Toivakan kunnanvaltuuston keskeiset päätökset 27.9.2021

Kolme valtuustoryhmää

Toivakan kunnanvaltuustoon on perustettu valtuustoryhmiä, oikeistoryhmässä on  12 valtuutettua ja vasemmistoryhmässä viisi jäsentä. Viime kokouksessa myös perussuomalaiset jättivät puheenjohtajalle ilmoituksen Perussuomalaiset-nimisen valtuustoryhmän perustamisesta. Perussuomalaisilla ja sitoutumattomilla on Toivakan valtuustossa neljä valtuutettua.

Valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä valtuustotyöskentelyä varten. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuuston puheenjohtajalle kirjallinen ilmoitus. Kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen on allekirjoitettava ilmoitus. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt edellä tarkoitetun ilmoituksen. Valtuusto hyväksyy valtuustoryhmien nimet. Nimi ei saa olla sopimaton. Puolueen valtuustoryhmästä eronneiden valtuutettujen muodostaman uuden valtuustoryhmän nimestä ei saa aiheutua sekaantumisvaaraa puolueen valtuustoryhmän nimeen.

 

Ilmoituskäytännöt jatkuvat entisellään

Kunnan ilmoitukset toimikaudella 1.8.2021–31.5.2025 julkaistaan kunnan verkkosivuilla sekä lainsäädännön edellyttämin osin kunnan ilmoitustaululla ja Paikallisuutisissa. Hallintokunnat oikeutetaan harkintansa mukaan käyttämään myös laajempaa ilmoitusmenettelyä, mm. ilmoittelua ammattilehdissä.

 

Jätelautakunnan jäsenet vahvistettiin

Kunnanvaltuusto nimesi Jyväskylän seudun jätelautakuntaan ohjeen mukaisesti jäsenen ja varajäsenen osalta nais- ja miesehdokkaan. Jyväskylän kaupunki on saanut kaikki jäsenesitykset ja tehnyt paikkasuunnittelun, jotta tasa-arvolaki täyttyy. Tämän pohjalta lopullinen päätösesitys Jyväskylän kaupunginhallituksessa on, että Paula Keteli toimii varsinaisena jäsenenä (varsinaisten jäsenehdokkaiden osalta piti valita nainen) ja Isto Liimatainen varajäsenenä (varajäsenehdokkaiden osalta piti valita mies).

 

Uusi varajäsen tarkastuslautakuntaan

Kunnanvaltuusto joutui hieman muuttamaan tarkastuslautakunnan kokoonpanoa, sillä aiemmin varajäsenekis valittu Matti Puttonen valittiin myös kunnanhallitukseen varajäseneksi. Kuntalain 75 §:n mukaan kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä pormestari ja apulaispormestari eivät ole vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan.

Matti Puttosen tilalle valittiin Kari Parviainen.

Tarkastuslautakunnan kokoonpano on nyt puheenjohtaja Juha Juusela, (varajäsen Sirpa Leinonen), varapuheenjohtaja Sinikka Jäntti (Osmo Tervo), Jouko Vanhatalo (Kari Parviainen) Markku Kauppinen (Tuomas Tahvonen) ja Annikki Pelkonen (Riikka-Leena Tattari).

 

Valtuusto vahvisti kunnanhallituksen esityksiä

Kunnanvaltuusto vahvisti kunnanhallituksen esitykset, että Toivakan kunta ei tarjoa kuntapaikkoja oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille tai kiintiöpakolaisille vuonna 2022 ja että Toivakan kunta pidättää toimivallan itsellään kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisessa vuosina 2022-2024. Myös 9000 euron lisämäärärahan varhaiskasvatuksen vuoden 2021 budjettiin hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto myönsi myös kunnanhallituksen esityksen mukaan Kiinteistöosakeyhtiö Oy Toivakanhakalle lyhennysvapaata vuoden 2021 ensimmäisen erän lainanlyhennyksistä.

Pöytäkirja kokonaisuudessaan.

 

TIEDOTE 4.10.2021 / Keski-Suomen seututerveyskeskus

Seututerveyskeskuksen terveysasemilla tarjotaan myös lääkärin etävastaanottoa

Seututerveyskeskuksen terveysasemilla voidaan tarjota lääkärin etävastaanottoa vaihtoehtona perinteiselle lääkärivastaanotolle, jos potilaan vaivan arvioidaan soveltuvan lääkärin etävastaanotolla hoidettavaksi. Myös mm. reseptin uusinnat, laboratoriolähetteet ja todistusasiat hoituvat sujuvasti etävastaanoton yhteydessä.

Etävastaanoton lääkärinä toimii Seututerveyskeskuksen oma vakituinen ja kokenut lääkäri, joka työskentelee terveysaseman tilojen sijaan erillisessä toimipisteessä videoyhteyksien välityksellä. Omasta toimipisteestään käsin etälääkäri voi tarjota vastaanottoa yhden ja saman päivän aikana useampaankin Seututerveyskeskuksen kuntaan. Etävastaanottoa pidetään tällä hetkellä säännöllisesti Toivakan, Petäjäveden, Multian, Laukaan ja Konneveden terveysasemilla.

Lääkärin etävastaanotto ei juuri eroa perinteisestä vastaanotosta

Lääkärin etävastaanotolle tullessasi saavut normaalisti terveysasemalle. Terveysasemalla hoitaja ohjaa sinut vastaanottohuoneeseen, jossa etälääkäri kohtaa sinut videokuvan välityksellä. Kuulet ja näet tietokoneen näytöllä etälääkärin ja vastaavasti etälääkäri näkee ja kuulee omalla näytöllään sinut.

Tarvittaessa hoitaja tekee sinulle lääkärin ohjeiden mukaan vastaavia tutkimuksia, kuin mitä perinteisilläkin vastaanotoilla tehdään. Tutkimuksiin voidaan hyödyntää etätutkimuslaitteita, joilla lääkäri voi hoitajan avustuksella esimerkiksi kuunnella keuhkot ja sydänäänet, tutkia korvat sekä katsoa ihon, silmien, nielun ja suun oireita.

Mahdollisten tutkimusten jälkeen hoitaja jättää sinut keskustelemaan voinnistasi kahden kesken etälääkärin kanssa. Sinulla ei tarvitse olla erityisiä teknisiä taitoja etävastaanotolle osallistuaksesi, vaan toimit vastaanotolla samoin kuin perinteisellä vastaanotolla.

Tule tutustumaan etävastaanoton toimintaan Konnevedellä

Seututerveyskeskus järjestää etävastaanoton avoimet ovet Konneveden terveysasemalla perjantaina 15.10. klo 13–15. Tällöin Konneveden kuntalaisten ja muiden kiinnostuneiden on mahdollista tutustua lähemmin etävastaanoton toimintaan, tervehtiä etälääkäriämme videovastaanoton välityksellä ja keskustella aiheesta Seututerveyskeskuksen edustajien kanssa.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Tulostettava kutsu on tämän viestin liitteenä.

Lisätietoja:
Ylilääkäri Jari Raudasoja, jari.raudasoja@seututk.fi, p. 014 269 5904

Keskisuomalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta tuetaan viestinnällä

Viestinnällä on suuri voima: se toimii tärkeänä työkaluna hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä, ja jopa ennalta ehkäisee sairauksien puhkeamista.

Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeissa valmistuneen Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tapahtumien ja teemojen vuosikellon tavoitteena on, että keskisuomalainen saa tietoa ja vinkkejä hyvinvointinsa, terveytensä ja turvallisuutensa edistämiseen. Samalla yhtenäistetään Keski-Suomen kuntien, järjestöjen, sote-kuntayhtymien ja muiden organisaatioiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden aiheiden viestintää. Myös olemassa olevia palveluita vahvistetaan yhtenäisellä viestinnällä, sillä vuosikellossa on huomioitu muun muassa toukokuussa 2021 avautunut OmaKS.fi, Keski-Suomen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus sekä valtakunnallinen Omaolo.fi-palvelu.

Viestitään tekijöistä, jotka auttavat jaksamaan ja voimaan hyvin

Vuosikelloon on kerätty teemoja muistuttaman terveellisen ruokavalion, säännöllisen liikunnan, levon ja rauhoittumisen sekä luonnossa liikkumisen merkityksestä. Lisäksi se sisältää elämäntapoihin, erilaisiin sairauksiin sekä arkeen liittyviä aiheita.

-Esimerkiksi helmikuun 112-päivänä kerrotaan paloturvallisuudesta, maaliskuun Allergia-viikolla jaetaan allergia-tietoa, toukokuussa Maailman tupakaton -päivänä kannustetaan tupakoinnin lopettamiseen sekä lokakuussa, Maailman mielenterveys -päivänä, nostamme esiin mielenhyvinvointiin liittyviä teemoja, kertoo projektipäällikkö Nina Peränen Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeista.

Myös järjestöjen työn tunnettavuutta pyritään lisäämään. Esimerkiksi lokakuulle linkitettiin Yhdistystori.fi-palvelu, jonne kootaan järjestötietoa, koulutuksia, työkaluja, yhteistyöverkostoja sekä tukea ja neuvontaa.

Vuosikello valmistui laajassa yhteistyössä

Vuosikelloa suunniteltiin keväällä 2021 Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeiden toimesta. Mukana tapahtumien ja teemojen keräämisessä ja kommentoinnissa olivat muun muassa perusterveydenhuollon yksikön ravitsemusterapeutti ja asiantuntijafysioterapeutti, Keski-Suomen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöt ja sote- ja kuntaviestijät sekä Keski-Suomen yhteisöjen tuki (KYT).

-Teimme priorisointia yhteistyössä: vuosikelloon nostettiin kaikkein oleellisimmat ja suurimpia kohderyhmiä koskettavat teemapäivät. Myös keskisuomalaisten omia teemapäiviä tuotiin esiin, esimerkkeinä syyskuinen Keski-Suomen Reitistöviikko, Luontotyöpäivät sekä Keski-Suomen saunamaakuntaviikko, kertoo projektipäällikkö Mari Rantamäki Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeista.

-Kun keskisuomalainen, esimerkiksi pihtiputaalainen, keuruulainen tai joutsalainen, huomaa oman kuntansa somesta asukkaan omaa hyvinvointia, terveyttä tai turvallisuutta koskevan viestin, lisää se jo itsessään asukkaan hyvinvointia, sillä viesteistä huokuu välittävä ote asukasta kohtaan, kertoo viestintäasiantuntija Sanna-Riikka Koponen Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeista ja vinkkaa keskisuomalaisia seuraamaan oman kuntansa some-kanavia.

Vuosikellon käyttöohje

Vuosikellon tavoitteena on tukea Keski-Suomen kuntien ja sote-kuntayhtymien sekä järjestöjen viestintää.

–Toivomme, että uusi sähköinen työkalu on viestijän työpöydällä jatkuvassa käytössä. Aina kuukauden vaihtuessa näet yhdellä silmäyksellä, mitä tapahtumia ja teemoja on tulossa ja voit helposti tehdä suunnitelman, mitä aiheita nostat esiin oman organisaatiosi viestinnässä, ohjeistaa Koponen vuosikellon käyttäjiä.

Suurin osa vuosikellon teemoista on linkitettyjä eli niitä klikkaamalla löytyy lisätietoa aiheista. Some-julkaisua tehdessä voi hyödyntää eri organisaatioiden valmiit julkaisut jakamalla niitä omilla saatesanoilla eteenpäin tai voi vaihtoehtoisesti tehdä aiheesta oman julkaisun. Tapahtumissa ja teemaviikoissa huomioidaan julkaistavan asian vuosittaiset teemat, esimerkiksi vuoden 2021 Lapset oikeuksien -viikon teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun.

Tutustu ja lataa vuosikello käyttöön

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tapahtumien ja teemapäivien vuosikellon löydät hyvaks.fi-verkkosivuilta kohdasta Materiaalit sekä se on liitteenä tässä viestissä.

Lisätietoja:

• Nina Peränen, projektipäällikkö, hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen, Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeet, p. 050 312 5428, nina.peranen(at)jyvaskyla.fi
• Mari Rantamäki, projektipäällikkö, palveluketjut, Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeet, p. 050 311 8609, mari.rantamaki(at)jyvaskyla.fi
• Sanna-Riikka Koponen, viestintäasiantuntija, Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeet, p. 050 598 8481, sanna-riikka.koponen(at)jyvaskyla.fi

 

 

 

Arjen liikkumisen asiat esillä Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-ohjausryhmän kokouksessa

 

Jyväskylän kaupunkiseudun kuntien hallitusten puheenjohtajista ja kuntajohtajista koostuva MAL-sopimuksen ohjausryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa valtuustokauden vaihtumisen jälkeen keskiviikkona 29.9.2021. Kokouksessa käsiteltiin MAL-sopimuksen toimenpiteiden toteuttamista ja etenkin yhteisten seudullisten selvitystöiden käynnistämistä.

Valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun ensimmäinen MAL-sopimus on tullut voimaan kesäkuussa 2021. Vuosille 2021–2031 laaditulla sopimuksella tuetaan kaupunkiseudun kuntien keskinäistä sekä kuntien ja valtion välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. MAL-sopimuksen myötä Jyväskylän kaupunkiseutu on sitoutunut edistämään muun muassa kestävää ja vähähiilistä yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää. Tarkemmat toimenpiteet kattavat vuodet 2021–23 sisältäen kuntien ja valtion yhdessä osoittamia resursseja asumiseen ja liikenteeseen.

 

– MAL-sopimuksella on konkreettisia vaikutuksia kuntalaisten arjen sujuvuuteen. Tämä näkyy muun muassa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämisenä. MAL-sopimuksen rahoitusta on tarkoitus kohdentaa etenkin kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien parantamiseen, summaa Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-ohjausryhmän puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin.

 

Valtio on muun muassa osoittanut kaupunkiseudun liikennejärjestelmän toimivuutta, kestävyyttä ja turvallisuutta edistävien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen yhteensä 3,3 miljoonaa euroa vuosille 2022–2023. Kunnat käyttävät toimenpiteisiin vastaavan summan. MAL-sopimuksen myötä kehitetään myös seudun jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnittelua yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Esimerkiksi seudullisesta pyöräverkostosta ja sen kehittämistarpeista tuotetaan kuvaus Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvatyön yhteydessä. MAL-kehityskuvatyössä puolestaan luodaan kahdeksan kunnan yhteinen karttapohjainen pitkän tähtäimen näkemys seudun yhdyskuntarakenteen, viherrakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittamisen suuresta kuvasta. Työ valmistuu syksyllä 2022.

 

Tämän vuoden puolella käynnistetään myös selvitys Jyväskylän seudun Linkki-joukkoliikenteen mahdollisesta laajentumisesta. Nykyisellään Jyväskylän seudun joukkoliikenne järjestää paikallisliikenteen palvelut Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen alueella. Selvityksen tarkoituksena on selvittää, miten joukkoliikenteen järjestäminen muuttuisi kokonaisuutena, mikäli nykyinen toimivalta-alue laajenisi joko kaikkiin tai osaan MAL-sopimusalueen kunnista.

 

– Selvitys on Äänekosken kannalta erityisen kiinnostava. Seudun hyvä sisäinen saavutettavuus edellyttää panostusta myös joukkoliikenteeseen. Päivittäinen työmatkapendelöinti Äänekosken ja Jyväskylän välillä on merkittävää, kertoo Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen.

Selvityksessä arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutusta muun muassa matkustamiseen ja lipputuloihin, valtion joukkoliikenteen tukien kohdentamiseen sekä liikenteen järjestämisen resurssitarpeisiin. Työ valmistuu keväällä 2022.

 

 

Lisätietoja:

– Jaakko Selin, Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-ohjausryhmän puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja, p. 0400 778 779

– Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki, p. 050 3362 819

– Matti Tuononen, kaupunginjohtaja, Äänekosken kaupunki, p. 020 632 2010

 

Keski-Suomen kunnilta yhteinen viesti: Aster-asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaprosessi keskeytettävä välittömästi

 

Keski-Suomen kuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat sekä virkamiesjohto kokoontuivat tänään yhteiseen kuntakokoukseen. Kokouksessa käsiteltiin hyvinvointialueen valmistelutilanteen lisäksi Aster-asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaa, jota käsiteltiin samaan aikaan myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksessa.

 

Kuntien yksimielinen viesti Keski-Suomen sairaanhoitopiirille on, että Keski-Suomen omistajakuntien päätöksiä tulee kunnioittaa ja Aster-asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnan valmistelu tulee keskeyttää välittömästi. Julkilausumaan yhtyivät kaikki Keski-Suomen kunnat.

 

Kunnat vaativat sairaanhoitopiiriltä toimia luottamuksen palauttamiseksi

 

Kuntien mukaan sairaanhoitopiirin johto ei tällä hetkellä nauti kuntien luottamusta. Sairaanhoitopiiriin on siten viipymättä käynnistettävä toimenpiteet, joilla omistajakuntien luottamus voidaan palauttaa.

 

Kunnat muistuttavat myös siitä, ettei sairaanhoitopiiri voi siirtää tietojärjestelmähankintaa ja sen päätöksentekoa itsehallinnolliselle hyvinvointialueelle, sillä hankinnan on käynnistänyt sairaanhoitopiiri kuntien valtuutuksella. Kuntien valtuutuksen puuttuessa hankinnalle ei ole perusteita. Kunnat vaativat lisäksi, että projektin alasajo käynnistetään välittömästi, koska Asterin valmistelusta aiheutuu jatkuvasti kustannuksia kunnille. Valmistelun keskeyttämistä ja alasajosta aiheutuvia kustannuksia seuraa kunnanjohtajakokous.

 

Hyvinvointialueen valmistelu etenee aikataulussa

 

Kuntakokous kuuli tilannekatsauksen Keski-Suomen hyvinvointialueen valmistelusta.  Keski-Suomen väliaikaisen valmistelutoimielimen työ on edennyt valmistelutoimielimen puheenjohtaja Kati Kallimon mukaan aikataulussa ja suunnitelmien mukaisesti.

 

Väliaikainen valmistelutoimielin asetti toiminnalleen poliittisen seurantaryhmän syyskuussa. Ryhmä tiivistää poliittisten päättäjien ja toimielimen välistä vuoropuhelua. Ryhmän kautta saadaan päättäjien välittämiä ehdotuksia ja näkemyksiä valmistelun tueksi. Kuntien näkemykset välittyvät valmisteluun myös kuntakokousten ja kunnanjohtajakokousten kautta. Järjestökentän ja yrittäjien toiveita kanavoivat Järjestöfoorumit ja Yrittäjäfoorumit.

 

Valmistelutoimielimen työ näkyy kunnissa muun muassa yhdyspintatyönä, joka koskettaa sekä kunnista siirtyviä että niihin jääviä palveluita ja toimintoja. Yhdyspintatoiminnasta vastaava valmistelutoimielimen 1. varapuheenjohtaja Hanna Helaste korostaa, että kyse on tasavertaisesta yhteistoiminnasta kunnan ja hyvinvointialueen kesken. Yhdyspintatoimintoja voivat olla esimerkiksi lapsiperheiden palvelut sivistys- ja hyvinvointityön kokonaisuudessa, oppilashuolto, elintapaneuvonta, toimintakyvyn edistäminen ja ehkäisevä päihdetyö sekä esimerkiksi työllisyyden edistäminen ja kotouttaminen.

 

Yksi Keski-Suomessa jo tähän mennessä tunnistetuista kriittisistä kokonaisuuksista on yhteisen johtamisen ja kehittämisen yhteistyörakenne. Monissa asioissa yhteistyövelvoite perustuu lakiin ja edellyttää ulkoisten kumppanien ja palveluverkkojen kanssa toimimista. On tärkeää tarkastella sitä, millaisissa kokonaisuuksissa ja palvelutuotantotavoissa yhteistyötä jatkossa tehdään ja millaisiksi yhteistyön rakenteet halutaan muokata. Tämän perusteella suunnitellaan palvelustrategia ja laaditaan tehtäväkohtaiset yhteystyösopimukset sekä sovitaan kustannusten jaosta. Viranomaisyhteistyön mallit liittyvät muun muassa pelastustoimeen ja kuntiin jäävään ympäristöterveydenhuoltoon.

 

Aluevaalien sekä henkilöstön ja omaisuuden siirtoon liittyvä tiedonkeruun valmistelu käynnissä

 

Yksi valmistelutoimielimen syksyn suurista tehtävistä on aluevaalien järjestäminen yhteistyössä kuntien kanssa. Noin miljardin euron arvoisista palveluista hyvinvointialueella päättävät 69 valtuutettua valitaan maakunnallisissa vaaleissa 23.1.2022. Ehdokashakemukset on jätettävä aluevaalilautakunnalle viimeistään 14.12.2021, jonka jälkeen aluevaalilautakunta vahvistaa ehdokasasettelun 23.12.2021. Uuden valtuuston toimikausi alkaa 1.3.2022, jolloin väliaikaisen valmistelutoimielimen työ päättyy.

 

Toinen mittavista valmisteluvaiheen tehtävistä liittyy henkilöstön ja kiinteän omaisuuden siirtojen suunnitteluun. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirto kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueelle sekä hyvinvointiyhtymään toteutetaan liikkeenluovutuksena. Siirron toteutus vaatii useita yhteistoimintakäsittelyjä, joista ensimmäiset koskevat henkilöstön tietojen luovuttamista. Tiedot tarvitaan talous- ja henkilösuunnittelua varten.

 

Hyvinvointialueen palvelukseen siirtyy kunnista ja organisaatioista noin 9 500 työntekijää, jotka tulevat Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä, kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista, kuntayhtymistä sekä Keski-Suomen pelastuslaitoksesta. Uudistuksen jälkeen Keski-Suomen hyvinvointialue on maakunnan suurin työnantaja.

 

Lisätietoja:

– Keski-Suomen kuntakokouksen puheenjohtaja Jaakko Selin, p. 0400 778 779

– Keski-Suomen kunnanjohtajakokouksen puheenjohtaja, Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen, 014 2671 210

– Hyvinvointialueen valmistelusta: Keski-Suomen väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja Kati Kallimo, p. 050 442 2302

 

Keski-Suomen sote-uudistus
Tiedote 20.9.2021

Kehitetään ravitsemusterapiapalveluita – Kyselyt ammattilaisille ja asukkaille

Ravitsemusterapian etävastaanoton kokeilu jatkuu Keski-Suomen seututerveyskeskuksen ja Wiitaunionin kunnissa. Näiden alueiden asukkaat voivat ilmoittautua suoraan ravitsemusterapiaan, kun kriteerit täyttyvät. Ravitsemusterapian etävastaanottoja on markkinoitu alueiden viestijöiden yhteistyönä verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa, esimerkkinä Viitasaari.fi:n tiedote 31.8.2021.

-Pilotin tavoitteena on saada kokemuksia etävastaanotosta ja tehostaa ravitsemusohjausta henkilöillä, joilla on haasteita diabeteksen omahoidossa tai lisääntynyt diabeteksen riski, kertoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ravitsemusterapeutti Eeva Nykänen Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeista.

Näkemyksesi on tärkeä, vastaathan kyselyyn

Ravitsemusterapian vastaanottotyötä pyritään laajentamaan suositusten mukaisiin asiakasryhmiin ja kaikkiin Keski-Suomen kuntiin lähivuosien aikana. Nyt avoinna olevilla kyselyillä selvitetään erilaisia ravitsemusterapiaohjausta tarvitsevia asiakasryhmiä sekä määriä. Lisäksi kysytään mitä muita ravitsemusasiantuntijapalveluita asiakkaat ja työntekijät kaipaavat.

-Kyselyyn vastaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta saamme tietoa ravitsemusterapeutin ohjausta tarvitsevista asiakasryhmistä ja tarvittavasta resurssoinnista koko Keski-Suomessa, kannustaa Nykänen vastaamaan kyselyyn.

Ammattilaisten kysely

Vastaa sähköiseen kyselyyn lomakkeella, joka on avoinna 22.10.2021 saakka. Kyselyyn vastaaminen vie noin viisi minuuttia.

Asukkaiden kysely

Vastaa sähköiseen kyselyyn lomakkeella, joka on avoinna 22.10.2021 saakka. Kyselyyn vastaaminen vie aikaa noin kolme minuuttia.

Kyselyiden vastauksista tiedotetaan marraskuussa.

Ravitsemusohjaus on kaikkien ammattilaisten yhteinen asia

Työntekijät ovat avainasemassa ravitsemustiedon välittämisessä, havainnoimalla ravitsemuksen tilaa sekä huolehtimalla ravitsemuksen tavoitteiden toteutumisesta. Työntekijöiden koulutus ja tietotaidon lisääminen lisäävät myös asiakkaiden hyvinvointia ja terveyttä.

-Ohjaajan näkökulmasta käytännönläheinen ravitsemusvalistus erilaisille ryhmille tavoittaa kerralla enemmän kuulijoita. Info-päivät, luennot sekä selkeät jaettavat ja sähköiset materiaalit ovat hyviä tapoja levittää tietoa. Erilaiset työpajat, joissa kokeillaan, maistellaan ja valmistetaan erilaisia välipaloja ja ruokia, rohkaisevat ihmisiä valmistamaan niitä myös kotioloissa, kertoo päivätoimintojen ohjaaja Riitta Höykinpuro Pihtiputaan kunnasta.

Lisätietoja:

Eeva Nykänen, laillistettu ravitsemusterapeutti, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen sote-uudistus, eeva.nykanen(at)ksshp.fi, p. 040 580 3501

 

Keski-Suomen sote-uudistus

Ailakinkatu 17, 1. krs

40100 Jyväskylä

Keski-Suomen.sote@jyvaskyla.fi

www.hyvaks.fi

Hyvinvointi. Terveys. Hyvä arki.

Keski-Suomen hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin asetti kokouksessaan valmistelun poliittisen seurantaryhmän

Keski-Suomen hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin kokoontui torstaina 16.9. kolmanteen kokoukseensa. Kokouksessa asetettiin mm. valmistelun poliittinen seurantaryhmä sekä hyväksyttiin kuluvan vuoden talousarvio.

Poliittisen seurantaryhmän asettaminen

Väliaikainen valmistelutoimielin asetti kokouksessaan valmisteluvaiheen poliittisen seurantaryhmän, jonka tehtävänä on tiivistää poliittisten päättäjien ja väliaikeisen valmistelutoimielimen vuoropuhelua ennen maaliskuussa aloittavan aluevaltuuston toimintaa.

Poliittisen seurantaryhmän tehtävänä on välittää näkemyksiä ja ehdotuksia virkamiehistä koostuvalle väliaikaiselle valmistelutoimielimelle omien taustaryhmiensä näkökulmasta. Yhteistyö ja vuoropuhelu ovat keskeisessä roolissa, jotta poliittisten ryhmien näkemykset voidaan huomioida valmistelussa, aluevaaleihin valmistautumisessa sekä ennen kaikkea tulevan hyvinvointialueen poliittisen toimielinorganisaation ja muiden aluevaltuustolle valmisteltavien asioiden suunnittelussa ja valmistelussa.

Keski-Suomen hyvinvointialueen valmistelun poliittinen seurantaryhmä koostuu seuraavista Keski-Suomen poliittisten puolueiden ja ryhmien edustajista:

Keskusta: Leila Lindell (Äänekoski), vara Juhani Anttonen (Laukaa), Riitta Pirttiniemi (Saarijärvi), vara Maria Kaisa Aula (Viitasaari) Tahvo Anttila (Jyväskylä), vara Matti Similä (Jämsä)

Kokoomus: Ulla Palmu (Saarijärvi), vara Lotta Ahola (Jämsä), Caius Forsberg (Jyväskylä), vara Eeva-Kaisa Rouhiainen (Jyväskylä)

Kristillisdemokraatit: Aira Korhonen (Laukaa), varalla Marika Visakorpi (Jyväskylä)

Perussuomalaiset: Kari Pajunen (Muurame), vara Jyrki Niittymaa (Jämsä), Harri Oksanen (Keuruu), vara Vesa Rahunen (Toivakka)

Sosiaalidemokraatit: Ville Rautiainen (Saarijärvi), vara Merja Närhi (Äänekoski), Jukka Hämäläinen (Jyväskylä), vara Jarno Kemiläinen (Jyväskylä) Ulla Patronen (Jämsä), vara Leo Niinikoski (Joutsa)

Vasemmistoliitto: Ilkka Pernu (Jyväskylä), vara Anniina Ojajärvi (Äänekoski)

Vihreät: Meri Lumela (Jyväskylä), vara Emilia Lakka (Jyväskylä) Lea-Elina Nikkilä (Joutsa), vara Nina Hirsiaho (Petäjävesi)

Vuoden 2021 talousarvio hyväksyttiin

Keski-Suomen hyvinvointialue saa rahoitusta hyvinvointialueen valmisteluun ja toimeenpanoon valtionavustuksina vuosina 2021 ja 2022. Määrärahaa käytetään hyvinvointialueiden perustamiseen ja toimintaan sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen kustannuksiin.

Kuluvana vuonna rahoitus on 942 086 euroa ja sitä tullaan käyttämään väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenten työpanosten korvaamiseen, palveluiden ostoihin (suurimpana talous- ja henkilöstöhallinnon kustannukset, vakuutukset, tietotekniikka ja asianhallintajärjestelmä), perustettavan projektitoimiston henkilöstömenoihin sekä mm. työtilojen vuokriin ja työvälineisiin.

Keskustelua asiakas- ja potilastietojärjestelmä Asterista

Kokouksessa käytiin myös tiivis keskustelu Aster asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankinnan tilanteesta. Hyvinvointialueen valmistelussa valmistellaan suunnitelmat eri etenemisvaihtoehdoista mikäli hankinta tulee hyväksytyksi tai se keskeytetään niin sanotussa exit-päätöksenteossa.

Esihenkilöinfot

Esihenkilöille tullaan järjestämään ensimmäinen esihenkilöinfo Teams-tapaamisena pe 1.10. klo 12.30−14.00. Kalenterikutsu lähetetään esihenkilöille myöhemmin, mutta merkitkää päivämäärä jo kalentereihinne.

Muut asiat

Kokouksessa käytiin läpi myös väliaikaisen valmistelutoimielimen työsuunnitelmaa ja tarkennettiin valmistelun tilannekuvaa. Lisäksi käsiteltiin henkilöstöjärjestöjen vetoomus osallistua valmisteluvaiheen jaostojen toimintaan. Tiedoksi merkittiin myös pelastustoimen järjestämislain nojalla annettavien asetusten valmistelu sekä pelastustoimesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttaminen.

Keski-Suomen hyvinvointialue

Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa 1.1.2023 alkaen noin 275 000:n keskisuomalaisen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista.

Uudistuksessa hyvinvointialueen työntekijöiksi siirtyvät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuntayhtymien (Saarikka, Wiitaunioni, Seututerveyskeskus) ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstö. Uudistuksen jälkeen Keski-Suomen hyvinvointialueella työskentelee noin 9 500 työntekijää.

Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin aloitti toimintansa Keski-Suomessa 5.7.2021. Keski-Suomen kuntakokouksessa 3.6.2021 valittu valmistelutoimielin valmistelee hyvinvointialueen käynnistämiseen liittyviä tehtäviä. Päätöksiä palveluista tekee tammikuussa 2022 aluevaaleilla valittavan aluevaltuuston (69 jäsentä) asettama aluehallitus, joka aloittaa toimintansa 1.3.2022.

Esityslistat ja pöytäkirjat

Keski-Suomen hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen 16.9. kokouksen pöytäkirja julkaistaan viikolla 38 Keski-Suomen hyvinvointialueen valmistelun verkkosivuilla.

Seuraava kokous

Väliaikainen valmistelutoimielin kokoontuu seuraavan kerran torstaina 30.9.2021.

Lisätietoja:

• Keski-Suomen hyvinvointialue, väliaikainen valmistelutoimielin, puheenjohtaja Kati Kallimo, p. 050 442 2302, kallimo(at)jyvaskyla.fi
• Keski-Suomen hyvinvointialue, väliaikainen valmistelutoimielin, ensimmäinen varapuheenjohtaja, Hanna Helaste, p. 040 074 2751, hanna.helaste(at)jamsa.fi
• Keski-Suomen hyvinvointialue, väliaikainen valmistelutoimielin, toinen varapuheenjohtaja, Tuija Koivisto, p. 040 513 5821, tuija.koivisto(at)keuruu.fi
• Keski-Suomen hyvinvointialue, väliaikainen valmistelutoimielin, kolmas varapuheenjohtaja, Juha Kinnunen, p. 014 269 1670, juha.kinnunen(at)ksshp.fi

Terveisin,

 

Sanna-Riikka Koponen

viestintäasiantuntija

 

Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeet

Ailakinkatu 17, 1. krs

40100 Jyväskylä

1. 050 598 8481

sanna-riikka.koponen@jyvaskyla.fi
Liity LinkedIn-verkostooni

www.hyvaks.fi

Hyvinvointi. Terveys. Hyvä arki.