Keski-Suomen hyvinvointialue: Aluehallitus hyväksyi Sovatek-säätiön päihdehuollon erityispalveluiden liikkeenluovutuksen

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 12.9.2023

Aluehallitus hyväksyi Sovatek-säätiön päihdehuollon erityispalveluiden liikkeenluovutuksen

Aluehallituksen 12.9.2023 kokouksessa käsittelyssä olivat muun muassa Sovatek-säätiön päihdehuollon erityispalveluiden liikkeenluovutus, Jämsän ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen poikkeusluvan hakeminen ja sisäisen valvonnan ja riskien toimintaohjeet.

Päihdehuollon erityispalvelut Sovatek-säätiöltä Keski-Suomen hyvinvointialueelle

Aluehallitus päätti, että Sovatek-säätiön tuottamien päihdehuollon erityispalveluiden liikkeenluovutus Keski-Suomen hyvinvointialueelle käynnistetään. Palvelut siirretään hyvinvointialueen vastuulle 1.1.2024 alkaen tai viimeistään sopimusten irtisanomisajan päättyessä. Valmistelun ja siirtymän aikana Sovatek-säätiö jatkaa palveluiden tuottamista asiakkaille nykyisellä tavalla. Sovatek-säätiön kanssa käydään keskusteluita siirtyvästä henkilöstöstä. Noin 40 hengestä koostuva henkilöstö siirtyy osaksi hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotanto-organisaation mukaista rakennetta.

Jämsän ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen poikkeusluvan hakeminen

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että Keski-Suomen hyvinvointialue hakee sosiaali- ja terveysministeriöltä poikkeuslupaa ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämisen jatkamiseen Jokilaakson sairaalassa ajalla 1.1.–31.12.2025. Lisäksi aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se pyytää Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon hyvinvointialueiden aluevaltuustoja puoltamaan Keski-Suomen hyvinvointialueen poikkeuslupahakemusta ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämiseen Jämsässä Jokilaakson sairaalan yhteydessä.

Keski-Suomen nuorisovaltuuston jäsenten valinta toimikaudelle 2023–2024

Aluehallitus nimesi Keski-Suomen hyvinvointialueen nuorisovaltuuston jäsenet kaudelle 2023–2024 sekä merkitsi tiedoksi Keski-Suomen liiton vaihtuneen edustajan Jaakko Selinin nuorisovaltuustossa. Keski-Suomen nuorisovaltuusto toimii vaikuttamistoimielimenä sekä Keski-Suomen liiton yhtenä nuorten osallisuuden vahvistamisen kanavana.

Kouluikäisten optikkopalvelun palvelusetelin perustaminen

Aluehallitus merkitsi tiedoksi kouluikäisten optikkopalvelun palvelusetelin ja hyväksyi koululaisten optometristin tutkimuksen palvelusetelin sääntökirjan. Ostopalveluna toteutettavilla optikko- ja silmälääkäritutkimuksilla varmistetaan kyseisten palveluiden tarvitsijoiden yhdenvertainen kohtelu sekä koululaisten näöntutkimusten yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus koko hyvinvointialueelle.

Talousarviokirjan 2023 mittariston sekä mittariston tavoitetasojen päivittäminen

Aluehallitus hyväksyi talousarviokirjan 2023 mittariston ja esitti, että aluevaltuusto hyväksyy keväällä 2023 päivitetyn strategian- ja talousarviokirjan mittariston, jossa asetetaan tavoitetasot vuodelle 2023 sekä strategiakaudelle 2030. Tavoitetasoja vuosille 2023 ja 2030 on tarkasteltu kevään 2023 aikana.

Edustajan nimeäminen Niilo Mäki -säätiön hallintoneuvostoon

Aluehallitus päätti hyväksyä pyynnön liittyä jäsentahoksi Niilo Mäki -säätiön hallintoneuvostoon ja nimesi Matias Lahden edustajaksi hallintoneuvostoon seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 2024–2026. Säätiön tarkoituksena on edistää lasten ja nuorten neuropsykologista tutkimusta ja kuntoutusta.

Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan jäsenen vaihtuminen

Aluehallitus esitti, että aluevaltuusto päättää myöntää Piia Flink-Liimataiselle eron työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan jäsenen tehtävästä ja valita työikäisten ja ikääntyneiden lautakuntaan hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Flink-Liimatainen on 21.8.2023 pyytänyt eroa tehtävästään perusteena aikataulupäällekkäisyydet uuden työtehtävän kanssa.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjeet

Aluehallitus hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohjeet. Ohjeissa kuvataan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut ja tehtävät ja ne ovat koko hyvinvointialueen henkilöstöä sitovia. Ohjeistuksen tavoitteena on varmistaa muun muassa asiakkaille ja potilaille annettavan palvelun laatua sekä resurssien vastuullista käyttöä. Hyvinvointialueen strategisen tason riskienhallinnassa toimintaympäristöä, tai muita toimintaan vaikuttavia trendejä arvioidaan suhteessa strategian tavoitteisiin, kriittisiin menestystekijöihin sekä arvoihin.

Toimintaohjeet koostuvat viidestä osa-alueesta:

1) sovellusohjeet johdolle, esihenkilöille sekä viranhaltijoille, sekä määrittely vastuunjaosta
2) riskienhallintaprosessi ja -raportointimalli
3) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteet
4) koonti hallintosääntöön määritellyistä sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevista asiakohdista
5) luettelo Keski-Suomen hyvinvointialueen tilivelvollisista

Valtuustoaloite

Aluevaltuutettu Eetu Tuovila (Vapauden liitto) on tehnyt valtuustoaloitteen epäeettisen rokotussuosituksen poistamisesta riskiryhmään kuuluvien lasten kohdalta. Keski-Suomen hyvinvointialueen suositus yli 12-vuotiaiden riskiryhmäläisten Covid-rokotuksista perustuu lääketieteelliseen näyttöön ja noudattaa kansainvälisiä suosituksia. Hyvinvointialue noudattaa Tartuntatautilain määrittämää Valtioneuvoston päätöstä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjausta hyvinvointialueen asukkaiden terveysturvallisuuden sekä yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen kohtelun turvaamiseksi. Aluehallitus otti huomioon lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan käsittelyn, totesi valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi sekä saattaa vastauksen valtuustoaloitteeseen aluevaltuustolle tiedoksi 26.9.2023.

Keski-Suomen hyvinvointialueen toimielintyöskentelyn tuki -loppuraportti

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Keski-Suomen hyvinvointialueen toimielintyöskentelyn tuki -loppuraportin ja saattaa sen edelleen tiedoksi aluevaltuustolle. Raportissa esiteltävät prosessikuvaukset kuvaavat lautakuntien ja jaostojen roolia hyvinvointialueen strategisessa johtamisessa ja kirkastavat toimielinten tehtäviä ja vastuita osana hyvinvointialueen laajempaa johtamisjärjestelmää.

Aluehallitus antoi lausuntoja

Aluehallitus hyväksyi Keski-Suomen hyvinvointialueen vastauksen lausuntopyyntöön koskien hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Lisäksi aluehallitus hyväksyi hyvinvointialueen vastauksen lausuntopyyntöön koskien varainsiirtoverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus. Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Lisätietoja:

  • aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)hyvaks.fi
  • hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi
  • aluehallituksen varapuheenjohtaja Lotta Ahola (kokouksen puheenjohtajana Jämsän ympärivuorokautisen perusterveydenhuollon päivystyksen poikkeusluvan hakeminen -asiakohdassa Maria Kaisa Aulan jäävättyä itsensä asioiden käsittelystä), p. 040 756 8206, lotta.ahola(at)hyvaks.fi

Keski-Suomen hyvinvointialue: Sähköinen ajanvaraus jälleen käytössä osassa lastenneuvoloista

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 5.9.2023

Sähköinen ajanvaraus jälleen käytössä osassa lastenneuvoloista

Osaan Keski-Suomen hyvinvointialueen lastenneuvoloista voi jälleen varata aikoja 1–6-vuotiaiden määräaikaistarkistuksiin. Ajan voi varata oman asuinalueen neuvolaan. Sähköinen ajanvaraus on nyt käytössä Hankasalmen, Jyväskylän, Joutsan, Kannonkosken, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan, Uuraisten ja Äänekosken neuvoloissa.

Sähköisen ajanvarauksen linkit löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitteesta https://hyvaks.fi/palvelumme/lastenneuvola  kohdasta verkkoasiointi. Hyviksessä sähköiseen ajanvaraukseen kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Ajanvaraus vaatii myös oikeuden toisen puolesta asiointiin.

Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven, Saarijärven lastenneuvoloiden sähköinen ajanvaraus tulee käyttöön myöhemmin syksyllä eTerveyspalvelut- asiointipalvelussa. Myös Pihtiputaan ja Viitasaaren lastenneuvoloihin tulee käyttöön sähköinen ajanvaraus. Sähköisen ajanvarauksen käynnistymisestä tiedotetaan erikseen ja myös neuvolat informoivat perheitä asiasta tarkemmin.

Aika määräaikaistarkastukseen toivotaan varattavan lähelle lapsen syntymäpäivää.

Lisätietoja:

  • palveluvastaava Minttu Jokinen, p. 040 037 7152, Keski-Suomen hyvinvointialue, neuvola- ja seksuaaliterveyspalvelut, Kyllö, Keljonkangas, Korpilahti, Säynätsalo, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Joutsa ja Toivakka
  • palveluvastaava Tanja Halinen, p. 040 704 5438, Keski-Suomen hyvinvointialue, neuvola- ja seksuaaliterveyspalvelut, Laukaa, Leppävesi, Vihtavuori, Lievestuore, Palokka
  • palveluvastaava Niina Romo, p. 040 515 8720, Keski-Suomen hyvinvointialue, neuvola- ja seksuaaliterveyspalvelut, Keskitetty seksuaaliterveysyksikkö (Jyväskylä), Vaajakoski, Tikkakoski, Uurainen, Hankasalmi
  • palveluvastaava Sonja Pääkkönen, p. 040 519 6244, Keski-Suomen hyvinvointialue, neuvola- ja seksuaaliterveyspalvelut, Kuokkala, Muurame, Jyväskylän keskusta, Huhtasuo
  • palveluvastaava Anne Hakkarainen, p. 040 534 2664, Keski-Suomen hyvinvointialue, neuvola- ja seksuaaliterveyspalvelut, Äänekoski, Saarijärvi, Pihtipudas, Viitasaari, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Kannonkoski

 

Jyväskylän nuorten mielenterveys- ja päihdetyön tiimi, Nuorisovastaanotto palvelee myös 13-17-vuotiaita toivakkalaisia

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 31.8.2023

Nuorten mielenterveys- ja päihdetyön tiimeissä annetaan terveydenhuoltolain 27 ja 28 pykälän ja sosiaalihuoltolain 24 ja 25 pykälän mukaisia nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluja. Nuorisovastaanotto on yksi kuudesta Keski-Suomen hyvinvointialueen nuorten mielenterveys- ja päihdetyön tiimistä.

Palvelu on hallintorajat ylittävä, verkostoituva ja moniammatillinen, matalan kynnyksen perustason palvelu 13–22-vuotiaiden jyväskyläläisten ja 13–17-vuotiaiden muuramelaisten, uuraislaisten, joutsalaisten, luhankalaisten ja toivakkalaisten nuorten lievien ja keskivaikeiden päihde-, mielenterveys ja psykososiaalisten ongelmien arviointia ja hoitoa.

Koulujen ja oppilaitosten tarjoamat oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut ovat ensisijaisia palveluja nuorille. Nuorisovastaanotolle tullaan, kun oppilaitosten palvelut eivät enää riitä tai nuori on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Nuorisovastaanotolle nuori ei tarvitse lähetettä. Hoito- ja/tai tukiprosessi suunnitellaan aina yksiköllisesti nuoren tarpeisiin, toiveisiin ja elämäntilanteeseen perustuen. Kaikille nuorille ei riitä muutama käynti, mutta olennaista on tunnistaa ne, jotka hyötyvät nopeasta ja lyhyestä interventiosta. Kaikki nuoret tai heidän läheisensä eivät hae hoitoa, heille voi riittää, kun saavat avun sen hetkiseen ongelmaansa.

Nuorisovastaanotolla tehdään myös poliisin ohjaamia päihdearvioita alaikäisille. Nuorisovastaanotolla työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, ja tarvittaessa Nuorisovastaanotolla on käytössä myös lääkäripalvelut.

Toimipisteemme sijaitsevat:
Jyväskylässä Nuorten talossa osoite Asemakatu 4, 2 krs ja Voimalassa osoite Sepänkatu
4, 2 krs.

Jalkaudumme myös kohdealueemme kuntiin ja kouluille.

Ohjautuminen ja yhteydenotot Nuorisovastaanotolle
Ohjautumien tapahtuu nuoren tai huoltajan yhteydenotolla tai esimerkiksi koulu- ja
opiskeluterveydenhuollon, tai muun sosiaali- tai terveydenhuollon toimijan kautta.

• Nuorisovastaanoton puhelinaika ja hoidon tarpeen arviointi; puh. 014 266 0150,
maanantaisin klo 12–13.30 ja tiistaista perjantaihin klo 8.30–10.

• Nuorisovastaanotolle voi tulla myös ilman ajanvarausta matalankynnyksen
päihde- ja mielenterveys Walk in -vastaanotolle Nuorten taloon osoite
Asemakatu 4, 2 krs. Palvelu on avoinna maanantaista perjantaihin klo 12–17.

Walk in -vastaanotolla tehdään hoidontarpeen arviointi, tarvittaessa
palveluohjausta ja käytössä on myös Käynti kerrallaan -terapiamenetelmä.

• Yhteydenotto Nuorisovastaanotolle -lomakkeen kautta, lomake on tarkoitettu
asiakkaille, https://hyvaks.fi/asiointi/nuorisovastaanotto-joutsa-jyvaskylaluhanka-muurame-toivakka-uurainen

• Terveydenhuollon ammattilaisten Lifecare-viestit Nuorisovastaanottoon
o Lifecare-viestin voi lähettää nuoren henkilötunnuksella, otsikkoon
ohjaus/konsultaatio/yhteydenottopyyntö tms. ja kuvaus saatetekstiin
ohjaamisen syystä tai yhteydenoton tarpeesta. Lifecare kirjauksessa tai
viestissä on nuoren esitiedot, hoitoyhteenveto sekä
suunnitelma/tavoite Nuorisovastaanoton työskentelylle, josta voimme
suoraan viedä tiedot tiimiin käsiteltäväksi.

o Viestin voi lähettää ”Hae suorituspaikan nimellä” -kohdasta kirjoittamalla
Nuorisovastaanotto ja valitsemalla sen.

o Nuori on lähetettävän tahon asiakas, kunnes aika Nuorisovastaanotolle
toteutunut. Keskustelevat siirtymät (yhteiset siirtopalaverit) tavoitteena.

Nuoren oma motivaatio ja halu tulee varmistaa yksilökäynteihin.
Yksilökäynnin sijaan on mahdollista yhteiset perhetapaamiset
vanhempien ja nuoren kanssa.

Nuorisovastaanoton työmuotoja ovat mm.
• terapeuttinen hoitotyö
• lyhytterapeuttiset menetelmät (mm. interpersoonallinen psykoterapia (IPT)
ratkaisukeskeinen lyhytterapia, käynti kerrallaan terapiamenetelmä)
• päihdeinterventiot (tunnistaminen, perustason hoito, tarvittaessa jatkohoitoon
ohjaaminen)
• SHL mukainen omana työntekijänä toimiminen erityisen tuen nuorille,
• työskentely vanhempien/perheen kanssa
• kuntoutuspsykoterapia-arviot ja erityisen tuen nuorten osalta tarvittaessa
kuntoutuksenaikainen hoito
• IPC (masennusoireilun ehkäisyyn ja hoitoon suunniteltu menetelmä)
• Cool Kids (ahdistuksen hoito-ohjelma)
• seksuaalineuvonta ja –terapia
• psykologiset tutkimukset
• EMDR silmäliiketerapia
Nuorisovastaanotolla on käytössä etävastaanotto ja ohjattu omahoito nettiterapiaan.

Palveluseteli
Nuorisovastaanotolla on käytössä palveluseteli, joka on vaihtoehto Keski-Suomen
hyvinvointialueen itse tuottamalle tai ostamalle palvelulle. Neuvonta- ja terapiaseteli
on ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea nuorten mielenterveystyötä perustasolla.
Neuvonnan ja terapian palveluseteliin ei edellytetä diagnoosia, mutta terapiasetelin
myöntäminen edellyttää riittävän arvioinnin tekemistä ja määriteltyjen kriteereiden
täyttymistä.

Neuvonta- ja terapiapalvelusetelit on tarkoitettu alle 18-vuotiaille nuorille ja heidän vanhemmilleen Keski-Suomen hyvinvointialueella. Poikkeuksena on nuoren yksilöllisen tukiterapian ikäraja, jota voidaan myöntää 13–22-vuotiaille. Lähtökohtaisesti palveluseteli soveltuu tilanteeseen, jossa nuorella tai perheellä ei ole tiedossa olevia monia eri ongelmia, useita palvelutahoja ja laajaa verkostotyön
tarvetta.

Palveluseteliin liittyvät tiedustelut keskiviikkoisin klo 12–13 puh. 050 413 7783.

Lisätietoja:

Palveluvastaava, johtava sosiaalityöntekijä Eija Hiltunen, p. 050 911 7430,
eija.hiltunen@hyvaks.fi
www.hyvaks.fi/palvelumme/nuorten-mielenterveys-ja-paihdetyon-tiimit

 

Keski-Suomen hyvinvointialue kerää asukkailtaan kannanottoja ehkäisevän päihdetyön ja väkivallan ehkäisytyön kehittämiseksi 

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 29.8.2023

Keski-Suomen hyvinvointialue haluaa selvittää asukkaidensa käsityksiä ja mielipiteitä ehkäisevään päihdetyöhön ja väkivallan ehkäisytyöhön liittyvistä ilmiöistä ja palveluista. Kannanottoja kerätään kahdella kyselyllä 29.8.2023-18.9.2023. Kyselyihin voi vastata nimettömästi osoitteessa www.hyvaks.fi/kyselyt. 

Kyselyiden tuloksia hyödynnetään hyvinvointialueen päätöksenteossa ja ehkäisevän työn suunnittelussa. Tuloksia käsitellään hyvinvointialueen lautakunnissa, vaikuttamistoimielimissä, aluehallituksessa ja aluevaltuustossa. Kyselyyn vastaaminen auttaa hyvinvointialuetta suunnittelemaan ehkäisevän työn palveluitaan vastaamaan paremmin asukkaidensa tarpeita.

Ehkäisevää työtä tehdään ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi

Ehkäisevä päihdetyö ja väkivallan ehkäisytyö ovat lakiin perustuvaa toimintaa, joiden tavoitteena on parantaa ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Ehkäisevällä päihdetyöllä edistetään päihteettömiä, savuttomia ja nikotiinittomia elintapoja sekä ehkäistään ja vähennetään päihde- ja rahapelihaittoja. Käytännössä ehkäisevä päihdetyö voi olla esimerkiksi viestintää ja tiedottamista, kampanjoita tai päihdekasvatusta.

Päihteiden käyttöön liittyvissä huolissa voi olla yhteydessä Keski-Suomen hyvinvointialueen nuorten palveluihin: https://hyvaks.fi/palvelumme/nuorten-palvelut  sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin: https://hyvaks.fi/palvelumme/mielenterveys-ja-paihdepalvelut

Oikeus väkivallattomaan elämään on jokaiselle kuuluva perusoikeus. Kunnat ja hyvinvointialueet vastaavat omalla toimialallaan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisemisestä. Käytännössä väkivaltaa ehkäistään esimerkiksi kannustavalla kasvatuksella, vanhemmuutta tukemalla ja tunnistamalla lähisuhdeväkivaltaa mahdollisimman varhain ottamalla se puheeksi eri palveluissa.

Väkivaltaan liittyvissä huolissa voi olla yhteydessä Keski-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystykseen https://hyvaks.fi/palvelumme/sosiaali-ja-kriisipaivystys

Polis-kyselyalusta tarjoaa matalan kynnyksen osallistumistavan päätöksentekoon 

Kyselyissä kokeillaan uutta digitaalista Polis-kyselyalustaa, joka vastaa kansalaisten toiveeseen helposta, mutta vaikuttavasta tavasta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun (Sitran kyselytutkimus, 2022). Kyselyalusta oli ensimmäistä kertaa käytössä hyvinvointialueella kesällä toteutetuissa palveluiden järjestämiseen sekä etä- ja lähipalveluihin liittyvissä kyselyissä, joiden tuloksista viestitään lähiaikoina.

Lisätietoa:

Tiina Salomaa, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, p. 050 5228 419, tiina.salomaa@hyvaks.fi

Merja Pihlajasaari, väkivallan ehkäisytyön koordinaattori, p. 050 59 636 94 merja.pihlajasaari@hyvaks.fi

Toivakan kunnan myynnissä olevat metsäkiinteistöt

Kunnan talousarviossa on päätetty talouden tasapainottamissuunnitelmaan vuosille 2023 – 2024 metsäkiinteistöjen myyntejä.

Myynnissä olevia metsätiloja välittää Metsä-Pirkka Ky.

www.metsapirkka.fi

 

Myynnissä ovat kiinteistöt:

– Juhara 850-402-24-31, pinta-ala 10,8 ha

– Heinäpuro 850-402-28-6, pinta-ala 16,9 ha

 

Pääset tutustumaan kohteisiin tarkemmin näistä linkeistä:

Juhara » Metsä-Pirkka (metsapirkka.fi)

Heinäpuro » Metsä-Pirkka (metsapirkka.fi)

Kaupat sovitaan välittäjän kanssa ja lopullisesti myynneistä päättää Toivakan kunnanvaltuusto.

Keski-Suomen hyvinvointialue tiedottaa: Ikääntyneen huolipuhelimet aloittavat 4.9.

Keski-Suomen hyvinvointialue
Mediatiedote 23.8.2023

 

Ikääntyneen huolipuhelimet aloittavat 4.9.:

Ikääntyneen asiakas- ja palveluohjaus paranee Keski-Suomen hyvinvointialueella

Ikääntyneen huolipuhelimeen voi soittaa, jos ikäihmisen kotona selviytyminen huolettaa. Soitolla saa vireille palvelutarpeen arvioinnin, jossa ikääntyneelle etsitään kotona pärjäämistä tukevat palvelut. 

Ikääntyneen huolipuhelimen kohderyhmää ovat kotona asuvat ikääntyneet henkilöt, joille on herännyt huoli kotona pärjäämisestä, mutta joilla ei vielä ole palveluita. Jos taas asiakkaalla jo on Keski-Suomen hyvinvointialueelta kotiin tulevia palveluita, kannattaa ensisijaisesti olla yhteydessä suoraan niihin.

Ikääntyneen huolipuhelimeen voi soittaa, jos arvioi, että kotona pärjäämiseen tarvitaan tukea. Silloin jos huoli kohdistuu kiireelliseen asiaan ikääntyneen terveydentilassa tai lääkehoidossa, tulee ottaa yhteys omalle terveysasemalle ja hätätilanteissa suoraan hätänumeroon 112.

Alueelliset Ikääntyneen huolipuhelimen numerot vastaavat 4.9. alkaen joka arkipäivä kello 9–15

Keski-Suomen hyvinvointialueella on helpotettu yhteyden saamista keskitettyyn asiakas- ja palvelunohjaukseen. Uusien asiakkaiden soitot ja asiakkaan kotona tehtävä työ on eriytetty toisistaan, ja Ikääntyneen huolipuhelimiin vastaavat päätoimiset kokeneet työntekijät arkipäivisin kello 9–15. Jo palveluiden piirissä olevilla on omat yhteyshenkilönsä palveluissa.

”Hyvinvointialueelle siirryttäessä eri kunnissa oli käytössä numeroita, joiden soittoajat olivat tyypillisesti lyhyet. Puheluita tuli paljon, kun asiakasohjaajat olivat kotikäynneillä ja puheluihin jouduttiin vastaamaan käyntien välissä”, kertoo palvelupäällikkö Riikka Röppänen Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Tavoitettavuusongelma koski myös viranomaisten välistä ja hyvinvointialueen sisäistä toimintaa. Huolipuhelimet palvelevat asiakkaiden lisäksi kaikkia keskisuomalaisten ikäihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia toimijoita ja viranomaisia. Esimerkiksi potilaan kotiutustilanteissa ja erilaisissa sosiaali- tai kriisipäivystyksen kautta tulleissa palvelutilanteissa yhteyden kotiin tarvittavien palveluiden järjestämiseksi saa nyt aiempaa helpommin.

”Meille soittava asiakas voi tarvita apua kotiin esimerkiksi, jos liikkuminen on vaikeutunut tai on tapahtunut kaatuilua. Monesti päivittäisissä toimissa kuten peseytymisessä tai lääkkeiden otossa on haastetta. Tai jos muisti ei toimi kuten ennen, voi ruokailu unohtua ja ravitsemus yksipuolistua. Valitettavan moni ikääntynyt on myös yksinäinen, jopa masentunut. Meillä sitten etsitään yksilöllisiä ratkaisuja kunkin asiakkaan haasteisiin”, Röppänen kuvaa.

Neljä alueellista numeroa – Jyväskylä jaettu kolmelle alueelle

Ikääntyneen huolipuhelimella on neljä alueellista puhelinnumeroa. Aluekartta löytyy sivuiltamme: Ikääntyneen huolipuhelimet aloittavat 4.9.: Ikääntyneen asiakas- ja palveluohjaus paranee Keski-Suomen hyvinvointialueella | Keski-Suomen hyvinvointialue (hyvaks.fi)

Ikäihmisten suuren määrän takia Jyväskylä on jaettu kolmeen alueeseen. Tällä pyritään tasoittamaan puheluiden määriä eri alueilla: Korpilahden asiakkaiden puheluihin vastataan läntiseltä alueelta, Tikkakosken, Vaajakosken ja Palokan asiakkaille vastataan itäiseltä alueelta ja Jyväskylän keskustan puhelut hoitaa keskinen alue.

  • Pohjoinen alue: 014 266 3082
    • Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari, Äänekoski
  • Itäinen alue: 014 266 3081
    • Hankasalmi, Konnevesi, Laukaa, Uurainen ja Jyväskylästä Palokka, Tikkakoski ja Vaajakoski,
  • Läntinen alue: 014 266 3080
    • Joutsa, Jämsä, Keuruu, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Toivakka ja Jyväskylästä Korpilahti
  • Keskinen alue: 014 266 1801
    • Muurame ja keskinen Jyväskylä, poislukien Tikkakoski, Vaajakoski, Palokka ja Korpilahti

Lisätiedot:

Viikolla 34: Palvelupäällikkö Riikka Röppänen, Koti- ja asumispalvelut / Kotiin vietävät palvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue, fi p. 040 569 5761, riikka.roppanen(at)hyvaks.

Viikolla 35: Palvelujohtaja Mirja Ahoniemi, Koti- ja asumispalvelut / Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus, p. 040 550 3719, mirja.ahoniemi@hyvaks.fi

Keski-Suomen hyvinvointialue: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen toivotaan näkemyksiä – linjaukset lausuntokierroksella 16.8.–5.9.

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 16.8.2023

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen toivotaan näkemyksiä – linjaukset lausuntokierroksella 16.8.–5.9.

Keski-Suomen hyvinvointialue pyytää kaikilta sidosryhmiltään lausuntoja ja arviointia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten vaikutuksista. Linjauksista pidetään esittelytilaisuus 24.8.

Keski-Suomen hyvinvointialue on valmistellut järjestämisen linjauksia tiiviissä yhteistyössä asukkaiden, luottamushenkilöiden, yhteistyökumppaneiden sekä henkilöstön kanssa kevään 2022 aikana.

Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisen linjaukset kuuluvat Keski-Suomen hyvinvointialueen strategian toimeenpano-ohjelmaan ja ”ihmislähtöiset palvelut” menestystekijään. Strategian toimeenpano-ohjelma täsmentää ja konkretisoi hyvinvointialueen strategian tavoitteita ja sanoittaa keinoja strategisiin tavoitteisiin pääsemiseksi.

-Hyödynnämme annettuja lausuntoja ja vaikutusten arviointeja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten jatkotyössä. Lausuntopyynnön liitteenä ovat valmistellut luonnokset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjauksista sekä esitettyjen linjausten liittyminen strategisiin tavoitteisiin, ”ihmislähtöiset palvelut” menestystekijän linjauksiin, kertoo strategiajohtaja Anu Pihl.

Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisen linjausten käsittely jatkuu Keski-Suomen hyvinvointialueen toimielimissä sekä viranhaltijavalmistelussa syyskuussa, jonka jälkeen asiakirjat siirtyvät aluehallitukseen ja siitä edelleen aluevaltuuston päätettäviksi 1.12.2023 mennessä. Tavoitteena on, että linjaukset ovat voimassa 1.1.2024 alkaen.

Kutsu esittelytilaisuuteen

Keski-Suomen hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyshuollon linjausten esittelytilaisuuden etäyhteydellä torstaina 24.8.2023 kello 14-15. Tilaisuudessa käydään läpi lausuttavana olevat linjaukset ja avataan niiden sisältöjä ja merkityksiä lausuntojen antamisen tueksi.

Tapahtumaan osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista. Lisätietoa ja osallistumislinkki löytyvät tapahtumasivulta. Lämpimästi tervetuloa!

Ohjeet lausunnon antamiseen

Lausunto pyydetään antamaan 5.9.2023 kello 16.00 mennessä oheisella verkkolomakkeella.

Lausunto voi olla myös vapaamuotoinen, mutta vastauksessa voi halutessaan hyödyntää alla olevia strukturoituja kysymyksiä. Mikäli teet vapaamuotoisen lausunnon, toimitathan sen Keski-Suomen hyvinvointialueen kirjaamoon sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo(at)hyvaks.fi viestin otsikolla “Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjauksiin”

Tukikysymykset vapaamuotoiseen hakemukseen

 

1.Lausunnon antaja

2. Huomioiko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjaukset lausunnon antajan näkökulman ja tarpeet riittävällä tavalla?

3. Tulisiko jotakin linjata lausunnon antajan näkökulmasta selkeämmin ja mihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota?

4. Millaisia myönteisiä vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjauksilla lausunnon antajan näkökulmasta voi olla? (Kirjaa selvästi näkyviin mistä näkökulmasta vaikutuksia arvioit esimerkiksi lapsivaikutukset, yritysvaikutukset, vaikutukset järjestötyöhön, ympäristövaikutukset, vaikutukset alueen kuntiin, maaseutuvaikutukset. Voit luonnollisesti arvioida useammastakin näkökulmasta, mutta erotathan tällöin näkökulmat selvästi toisistaan.)

5. Millaisia kielteisiä vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjauksilla lausunnon antajan näkökulmasta voi olla? (Kirjaa selvästi näkyviin mistä näkökulmasta vaikutuksia arvioit esimerkiksi lapsivaikutukset, yritysvaikutukset, ympäristövaikutukset, vaikutukset alueen kuntiin, maaseutuvaikutukset. Voit luonnollisesti arvioida useammastakin näkökulmasta, mutta erotathan tällöin näkökulmat selvästi toisistaan.)

6. Jos haluat kommentoida jotain yksittäistä linjausesitystä ja sen vaikutuksia lausunnon antajan näkökulmasta, teethän sen tähän. Yksilöithän selvästi, mitä linjausesitystä kommentoit.

7. Muuta palautetta

 

Liitteet

Lisätietoja:

Anu Pihl, strategiajohtaja, strateginen johtaminen ja järjestäminen, Keski-Suomen hyvinvointialue, anu.pihl(at)hyvaks.fi

Eroon vaarallisista jätteistä elo-syyskuussa – Mustankorkean kierrätysauto tulee taas

Nyt on aika hankkiutua eroon varaston perukoilla lojuvista maalipurkin pohjista, öljyistä ja auton akuista. Mustankorkean vaarallisten jätteiden kierrätysauto starttaa matkansa Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa elokuussa.

Vaarallisten jätteiden kierrätysauto lähtee liikkeelle 21.8. tuttuun tapaan Laukaan Äijälästä. Kierrätysauto kiertää lähes puolentoista kuukauden aikana neljässä kunnassa ja pysähdyspaikkoja on yhteensä lähes 30.

– Kierrätysauton aikataulu painottuu iltapäiviin, jotta asukkaat ehtivät paremmin tuomaan jätteitä. Osalla pysähdyspaikoista on mukana myös kierrätyskoutsi, joka on Mustankorkean lajittelu- ja jäteneuvoja. Häneltä voi kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä kierrättämisestä, kertoo Mustankorkean logistiikkapäällikkö Antti Anhava.

Toivakkaan kierrätysauto saapuu:

Pe 22.9. klo 17.00–18.30 Toivakan kirkonkylä
Kirjaston ja Toivakkatalon välinen P-alue
Mukana kierrätyskoutsi!		 Iltaruskontie 2, TOIVAKKA

Vaaralliset jätteet tunnistaa punaisista huomiomerkeistä. Kierrätysautolle saa tuoda maksutta esimerkiksi jäteöljyjä, moottoriajoneuvojen nesteitä sekä maaleja, liottimia, happoja ja emäksiä enintään 50 litraa/kiloa per asiakas. Ajoneuvojen akkuja vastaanotetaan maksutta viisi per asiakas.

– Kierrätysauto ei vastaanota muita jätteitä. Vanhat lääkkeet voi palauttaa maksutta apteekkeihin ja paristoille on keräyspisteitä kaupoissa. Sähkölaitteita voi tuoda maksutta esimerkiksi Mustankorkean jätekeskukselle, Anhava jatkaa.

Aiemmin vaarallisten jätteiden kierrätysauto kiersi vain syksyisin. Koska keräystä on muutettu turvallisempaan ja asukkaita paremmin palvelevaan suuntaan, kerätään vaarallisia jätteitä nykyään myös keväisin eli kaksi kertaa vuodessa. Vaarallisia jätteitä saa tuoda myös läpi vuoden Mustankorkean jätekeskukselle ja Laukaan pienjäteasemalle.

– Paikalla on ammattitaitoinen henkilöstö jätteitä vastaanottamassa. Vaaralliset jätteet kannattaa tuoda alkuperäisissä pakkauksissaan, jotta ne osataan käsitellä oikein. Väärin käsiteltyinä tai väärään paikkaan joutuessaan, ne voivat aiheuttaa haittaa omalle terveydelle ja ympäristölle, Anhava kertoo.

Mustankorkea pakkaa jätelajit erilleen kuljettamista varten ja toimittaa ne valtakunnalliselle vaarallisten jätteiden käsittely-yhtiö Fortum Waste Solutions Oy:lle. Siellä jäte käsitellään vaarattomaksi ja hyödynnetään energiana tai loppusijoitetaan vaarallisille jätteille tarkoitetulle alueelle. Vaarallisen jätteen kierrätysauto on yksi jätehuollon perusmaksulla kustannettavista palveluista.

 

Lisätietoja:

Mustankorkean logistiikkapäällikkö Antti Anhava, puh. 045 149 0763
Mustankorkean viestintä- ja asiakkuuspäällikkö Piia Aho, puh. 040 778 7248

Tiesitkö tämän kierrätysautosta ja vaarallisista jätteistä?

  • Vaarallisen jätteen kierrätysauto on saanut nimensä vuonna 2022 Schildtin lukion kemian, matematiikan ja äidinkielen kurssilaisilta. Idea nimestä tuli, kun kurssilaiset esittelivät Mustankorkealle tekemiään kiertotalouden harjoitustöitä. Kierrätysauto-nimen ideoivat jyväskyläläiset Oona Häkkinen, Aamu Yksjärvi, Jussi Horn ja Markus Tissari. Opettajina integraatiokurssilla toimivat Schildtin lukion opettajat Lassi Pyykkö (kemia), Anneli Jalkanen (äidinkieli) ja Aaro Eloranta (matematiikka). Kierrätysauto jatkaa entisaikojen kauppa-auton toimintamallia, jossa palvelut tuodaan aivan ihmisten kotien läheisyyteen. Aiemmin Mustankorkean keräys tunnettiin nimellä vaarallisen jätteen kiertävä keräys.
  • Miksi vaarallinen jäte on vaarallista? Useat vaaralliset jätteet sisältävä raskasmetalleja. Väärässä paikassa ne päätyvät osaksi ravintoketjua ja poistuvat elimistöstä hyvin hitaasti. Öljy taas pilaa helposti vesistöjä ja pohjavesissä sen hajoaminen kestää Suomen viileässä ilmastossa pitkään. Jos vaarallinen jäte joutuu sekajätteeseen, matkaa se poltettavaksi. Tavallisessa jätevoimalassa niiden polttaminen lisää puhdistuskemikaalien käyttöä ja päästöjä.

Koko aikataulu ja lisää aiheesta Mustankorkean sivuilla: https://www.mustankorkea.fi/tuo-jatteita/vaarallisen-jatteen-vastaanotto/

Keski-Suomen hyvinvointialue tiedottaa: Lapsiperheiden kotipalvelun puhelinnumerot muuttuvat 22.8.

Lapsiperheiden kotipalvelun puhelinnumerot muuttuvat 22.8.

Keski-Suomen hyvinvointialueen lapsiperheiden kotipalvelun haun numerot muuttuvat 22.8. Käyttöön otetaan omat lapsiperheiden kotipalvelun palveluohjauksen numerot neljälle alueelle. Jyväskylässä käytössä ollut palveluohjauksen numero säilyy samana.

Puhelinpalvelu on avoinna kaikilla alueilla maanantaista torstaihin klo 8–14. Käytössä on takaisinsoittopalvelu eli numeroon voi jättää soittopyynnön. Asiakkaiden toivotaan ottavan yhteyttä vain oman alueen numeroon ja jättämään vain yhden soittopyynnön. Soittopyynnön jättäneille soitetaan takaisin kolmen arkipäivän aikana.

Alueet, paikkakunnat ja numerot ovat seuraavat:

  • Alue 1: Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski, p. 014 266 3070
  • Alue 2: Hankasalmi, Jämsä, Laukaa ja Petäjävesi, p. 014 266 3071
  • Alue 3: Keuruu, Konnevesi, Joutsa, Luhanka, Multia, Toivakka ja Uurainen, p. 014 266 3072
  • Alue 4: Jyväskylä ja Muurame, p.014 266 3501

Soittaja maksaa puhelusta normaalit teleoperaattorimaksut. Teleoperaattorin perimät maksut ovat riippuvaisia asiakkaan liittymäsopimuksesta.

Perheet Hankasalmelta, Jyväskylästä, Jämsästä, Laukaasta ja Petäjävedeltä voivat hakea kotipalvelua myös verkossa sähköisesti Omapalvelun kautta. Palveluun tunnistaudutaan ja kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Muutos parantaa palvelun saatavuutta

Muutoksella halutaan parantaa ja yhdenmukaistaa palvelun saatavuutta ja saavutettavuutta sekä vahvistaa perheiden avun ja tuen saamista varhaisessa vaiheessa koko hyvinvointialueella.

Toteutettu aluejaottelu pohjautuu käytössä oleviin asiakastietojärjestelmiin.

Lisätietoja:

  • palveluvastaava Hanna-Leena Leveelahti, p. 050 351 8621, hanna-leena.leveelahti(at)hyvaks.fi
  • palvelupäällikkö Satu Moisio, p. 050 304 8268, satu.moisio(at)hyvaks.fi
  • palvelujohtaja Marja Laurila, p. 044 459 7256, marja.laurila(at)hyvaks.fi
  • www.hyvaks.fi/palvelumme/lapsiperheiden-kotipalvelu