Kunnanvaltuuston 12.12. kokouksen esityslistan asioita

Kunnanvaltuuston esityslistalla maanantain 12.12. kokoukseen ovat muun muassa Toivakan kunnan talouden tasapainotusohjelman hyväksyminen, talousarvio vuodelle 2023 ja taloussuunnitelma vuosille 2024-2025, investointiohjelman 2023-2025 hyväksyminen sekä tieliikenteen toimivaltaisen viranomaisen valinta.

 

Kunnan tulee lain mukaan järjestää palvelut taloudellisella tavalla

Kuntalain 110 § 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Vuoden 2021 tilinpäätöksen mukaan kunnan taseen kertynyt alijäämä on -1 916 798, 86 miljoonaa euroa. Toivakan kunnan vuoden 2019 tilinpäätöksen perusteella on alkanut kuntalain mukainen alijäämän kattamisvelvoite. Talousarvion 2023 yhteydessä tulee esittää ne toimenpiteet, joilla alijäämä tulevina vuosina katetaan. Toivakan kunta käynnisti vuonna 2020 laajan talouden tasapainottamisohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi ja taseeseen kertyneen alijäämän kattamiseksi. Merkittävin tekijä taseeseen kertyneelle alijäämälle on ollut Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takauksen realisoituminen.

Kuluvan vuoden osalta Toivakan kunta on varautunut merkittäviin lisälaskuihin liittyen Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin alijäämä kattamisvelvoitteeseen sekä Seututerveyskeskuksen laskutukseen. Loppuvuoden 2022 toteumien ennustaminen on haasteellista alati muuttuvan tilanteen vuoksi.

Toivakan kunta on saanut myönteisen päätöksen 430.000 euron harkinnanvaraisesta valtionosuudesta, joka maksetaan kunnalle vuoden 2022 loppuun mennessä. Toteutumiin syyskuun osalta ei myöskään ole vielä kirjautunut metsänmyynnistä saatu tuotto.

Vuoden 2021 tasapainotusohjelman toimenpiteiden tilanne on esitetty edellisessä osavuosikatsauksessa. Lokakuun 2022 toteumat on käsitelty edellisessä pykälässä.

Tavoitteena on löytää keinoja 2.3 miljoonan arvosta, jotta tase saadaan ylijäämäiseksi.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanvaltuusto päättää hyväksyä liitteen mukaisen päivitetyn talouden tasapainotusohjelman vuosille 2023-2024.

 

Talousarvio 2023: Suurten muutosten haasteet

Toivakan kunnan talouden painelaskelma päivitetty 7.11.2022: trendin mukaan tulos kääntyy alijäämäiseksi ja taseen kumulatiivinen alijäämä laskee pysyvästi vaarallisen matalaksi. Kunta velkaantuu ja altistuu myös korkoriskille. Alijäämäinen tulos saadaan kääntymään ylijäämäiseksi joko tuloja lisäämällä tai menoja karsimalla, mutta taseen alijäämä on hyvin vaikea poistettava pelkän tuloslaskelman keinoin. Alijäämä saadaan käytännössä poistettua vain tulosvaikutteisella omaisuuden myynnillä.

Toivakan toimintakate € / asukas on koko maan kuntien joukossa noin kolmanneksen edullisempien kuntien joukossa. Tämä on seurausta osittain siitä, että palveluiden kohteena on paljon lapsia, mutta myös siitä, että kunnan palvelut ovat edullisesti järjestettyjä. Sopeutustilanteessa tämä kuitenkin on haaste.

Tuloveroprosentista leikataan hyvinvointialueuudistuksesta johtuen 12,64 %-yksikköä. Tuloveroprosentiksi tulee 8,36 %. Tuloveroprosenttia ei voi muuttaa vuodelle 2023. Kiinteistöveroprosentit pysyvät samana kuin vuonna 2022. Verotulokertymäksi ennakoidaan 5 023 000 euroa. Valtionosuuksia kertyy ennusteiden mukaan 2 632 417 euroa.

Toivakan kunnan toimintakate vuodelle 2023 on -6 354 114 euroa.  Toimintakate pienenee merkittävästi, sillä vielä vuonna 2022 toimintakate on ollut lähes -15 000 000 euroa.

Toimintatuotot vuodelle 2023 ovat reilut 2.45 miljoonaa euroa. Toimintakulut ovat talousarvion mukaan hiukan alle 8.8 miljoonaa euroa.

Vuosikate on 1 072 003 euroa. Tilikauden tulokseksi arvioidaan 218 019 euroa, josta ylijäämäksi kirjattavaa 239 459 euroa.

Talousarvion tavoitteet on johdettu Toivakan kunnan voimassa olevasta kuntastrategiasta, joka hyväksyttiin keväällä 2022. Vuoden 2023 talousarvio on nettositova lautakuntatasolla eli lautakuntien toimintakate on valtuuston nähden sitova. Talousarvion sitovuus valtuustoon nähden vuonna 2023 koskee vain ulkoisia menoja ja tuloja. Investointitaso pysyy vuonna 2023 hyvin maltillisella tasolla, bruttoinvestointien ollessa reilut 600 000 euroa. Lisälainan ottamista vältetään. Investointiohjelma on sitova vuoden 2023 osalta ja suuntaa antava suunnitelmavuosien osalta.

Valtakunnallisesti keskustelussa olleet sähköhinnan ja korkokulujen nousu näkyvät merkittävästi myös Toivakan vuoden 2023 talousarvion kulurakenteessa.

Pohjaehdotuksena on, että valtuusto hyväksyy vuoden 2023 talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet, taloussuunnitelman vuosille 2024-2025 sekä investointiohjelman 2023-2025.

 

Linkillä osaksi Jyväskylän seudun kaupunkiliikennettä?

Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa 2021-2031 sovitaan joukkoliikenteen toimivalta-alueen laajentamista koskevan selvityksen teettämisestä. Tavoitteena on selvittää, miten joukkoliikenteen järjestäminen kokonaisuutena muuttuisi, mikäli Jyväskylän toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alue laajenisi.

MAL-sopimuksen tarkoittama selvitystyö laadittiin ajalla 1/2022-11/2022 tiiviissä vuorovaikutuksessa ELY-keskuksen, alueen kuntien ja MAL-seurantaryhmän kanssa. Työn aikana järjestettiin kuntakohtaisia palavereja sekä kuntien yhteinen työpaja, jossa kuultiin myös Traficomin sekä Oulun ja Turun seutujen joukkoliikenteen edustajia.

Päätösehdotuksena on, että kunnanvaltuusto päättää, että Toivakan kunnan joukkoliikennettä kehitetään jatkossa osana Jyväskylän seudun kaupunkiliikennettä (Linkki). Toivakan kunta hakee yhdessä muiden Jyväskylän seudun tieliikenteen toimivalta-alueen kuntien kanssa lakimuutosta, joka mahdollistaa Toivakan siirtymisen ELY-keskuksen toimivalta-alueelta Jyväskylän kaupunkiseudun tieliikenteen toimivaltaiseen viranomaiseen.

 

Lisätiedot:

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Jäntti

p.040 5151 686

Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen

p.050 307 6114

Esityslista kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

PK-yrityksille tietoa kiertotaloudesta webinaarin ja koulutuksen voimin

Boostia kiertotaloudesta PK-yrityksille webinaari:

Tule kuulemaan miten Varustelekalla toteutetaan kiertotaloutta ja kuinka voit hyödyntää kiertotaloutta omassa yrityksessäsi! Webinaari järjestetään 14.12. klo 15-16.15.

Webinaarissa pääpuheenvuoron pitää Varustelekan perustaja Valtteri Lindholm aiheesta “Käytettyjen vaatteiden materiaalikierrätys on epäolennaista ja muita Varustelekan kiertotalousoppeja”. Polku 2.0 -hankkeen asiantuntijat kertovat myös miten kiertotaloutta harjoitetaan käytännössä keskisuomalaisissa yrityksissä sekä miten voit kehittää omaa osaamistasi aiheen ympärillä.

Ilmoittaudu mukaan webinaariin https://link.webropol.com/s/polkukartta-webinaari

Lue lisää POLKU 2.0 -hankkeesta: www.jyu.fi/wisdom/polkukartta. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan Sosiaalirahasto, rahoittavana viranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus.

webinaarimainos

Miten siirtyä kiertotalouteen –koulutus:

Kiertotalous on paljon muutakin kuin pelkkää kierrätystä. Maksuttomassa Miten siirtyä kiertotalouteen -koulutuksessa opit, mitä kiertotalous tarkoittaa, miten se auttaa ratkaisemaan kestävyyskriisejä ja millaisia mahdollisuuksia kiertotaloudella on yritystoiminnalle.

Koulutus järjestetään 20.1.–17.2.2023 viitenä perjantaiaamupäivänä. Koulutus soveltuu laajasti eri toimialoilla työskenteleville ja opiskelijoille.

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: r.jyu.fi/miten-siirtya-kiertotalouteen

Lue lisää POLKU 2.0 -hankkeesta: www.jyu.fi/wisdom/polkukartta. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan Sosiaalirahasto, rahoittavana viranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus.

kiertotalous-mainos

Väylävirasto varautuu maantievalaistuksen osittaisiin sammutuksiin

Tiedote. Julkaistu: 02.12.2022, 09:00
Väylävirasto

Väylävirasto varautuu siihen, että talven aikana voidaan joutua tilapäisesti sammuttamaan osa maanteiden valaistuksesta mahdollisen sähköpulan estämiseksi. Energiansäästötalkoisiin osallistumisen tavoitteena on välttää sähköpula ja pakotetut sähkökatkot tilanteissa, joissa sähkön tuotanto ei riitä vastaamaan kysyntää. Mahdollisten sammutusten liikenneturvallisuusvaikutukset pyritään minimoimaan.

Väylävirasto vastaa yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa noin 78 000 kilometristä maanteitä, joista noin 12 000 kilometriä on valaistu yhteensä 260 000 valaisimella. Maanteiden valaistukseen käytetään sähköä, josta voi olla talven aikana pulaa. Siksi myös tievalaistuksen suhteen on varauduttu olemaan mukana energiansäästötalkoissa, erityisesti kulutushuippujen osalta.

”Mahdollisen talven pakkasjakson tai energiatuotannon häiriön aikana voidaan joutua tilanteeseen, jossa sähköntuotto ei riitä kattamaan tarvetta. Jokaisen toimijan mahdollisuus karsia kulutusta erityisesti aamuisin ja iltaisin onkin ensiarvoisen tärkeää, jottei jouduttaisi pakotettuihin sähkökatkoihin. Ennakkoon suunniteltu ja hallitusti tehty maanteiden valaistuksen sammuttaminen on yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan parempi vaihtoehto”, kertoo väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta.

Maanteiden valaistusta sammutetaan normaalitilanteessakin öisin vähäliikenteisillä teillä, eli tekninen valmius sammutuksiin on. Tulevaa talvea varten on myös tehty lisävalmisteluja, jotta valoja voidaan tarvittaessa sammuttaa etänä tiettyjen valaistusryhmien ja tieosuuksien mukaan.

Osittaisten sammutusten tuoma säästö olisi varsin merkittävä. Tievalaistuksen sähköntarve maanteillä on laskennallisesti noin 43 megawattia. Jos siitä puolet sammutetaan, se kattaisi noin viisi prosenttia mahdollisesta 400 megawatin tehovajauksesta koko maan sähköntuotannossa.

Liikenneturvallisuudesta pidetään huolta

Liikenneturvallisuus otetaan huomioon mahdollisissa sammutuksissa. Katkoksissa pyritään esimerkiksi välttämään taajama-alueita, joilla on paljon jalankulkua ja pyöräliikennettä. Myös risteysalueilla ja tunneleissa halutaan pitää valot päällä turvallisuuden takaamiseksi.

Jos sähköpula uhkaa, valoja sammutettaisiin aamuisin noin kello 7–9 ja alkuillasta noin kello 16–19 eli sähkön kulutushuippujen mukaisesti. Lisäksi muun muassa koulujen ympäristöt on kartoitettu: aamusammutuksia niiden kohdalla vältettäisiin, mutta iltasammutuksia voitaisiin tehdä.

”Jokainen meistä voi omalta osaltaan vaikuttaa turvallisuuteen ja siten osallistua talkoisiin, jos valoja joudutaan sammuttamaan. Esimerkiksi heijastimet ja pyörän valot kannattaa joka tapauksessa huolehtia kuntoon pimeänä aikana. Auton ratissa taas riittävän alhainen nopeus on avainasemassa”, muistuttaa tieturvallisuuden johtava asiantuntija Noora Airaksinen Väylävirastosta.

Lisätietoja:

toimialajohtaja Virpi Anttila, Väylävirasto
p. 029 534 3642
etunimi.sukunimi@vayla.fi

tieturvallisuuden johtava asiantuntija Noora Airaksinen, Väylävirasto
p. 029 534 3494
etunimi.sukunimi@vayla.fi

Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Jyväskylän seudun jätelautakunta päättää 1.12.2022 muun muassa ensi vuoden jätetaksasta

Jätelautakunta saa torstaina 1.12. käsiteltäväkseen vuoden 2023 jätetaksaesityksen. Jätetaksan luonnosta on käsitelty lautakunnassa syksyllä 2022 ja se on ollut julkisesti nähtävillä. Jätetaksa on kokoelma jätehuollon maksuja, joilla katetaan kaikki jätehuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset.

Jätetaksan bio- ja sekajätteen käsittelyosuuksiin on esitetty 4 prosentin hinnankorotuksia sekä kuljetusmaksuihin 11,6 prosentin korotusta. Korotusten taustalla oli pakkaavan jäteauton jätteenkuljetusindeksissä tapahtunut nousu. Uutena jätetaksaan esitetään lisättäväksi laskutustapamaksu 2 euroa, joka peritään jätelaskunsa postitse paperisena haluavalta asiakkaalta.

Jätehuoltokustannusten muutosten vaikutukset asuinkiinteistölle jäävät maltillisiksi. Kotitalouden jätehuollon kuukausikustannuksiin tulee muutosten myötä 1,10—1,50 euron korotus. Kerros- ja rivitalojen kuukausikustannuksiin muutokset vaihtelevat kuntakohteisesti vähintään 20 huoneiston kiinteistöillä, joko alentaen jätemaksuja euron verran tai korottaen niitä hieman yli kolme euroa kuukaudessa. Muutoksen vaikutus yhtä huoneistoa kohti vaihtelee 0,05 euron hinnanalennuksesta maksimissaan 0,16 euron hinnankorotukseen kuukaudessa. Vastaavasti vähintään 40 huoneiston kiinteistöillä korotukset kuukausikustannuksiin ovat noin 0,30—8,00 euroa ja huoneistokohtaisesti 0,01–0,20 euroa kuukaudessa.  

Käsittelyssä jätehuollon palvelutasoluonnos vuosille 2023–25

Jyväskylän seudun jätehuollon palvelutason määrittely on edennyt luonnosvaiheeseen. Palvelutaso kertoo alueella tarjottavien jätehuoltopalveluiden vähimmäistason ja koskee kunnan vastuulle kuuluvaa, esimerkiksi vakituisen ja vapaa-ajan asumisen jätehuoltoa.

Palvelutason määrittelyä on tehty yhteistyössä Jyväskylän seudun jätelautakunnan, Mustankorkea Oy:n ja toimialueen kuntien kesken. Tavoitteena on varmistaa Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Toivakan asukkaille kattavat jätehuollon palvelut niin, että jätehuollon maksut pysyvät kohtuullisina. Jätehuoltopalveluiden tulee täyttää sekä asukkaiden tarpeet että yhdyskuntajätteen jätehuollolle asetetut valtakunnalliset tavoitteet. Määriteltävän palvelutason on tarkoitus tulla voimaan alkuvuodesta 2023.

Palvelutaso käsittää Mustankorkea Oy:n toteuttaman, kunnan vastuulle kuuluvan jätehuollon palvelut. Näitä ovat esimerkiksi seka- ja biojätehuolto, pakkausjätteiden täydentävä keräys, vaarallisten jätteiden keräys, palveluneuvonta ja viestintä sekä muut tarjottavat palvelut. Lisäksi on määritelty taso jätehuoltoviranomaistoiminnalle ja saostus- ja umpisäiliölietehuollolle. Palvelutasokirjauksissa on otettu huomioon myös asukaskyselyssä saatu palaute jätehuollon palveluista.

Keskeisimmiksi palvelutasomuutoksiksi esitetään poistotekstiilikeräyksen aloittamista, hyötykeräyspisteiden yhtenäistämistä, vaarallisten jätteiden vastaanottoa ja koululaisille tarjottavan jäteneuvonnan lisäämistä. Asumisessa syntyvien lietteiden seurannan tehostamiseksi on tunnistettu myös tarve tehdä saostus- ja umpisäiliölietteistä kuljetusjärjestelmäselvitys. 

Poistotekstiilikeräys aloitettaisiin Mustankorkean jätekeskuksella ja Laukaan pienjäteasemalla vuoden 2023 alusta alkaen. Kierrätettävien jätteiden hyötykeräyspisteiden kuntoa selvitetään ja pisteitä yhtenäistetään niissä kerättävien jätejakeiden osalta. Vaarallista jätettä otetaan jatkossakin vastaan Mustankorkean jätekeskuksella ja Laukaan pienjäteasemalla. Yksittäisiä, valvomattomia vaarallisen jätteen keräyskontteja korvataan kiertävällä keräyksellä, joka esityksen mukaan järjestettäisiin jatkossa kaksi kertaa vuodessa.

Luonnoksessa esitetään perusopetuksen koululaisille tarjottavan neuvonnan lisäämistä. Jätepoliittisen ohjelman mukaisesti toimialueen kolmasluokkalaisille ehdotetaan uutta jätteen synnyn vähentämistä käsittelevää oppituntia, joka katettaisiin jätemaksuilla. Myös sähköisten asiointipalvelujen kehittämistä esitetään vuosille 2023–24.

Palvelutasopäätös koskee Jyväskylää, Laukaata, Muuramea ja Toivakkaa. Kunnallinen jätehuolto katetaan kokonaisuudessaan jätemaksuilla, joten palvelutasokirjaukset eivät suoranaisesti vaikuta kuntien talouteen. Palvelutason muutokset eivät nosta merkittävästi myöskään jätehuollon kustannuksia. Jyväskylän seudun jätehuollon asiakkaat ja osalliset voivat lausua mielipiteitään palvelutasoluonnoksesta, joka asetetaan nähtäville kuntien ja jätehuoltoviranomaisen verkkosivuille 7.12.2022-20.1.2023.

 

Muut asiat ja esityslista

Kokouksen esityslistan linkki löytyy jätelautakunnan verkkosivulta osoitteesta https://julkinen.jkl.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=14312. Esityslistamateriaalit ovat pdf-tiedostomuodossa.

Jyväskylän seudun jätelautakunta toimii neljän kunnan yhteisenä jätehuoltoviranomaisena Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa.  

Lisätietoja: palvelupäällikkö Kari Ström,

p. 050 60943, kari.strom@jyvaskyla.fi

Kankaisten kyläkoulun kuvaelma: Katsauksia Toivakan ja sen kirkon historiaan

Kankaisten kyläkoululla vaeltaa alkavalla viikolla 1800-luvun lopun muodin mukaan pukeutuneita koululaisia. Toivakan kirkko täyttää 140 vuotta ja Kankaisten kyläkoulun väki esittää jälleen kuuluisan kuvaelmansa, jossa käydään läpi Toivakan historiaa yli sadan vuoden ajalta.

Tervetuloa mukaan seuraamaan harjoituksia koululle tai itse juhlaan Toivakan kirkkoon la 3.12. klo 14. Myös musisointia on luvassa ja monenlaisia emäntiä ja isäntiä on äänessä:

– Tässä menevät Kankaisten emännät ovat huojentuneita siitä, ettei kirkossa nykyään käytetä jalkapuuta ollenkaan. Eivät ainakaan omat lapset joudu siihen kiinni.

– Nuo tuossa ovat kirkon koirien kiinniottajia Viisarinmäestä. He saavat periä teiltä markan, jos nappaavat koiranne kirkosta juoksentelemasta.

– Tuossa tallustelee tyytyväisiä ukkeleita Huikon suunnasta. He ovat varmaan juuri kuulleet torppien itsenäistymislaista vuodelta 1922. Kyllä kelpaa nyt omalla pellolla ahertaa.

– Tämä kaksikko kiikaroi näitä vuoden 1973 kattomaalauksia. Ne eivät taida aivan noudattaa Tikkurilan väritehtaan alkuperäistä suunnitelmaa, mutta persoonalliset ne kyllä ovat!

Kaksi tyttöä kiikaroimassa

Kuvaelma mainos
Kankaisten kyläkoulu esittää: Kuvaelma – Katsauksia Toivakan ja sen kirkon historiaan
Toivakan kirkossa la 3.12. klo 14. Lisäksi historiikki, joululauluja ja hartaus. Vapaa pääsy.

 

Kunnanhallituksen 28.11. kokouksen esityslistan asioita

Kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 28.11. kokoukseen ovat muun muassa Toivakan kunnan talousarvio vuodelle 2023 ja taloussuunnitelma vuosille 2024-2025, tieliikenteen toimivaltaisen viranomaisen valinta sekä määräalan myyminen Nisulan kylän Laivasillantiellä.

 

Talousarvio 2023: Suurten muutosten haasteet

Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen toteaa kunnanjohtajan katsauksessa, että olemme suurten muutosten edessä, siirtyessämme kohti vuotta 2023:

”Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirrolla kunnista hyvinvointialueille on merkittäviä vaikutuksia kuntien toimintaan ja talouteen. Uudistuksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti kuntien käyttötalouteen, jossa tulojen ja -menojen taso ja rakenne muuttuvat merkittävästi tehtävien siirtyessä hyvinvointialueille sekä rahoituksen siirtyessä valtiolle. Kuntakonsernien painoarvo kuntatalouden näkökulmasta korostuu, sillä emokuntien taloudelliset ja toiminnalliset volyymit pienentyvät suhteessa paljon enemmän kuin konsernien. Velat ja vastuut jäävät kuitenkin ennalleen, mikä asettaa uusia haasteita kuntien omistajapolitiikalle sekä konsernijohtamiselle -myös osaamisvaatimus korostuu merkittävästi. Nämä ovat suuria kokonaisuuksia myös meille Toivakassa pohdittavaksi.”

Toivakan kunnan talouden painelaskelma päivitetty 7.11.2022: trendin mukaan tulos kääntyy alijäämäiseksi ja taseen kumulatiivinen alijäämä laskee pysyvästi vaarallisen matalaksi. Kunta velkaantuu ja altistuu myös korkoriskille. Alijäämäinen tulos saadaan kääntymään ylijäämäiseksi joko tuloja lisäämällä tai menoja karsimalla, mutta taseen alijäämä on hyvin vaikea poistettava pelkän tuloslaskelman keinoin. Alijäämä saadaan käytännössä poistettua vain tulosvaikutteisella omaisuuden myynnillä.

Toivakan toimintakate € / asukas on koko maan kuntien joukossa noin kolmanneksen edullisempien kuntien joukossa. Tämä on seurausta osittain siitä, että palveluiden kohteena on paljon lapsia, mutta myös siitä, että kunnan palvelut ovat edullisesti järjestettyjä. Sopeutustilanteessa tämä kuitenkin on haaste.

Tuloveroprosentista leikataan hyvinvointialueuudistuksesta johtuen 12,64 %-yksikköä. Tuloveroprosentiksi tulee 8,36 %. Tuloveroprosenttia ei voi muuttaa vuodelle 2023. Kiinteistöveroprosentit pysyvät samana kuin vuonna 2022. Verotulokertymäksi ennakoidaan 5 023 000 euroa. Valtionosuuksia kertyy ennusteiden mukaan 2 632 417 euroa.

Toivakan kunnan toimintakate vuodelle 2023 on -6 354 114 euroa.  Toimintakate pienenee merkittävästi, sillä vielä vuonna 2022 toimintakate on ollut lähes -15 000 000 euroa.

Toimintatuotot vuodelle 2023 ovat reilut 2.45 miljoonaa euroa. Toimintakulut ovat talousarvion mukaan hiukan alle 8.8 miljoonaa euroa.

Vuosikate on 1 072 003 euroa. Tilikauden tulokseksi arvioidaan 218 019 euroa, josta ylijäämäksi kirjattavaa 239 459 euroa.

Talousarvion tavoitteet on johdettu Toivakan kunnan voimassa olevasta kuntastrategiasta, joka hyväksyttiin keväällä 2022. Vuoden 2023 talousarvio on nettositova lautakuntatasolla eli lautakuntien toimintakate on valtuuston nähden sitova. Talousarvion sitovuus valtuustoon nähden vuonna 2023 koskee vain ulkoisia menoja ja tuloja. Investointitaso pysyy vuonna 2023 hyvin maltillisella tasolla, bruttoinvestointien ollessa reilut 600 000 euroa. Lisälainan ottamista vältetään. Investointiohjelma on sitova vuoden 2023 osalta ja suuntaa antava suunnitelmavuosien osalta.

Valtakunnallisesti keskustelussa olleet sähköhinnan ja korkokulujen nousu näkyvät merkittävästi myös Toivakan vuoden 2023 talousarvion kulurakenteessa.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy vuoden 2023 talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet, taloussuunnitelman vuosille 2024-2025 sekä investointiohjelman 2023-2025.

 

Linkillä osaksi Jyväskylän seudun kaupunkiliikennettä?

Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa 2021-2031 sovitaan joukkoliikenteen toimivalta-alueen laajentamista koskevan selvityksen teettämisestä. Tavoitteena on selvittää, miten joukkoliikenteen järjestäminen kokonaisuutena muuttuisi, mikäli Jyväskylän toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alue laajenisi.

MAL-sopimuksen tarkoittama selvitystyö laadittiin ajalla 1/2022-11/2022 tiiviissä vuorovaikutuksessa ELY-keskuksen, alueen kuntien ja MAL-seurantaryhmän kanssa. Työn aikana järjestettiin kuntakohtaisia palavereja sekä kuntien yhteinen työpaja, jossa kuultiin myös Traficomin sekä Oulun ja Turun seutujen joukkoliikenteen edustajia.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Toivakan kunnan joukkoliikennettä kehitetään jatkossa osana Jyväskylän seudun kaupunkiliikennettä (Linkki). Toivakan kunta hakee yhdessä muiden Jyväskylän seudun tieliikenteen toimivalta-alueen kuntien kanssa lakimuutosta, joka mahdollistaa Toivakan siirtymisen ELY-keskuksen toimivalta-alueelta Jyväskylän kaupunkiseudun tieliikenteen toimivaltaiseen viranomaiseen.

 

Huutokaupalla määräalojen myyntiä Nisulan kylällä

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää asettaa noin 3900 m² suuruisen, omarantaisen määräalan kiinteistöltä 850-404-1-561 Nisulan kylästä myyntiin huutokaupat.com -sivuston kautta siten, että määräalan pohjahinta on 80.000 euroa. Huutoaika on 1.12.2022-20.1.2023. Kunnanhallitus vahvistaa kauppakirjan kohteelle erikseen.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p.040 52 31 633

 

Esittelijä Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen

p. 050 307 6114

Esityslista kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Selvitys seudun Linkki-paikallisliikenteen laajentumismahdollisuuksista valmistunut

Miten seudun joukkoliikennettä kehitetään jatkossa? Jyväskylän kaupunkiseudun kunnat ja Keski-Suomen ELY-keskus ovat laatineet yhteistyössä selvityksen siitä, miten seudun joukkoliikenteen järjestäminen muuttuisi ja millaisia vaikutuksia sillä olisi, mikäli Jyväskylän seudun Linkki-paikallisliikenne laajenisi joko kaikkiin tai osaan kaupunkiseudun kunnista.

Nykyisellään Jyväskylän seudun joukkoliikenne (Linkki) järjestää paikallisliikenteen palvelut Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen alueella. Linkin toimivalta-alueeseen liittymistä pohtivissa kunnissa (Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski) asia etenee valtuustojen päätettäväksi vielä kuluvan vuoden puolella. Näissä kunnissa joukkoliikenteen järjestämisestä vastaa nykyisin Keski-Suomen ELY-keskus.

 

Lisäarvoa yhtenäisellä joukkoliikennealueella

Valmistunut selvitys on yksi Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksen vuosien 2021–2023 keskeisistä toimenpiteistä. MAL-sopimuksella ohjataan seudun maankäytön, asumisen ja liikkumisen kestävää kehitystä. Liikennejärjestelmän kehittämisessä painopiste on etenkin kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämisessä. 

Selvityksessä on tarkasteltu vaihtoehtoisia joukkoliikenteen järjestämismalleja sekä arvioitu Linkin toimivalta-alueen mahdollisen laajentumisen vaikutuksia muun muassa palvelutasoon ja kustannuksiin. Selvityksen perusteella toimivalta-alueen laajentumiselle koko kaupunkiseudun alueelle on olemassa edellytykset ja tämä edistäisi lähes kaikkia MAL-sopimuksessa joukkoliikenteen kehittämiselle asetettuja tavoitteita.

Seudun asukkaille konkreettisin muutos olisi yhtenäiseen lippu- ja informaatiojärjestelmään siirtyminen. Se lisäisi matkustuksen sujuvuutta ja mahdollistaisi muun muassa maksuttoman vaihto-oikeuden Linkki-paikallisliikenteessä. Joukkoliikenteen houkuttelevuus paranisi, mikä luo edellytyksiä joukkoliikenteen käytön kasvamiselle. Laajemmalle toimivalta-alueelle voitaisiin yhtenäisemmällä suunnittelulla tuottaa kustannustehokkaammin parempia joukkoliikennepalveluja.

Kaupunkiseudun joukkoliikenteen laajentuminen koko alueelle toisi mukanaan suotuisia imagovaikutuksia osana vahvaa Linkki-brändiä. Joukkoliikenne järjestettäisiin myös aiempaa ympäristöystävällisemmin EU:n kaupunkiliikennettä koskevien puhtaiden ajoneuvojen (CVD) direktiivin mukaisesti. Kuntien mahdollisuudet vaikuttaa oman alueensa joukkoliikenteen palvelutasoon kasvaisivat, sillä Linkin joukkoliikenneasioista päättää kuntien nimeämistä edustajista koostuva Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta. Jyväskylän seudun nykyisen toimivalta-alueen kuntien kannalta suurempi toimivalta-alue voi lisätä alueen painoarvoa ja merkittävyyttä yhtenäisenä MAL-kaupunkiseutuna.

 

Kustannukset tarkentuvat siirtymäaikana vuosina 2024-2027 

Linkin toimivalta-alueen muuttuminen toisi muutoksia joukkoliikenteen rahoitukseen. ELY-keskus ei maksaisi enää valtionavustusta Linkin toimivalta-alueeseen liittyville kunnille. Linkin toimivalta-alue saa valtionavustusta Traficomilta, joka korvaa ELY-keskuksen rahoitusosuuden vuosien 2024–2027 siirtymäaikana, jotta kuntien kustannukset eivät kasvaisi liikaa. Siirtymäajan korvaus on toimivalta-alueen laajentumisen keskeinen reunaehto. Tämän jälkeen liikenteen kustannukset jakautuisivat kunnille palvelutason mukaisesti. Tavoitteena on siirtymäajan aikana kasvattaa matkustajamäärää ja lipputuloja sekä tehostaa liikenteen hankintaa. 

– Ratkaisut liittymisestä kannattaa tehdä nyt, sillä Traficomin siirtymäajan tuki voi olla ainutlaatuinen tilaisuus. Valtionavun suuruutta vuodesta 2028 eteenpäin ei voida täsmällisesti arvioida. Valtion rahoitussuunnitelmassa joukkoliikenteen rahoituksen painotus on siirtymässä kaupunkiseudulle ja sen myötä valtionavustuksen odotetaan kasvavan. Kuntien kustannukset riippuvat valtionavustuksen määrän lisäksi kuntakohtaisen palvelutason määrittelystä, linjastosuunnitelmasta sekä kilpailutuksen tuloksista. Päätös Linkin toimivalta-alueeseen liittymisestä on erityisesti päätös houkuttelevaan ja kehittyvään joukkoliikennejärjestelmään liittymisestä, jonka imagohyötyjä on vaikea mitata rahassa. Ratkaisuun vaikuttaa se, mitkä ovat kunnan tavoitteet joukkoliikenteen kehittämisessä, summaa palvelupäällikkö Kari Ström.

Yhtenä toimivalta-alueen laajentumisen mahdollisena vaikutuksena on pidetty markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytysten heikkenemistä. Toisaalta kuntien näkökulmasta markkinaehtoisen liikenteen jatkumiseen ja palvelutason säilymiseen liittyy myös nykyisellään epävarmuustekijöitä. Toimivalta-alueen laajentuminen ei kuitenkaan poissulje markkinaehtoisen liikenteen jatkumista. Jatkovalmistelun lähtökohtana on, että liikennöitsijä saa jatkossakin nousukorvauksen.

 

Periaatepäätökset vuoden 2022 loppuun mennessä

Ensimmäisessä vaiheessa Jyväskylän seudun Linkki-paikallisliikenteeseen liittymistä pohtivien kuntien (Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski) tulee tehdä päätös siitä, haluavatko ne jatkaa maaseutuliikennekuntina vai liittyä mukaan Linkki-paikallisliikenteeseen. Asia tulee valtuustojen päätettäväksi vielä vuoden 2022 puolella. Tämän jälkeen myös Linkin toimivalta-alueeseen jo nykyisin kuuluvien kuntien tulee hyväksyä uudet kunnat mukaan.

Kun Linkin toimivalta-alueessa jatkossa mukana olevat kunnat ovat tiedossa, aloitetaan yhteistoimintasopimuksen valmistelu, jossa sovitaan kustannusten ja tulojen jakamisesta kuntien kesken. Yhteistoimintasopimuksella varmistetaan, että jokainen kunta voi päättää oman alueensa liikenteen palvelutasosta ja siitä, kuinka paljon kunta haluaa joukkoliikenteeseen panostaa. Yhteistoimintasopimus hyväksytään mukana olevien kuntien valtuustoissa kesään 2023 mennessä. Seudun joukkoliikenteen toimivalta-alueen laajentuminen edellyttää myös muutoksia liikennepalvelulakiin. Uusi toimivalta-alue aloittaisi toimintansa vuoden 2024 alussa, jonka jälkeen suunnitellaan ja päätetään palvelutasosta sekä kilpailutetaan liikenne.

Selvitysaineisto löytyy nettisivuilta osoitteesta: https://linkki.jyvaskyla.fi/linkinajankohtaista/toimivalta-alueselvitys-2022

Lisätiedot:

Kari Ström, palvelupäällikkö, Jyväskylän kaupunki/Jyväskylän seudun joukkoliikenne p. 050 609 43

Jaakko Selin, Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-ohjausryhmän puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja, p. 0400 778 779

Matti Mäkinen, kunnanjohtaja, Hankasalmen kunta, p. 014 2671 210

Mikko Latvala, kunnanjohtaja, Petäjäveden kunta, p. 040 190 6904

Helena Vuopionperä-Kovanen, kunnanjohtaja, Toivakan kunta, p. 050 307 6114

Juha Valkama, kunnanjohtaja, Uuraisten kunta, p. 040 552 5703

Matti Tuononen, kaupunginjohtaja, Äänekosken kaupunki, p. 020 632 2010