinvointialueelle siirryttäessä toiminta pyritään hoitamaan edelleen asiakasta lähimpänä olevan paloaseman periaatteella.

-Erityistä asiantuntemusta edellyttäviä työtehtäviä jaetaan hyvinvointialueen sisällä kuten aikaisemminkin, kertoo Keski-Suomen hyvinvointialueen pelastusjohtaja Ville Mensala.

Digitaaliset palvelut laajenevat  

Nykyiset sähköiset palvelut, esimerkiksi sähköinen yhteydenotto ja ajanvarauspalvelut, toimivat hyvinvointialueella kuten aikaisemminkin.

 

Omaks.fi-palvelun, Keski-Suomen digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen tunnistautumista vaativat palvelut laajentuvat nykyisen Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kuntiin (Joutsa, Luhanka, Toivakka, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Laukaa ja Konnevesi) alkuvuodesta 2023. Tunnistautuneen asiakkaan palvelut toimivat tällä hetkellä Jyväskylän, Hankasalmen ja Uuraisten kuntien asukkaille. Palvelu laajene Keski-Suomen hyvinvointialueen digitaaliseksi sosiaali- ja terveyskeskukseksi lähivuosina.

Omaks.fi tarjoaa myös palveluita kaikille keskisuomalaisille ilman tunnistautumista ja ilman ajanvarausta.

Hyvää arkea tukemassa

Keskeinen tehtävämme on keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on se, että keskisuomalaisten kokemus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta on maan kärkeä. Haluamme olla ihmislähtöisin hyvinvointialue ja tukea keskisuomalaisten hyvää arkea.

Hyvinvointialueesta muodostuu Keski-Suomen suurin työnantaja, jonka palveluksessa työskentelee noin 11 500 ammattilaista. Tarjoamme uutena työnantajana mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja monipuolisiin urapolkuihin.

 

Lisätietoja: 

  • Kati Kallimo, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 442 2302, kati.kallimo(at)hyvaks.fi
  • Ville Mensala, pelastusjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 040 336 0680, ville.mensala(at)jyvaskyla.fi
  • Tuija Koivisto, vastuualuejohtaja, Koti- ja asumispalvelut -vastuualue, p. 040 513 5821, tuija.koivisto(at)hyvaks.fi
  • Eva Pihlamaa-Tuononen, vastuualuejohtaja, Laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, p. 050 567 2920, eva.pihlamaa-tuononen(at)seututk.fi
  • Päivi Kalilainen, vastuualuejohtaja, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, p. 050 370 0245, paivi.kalilainen(at)jyvaskyla.fi
  • Juha Paloneva, vastuualuejohtaja, Sairaalapalvelut, p. 050 366 3695, juha.paloneva(at)ksshp.fi

Lapsen oikeuksien viikon 14.-20.11. tapahtumia

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään taas 14. – 20.11.2022.

Teemaviikon tapahtumia Toivakassa: maanantaina nukketeatteriesitys, keskiviikkona Olkkari-ilta lapsen oikeuksien viikon turvallisuus-teemalla ja torstaiaamuna juhlallinen lipunnosto Toivakkatalon pihassa.

Perjantaina ev. lut., seurakunnan perhekerho 9.30-11.30 seurakuntakoti Myrskärissä

Perjantaina FNC kahvila

Maanantaina Sukupolvien kahvila ja MLL Syyskokous Vakkarilla klo 14-16

Sunnuntaina 20.11 Lapsen oikeuksien päivä

 

Tapahtumia yhteistyössä järjestämässä Toivakan yhteistyöverkosto.

Katso lisää kohdasta: Tapahtumat

sekä yhdistysten ja seurakuntien omista tiedotuskanavista.

 

Lisätiedot:

Vs. Varhaiskasvatusjohtaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo)

Susanna Kuivalainen, p. 040 023 71 33

susanna.kuivalainen@toivakka.fi

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikasihteerin sijainen Kati Markkanen, p. 040 5531 456

katriina.markkanen@toivakka.fi

 

 

 

Kunnanjohtaja kertoo kunnanvaltuuston maanantain 14.11. kokouksessa käsiteltäviä asioita

Kunnanvaltuuston maanantain 14.11. kokouksessa käsiteltävistä asioista kertoo videolla kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen.

 

Kunnanvaltuuston kokous on yleisölle avoin. Sitä voi seurata myös suorana lähetyksenä Toivakan kunnan YouTube-kanavan etusivulla maanantaina 14.11. klo 18 alkaen tästä linkistä.

 

 

Jyväskylän kaupunki tuottaa ajalla 4.11.-31.12. toivakkalaisten perhesosiaalityön – ja lastensuojelun palvelut

Jyväskylän kaupunki tuottaa ajalla 4.11.-31.12. toivakkalaisten perhesosiaalityön – ja lastensuojelun palvelut. Myös lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnit hoidetaan Jyväskylän kaupungin varhaisen tuen palveluissa. Muutos aiheuttaa työntekijävaihdoksia osalle asiakkaista. Työntekijät ovat muutoksista yhteydessä asiakkaisiin.

Lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi p. 014 266 0135, arkisin klo 8–15.30

(palveluohjaus, lastensuojeluilmoitukset)

Lastensuojelun virka-aikainen päivystys p. 014 266 0921 arkisin klo 8-16

(kiireelliset lastensuojeluasiat)

Virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen hoitaa jatkossakin Keski-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystys, p. p. 014 266 0149 (tai hätäkeskuksen numero 112).

 

Lisätietoja antavat:

Lastensuojelun avohuollon johtava sosiaalityöntekijä Maria Lehtinen p. 050 4135912

Varhaisen tuen johtava sosiaalityöntekijä Piritta Jetsu p. 0503431793

Toivakan lapsiperheiden sosiaaliohjaaja Elisa Mustonen, p. 050 400 4608

Sähkökatkot ja sähköpula – miten voi varautua

Suomessa sähkötilannetta hallinnoi koko maan osalta kantaverkkoyhtiö Fingrid, joka ohjeistaa sähköverkkoyhtiöitä toteuttamaan paikallisia sähkökatkoja, jos sähköpula uhkaa. Alueelliset sähköverkkoyhtiöt viestivät tilanteesta asiakkailleen häiriötiedotepalveluidensa, verkkosivujensa ja sosiaalisen median kanaviensa kautta.

Fingridin jatkuvasti päivittyvä tieto sähköverkon tilanteesta Suomessa löytyy tästä linkistä.

 

Mistä saan tietoa sähkökatkon sattuessa?

Sähkönjakelusta Toivakan alueella vastaa Järvi-Suomen Energia, jonka omilta verkkosivuilta löydät ajankohtaiset vikapäivystysnumerot, häiriötiedotteet ja asiakaspalvelun yhteystiedot. Tilaa ennalta omalta sähköyhtiöltäsi häiriötiedotteet puhelimeesi tai sähköpostiisi! 

Tilaa ennalta omalta sähköyhtiöltäsi mahdolliset häiriötiedotteet. Sähköverkkoyhtiöt tarjoavat maksutonta tekstiviestipalvelua, joka lähettää asiakkaalle tiedon sähkökatkosta ja sen arvioidusta kestosta. Tekstiviestipalvelun piirissä on suositeltavaa olla. Palveluun voi rekisteröityä esimerkiksi verkkoyhtiön nettisivuilla. Lisäksi voi seurata sähköyhtiön tiedotusta myös yhtiön kotisivuilta ja sosiaalisen median kanavista.

Verkkoyhtiöiden asiakaspalveluun tulee pian katkon alettua suuri määrä puheluja asiakkailta ja linjat ruuhkautuvat helposti. Nykyään verkkoyhtiöt tarjoavat asiakkailleen tekstiviestipalvelun, jolla katkoista tiedotetaan. Palvelun piiriin pääsee ilmoittamalla oman puhelinnumeron verkkoyhtiön nettisivuilla. Näin välttyy ruuhkautuneille linjoille soittamiselta.

Radio on tärkeä kansalaisten tiedonlähde pitkän sähkökatkon aikana. Radiolähetykset toimivat myös ilman sähköä. Niitä voit kuunnella patteri- tai autoradiosta.

Suuret teleyritykset pystyvät jatkamaan toimintaansa pitkänkin sähkökatkon aikana. Niillä on UPS-laitteet ja varavoimaa, joka turvaa uutistuotannon, muun materiaalin valmistelun ja lähetystoiminnan jatkumisen. Yleisradiolla on lakisääteinen velvoite lähettää televisio- ja radio-ohjelmia ja viranomaistiedotteita kaikissa oloissa. STT pystyy toimittamaan omia uutisia sekä välittämään uutisia ja tiedotteita asiakkailleen niin kauan kuin tietoverkot toimivat.

Toivakan kunnan palvelut pyritään hoitamaan sähkökatkojen aikana mahdollisimman normaalisti. Tiedossa olevista palvelumuutoksista kerrotaan etukäteen mahdollisuuksien mukaan. Terveyspalveluiden osalta voi seurata hyvinvointialueen tiedotusta.

 

Lähde: Huoltovarmuuskeskus – Ajankohtaista sähköstä

Energia ja sen riittävyys tulevana talvena aiheuttavat paljon kysymyksiä. Huoltovarmuuskeskus tarkkailee aktiivisesti sähkötehon riittävyyttä yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Myös sähköhäiriöiden seuranta on tiivistä ja häiriöihin on varauduttu. Mahdollisista sähkön niukkuustilanteista on koottu kysymyksiä ja vastauksia, joita päivitetään tarvittaessa.

Mikä on sähköpula?

Sähköä on koko ajan tuotettava ja kulutettava yhtä paljon. Sähköpula syntyy tilanteessa, missä sähköä käytetään enemmän kuin sitä tuotetaan ja tuodaan. Sähköpulassa viimeinen vaihtoehto on tehdä hallittuja ja suunnitelmallisia sähkökatkoja sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseksi. Toteutuessaan katkot kestäisivät kerrallaan noin kaksi tuntia ja niitä kierrätetään asiakkaiden välillä. Hallituilla kiertävillä katkoilla pyritään välttämään koko Suomen laajuinen mahdollisesti pitkäkestoinen sähköjen katkeaminen. Sähköpulatilanne voi olla myös toistuva.

Ketä sähköpula koskettaa?

Kuluttajiin asti ulottuvaa sähkönjakelun katkaisua pyritään välttämään mahdollisimman pitkään ja kuluttajien sähköjä katkaistaan vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty. Kahden tunnin katkoja voidaan joutua tekemään samalle alueella useammin kuin kerran, mutta kahden sähkökatkon välissä on aina useampi tunti aikaa.

Miksi suunnitelmalliset sähkökatkot ovat viimeinen vaihtoehto?

Jos koko Suomen sähköjärjestelmä kaatuisi, sähköjen palauttaminen veisi vähintäänkin useita tunteja, jonka aikana koko yhteiskunta olisi ilman sähköä. Lyhyet, kiertävät ja suunnitellut sähkökatkot ovat viimeinen keino estää tämä tilanne.

Milloin Suomeen voi tulla sähköpula?

Sähköpula voi syntyä usealla eri tavalla. Sähköpulan mahdollisuus kasvaa talvella, jos Suomessa on pitkään kova pakkanen, sää on tuuleton ja sähkön tuotannossa tai siirrossa on häiriöitä. Häiriö voi olla esimerkiksi voimalaitoksen tai sähkön siirtoyhteyden vikaantuminen. Sähköpula ajoittuu todennäköisimmin kovimpiin kulutuspiikkeihin. Sähköntarve on yleensä suurimmillaan aamulla ja illalla.

Kuka tiedottaa sähköpulasta?

Kun riski sähköpulasta on tiedossa, siitä uutisoidaan ja tiedotetaan kattavasti. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisee tiedotteen, kun kantaverkkoyhtiö Fingrid on ilmoittanut kiristyneestä tehotilanteesta. Myös Fingrid, paikalliset sähköverkkoyhtiöt ja media tiedottavat sähköpulasta ja toimintaohjeista. Sähköpulaa varten on suunnitelmat ja toimintaa on harjoiteltu, joten tilanteesta pyritään tiedottamaan aina etukäteen. Jos sähköpulatilanne syntyy kuitenkin yllättäen, esimerkiksi vian vuoksi, ei siitä aina ole mahdollista tiedottaa etukäteen.

Miten sähkökatkot käytännössä tapahtuvat?

Kantaverkkoyhtiö Fingrid antaa paikallisille sähköverkkoyhtiöille tiedon irti kytkettävän tehon määrästä. Paikallinen sähköverkkoyhtiö toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kiertävinä katkoina. Yksittäisen sähkökatkon pituus on noin kaksi tuntia. Katkoja voidaan joutua tekemään samalle alueella useammin kuin kerran, mutta kahden sähkökatkon välissä on aina useampi tunti aikaa.

Mitä kotitalouksien on hyvä huomioida?

Sähköntarve on yleensä suurimmillaan arkisin aamulla ja illalla. On tärkeää vähentää sähkönkäyttöä sellaisina ajankohtina, kun on ennakkoon tiedotettu kohonneesta sähköpulan mahdollisuudesta. Jokaisen on aina hyvä olla varautunut lyhyihin sähkökatkoksiin, joiden syy ei ole sähköpula vaan esimerkiksi myrskyn aiheuttamat tuhot sähkölinjalla. Sähkökatkoja voi tulla myös muista syistä kuin sähköpulasta, esimerkiksi myrskyn kaataessa puita sähkölinjoille tai laitevian seurauksena.

Miten sähköpula loppuu?

Sähköpula päättyy, kun sähkön tuotanto ja tuonti riittävät jälleen kattamaan sähkön kulutuksen. Kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoittaa sähköpulatilanteen päättymisestä. Sähköpulatilanne voi toistua, jolloin Fingrid ryhtyy toteuttamaan uudelleen sähköpulaohjeita.

Miten yhteiskunnan kriittiset kohteet suojataan sähköpulan aikana?

Sähkökatkojen ulkopuolelle rajataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot, kuten sairaalat. Kuluttajiin asti ulottuvaa sähkönjakelun katkaisua pyritään välttämään mahdollisimman pitkään ja kuluttajien sähköjä katkaistaan vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty. On mahdollista, että joitakin kriittisiä sähkönkuluttajia voi joutua irtikytkennän kohteiksi, sillä sähkökatkot joudutaan toteuttamaan laajoina ryhminä, joissa katkaistavia kiinteistöjä ei ole mahdollista valita yksilöllisesti. Lisäksi jos sähköpula kesto on ajallisesti pitkä tai rajoituksen määrä on suuri, voi tulla tarve laajentaa katkojen kohteeksi joutuvaa asiakasmäärää.

Suomessa osa kriittisistä toimijoista on varautunut omilla varavoimakoneilla, jotka käynnistyvät, kun sähköä ei ole saatavilla sähköverkosta.

 Tärkeitä linkkejä: