Vuoden 2022 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta myönnettiin myös Toivakan kunnalle

Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen vuoden 2022 harkinnanvaraisista valtionosuuden korotuksista. Toivakan kunnalle tukea myönnettiin 430 000 euroa. 15 kuntaa saa tukea yhteensä 10 miljoonaa euroa.

Valtionosuuden korotusta haki tänä vuonna 59 kuntaa ja haettu summa oli yhteensä noin 70,1 miljoonaa euroa.

Vuonna 2021 hakijoita oli 82. Niistä tukea sai 30, ja jaossa oli 30 miljoonaa euroa.

Tuen myöntäminen perustuu kokonaisarviointiin

Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Lisäksi otetaan huomioon paikalliset erityisolosuhteet.

Kunnat perustelivat korotuksen tarvetta hakemuksissaan muun muassa taloudellisen tilanteen heikkenemisellä, lopettavien sairaanhoitopiirien alijäämien kattamisilla, koronaepidemian aiheuttamilla tulomenetyksillä sekä lisäkustannuksilla, tilinpäätösten alijäämien kasvulla ja niiden tasapainotusongelmilla, palvelutarpeiden muutoksilla sekä poikkeuksellisilla ja ennakoimattomilla menoilla sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Kuntia vertailtiin niiden hakemuksessa esittämien perustelujen ohella vuosien 2020–2021 tilinpäätöksistä lasketuin tunnusluvuin. Talouden tunnuslukujen perusteella hakijakunnat saatiin taloustietojen mukaan samalle lähtöviivalle. Päätöksissä painotettiin vuoden 2021 tilinpäätösten tietoja.

Valintaperusteissa keskityttiin tarkastelemaan kunnan hakemuksessaan ilmoittamia tietoa erityisesti vuoden 2022 talouden kehittymisestä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja näiden tekijöiden merkitystä kunnan talouteen. Lisäksi arviointiperusteena käytettiin kunnan ilmoittamia toimia menokehityksen hillitsemiseksi, verohallinnon ilmoittamia verotilityksiä kunnille sekä muita kunnille maksettuja tukia vuonna 2022.

Korotusta myönnettiin erityisesti sellaisille kunnille, joiden talouteen perusteena mainitut tekijät vaikuttivat jo vuoden 2022 aikana merkittävästi.

Korotuksen myöntämisen ehtona suunnitelma talouden tasapainottamisesta

Valtionosuuden korotuksen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi. Suunnitelma tuli liittää hakemukseen. Valtionapuviranomainen voi asettaa korotuksen myöntämiselle ja käytölle myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja.

Korotus on tarkoitettu osaksi kunnan omia talouden tervehdyttämistoimia, joihin kunnan on syytä varautua korotuksesta riippumatta. Korotus ei saa aiheuttaa vastaavan suuruista lisäystä kunnan omassa päätäntävallassa oleviin menoihin.
Korotukset maksetaan kunnille tämän vuoden loppuun mennessä.

Tiedote julkaistu: Valtionvarainministeriö

 

 

Sydämeesi joulun teen -konsertin tuotto ohjataan paikallisesti hyväntekeväisyyteen

Sydämeesi joulun teen -hyväntekeväisyyskonsertti

Tiistaina 13. joulukuuta 2022 klo 18.00 Toivakan kirkossa päästään nauttimaan ihanan jouluisesta tunnelmasta paikallisen esiintyjäkaartin voimin. Esiintymässä ovat muun muassa Arja Koriseva, Joulu Rock Band sekä Veijo Heinonen.

Lippuja voi ostaa ennakkoon K-Market Perälästä sekä Toivakan Salesta 15.11.2022 alkaen ja ostaa ovelta ennen konserttia.

Lippuhinta aikuiselta on 20 euroa sekä alennusoikeutetut (opiskelijat, eläkeläiset, lapset sekä työttömät) 10 euroa. Sylilapset pääsevät konserttiin ilmaiseksi.

Tapahtuman tuotto ohjataan paikallisesti hyväntekeväisyyteen.

Hyväntekeväisyyskonsertti toteutetaan Toivakan seurakunnan, Toivakan Helluntaiseurakunnan, Toivakan kunnan, Lions Club Toivakka ry:n sekä alueen yrittäjien kanssa yhteistyössä.

Lämpimästi tervetuloa!

 

hyväntekeväisyyskonsertin mainos

Hyväntekeväisyyslahjoituksia paikalliseen avustamiseen voi tehdä halutessaan myös erikseen osoitteessa:

https://www.toivakanseurakunta.fi/apua-ja-tukea/toivoatoivakkaankerays

 

Palvelut siirtyvät turvallisesti Keski-Suomen hyvinvointialueelle 

Siirryttäessä Keski-Suomen hyvinvointialueelle 1.1.2023 tavoitteena on sujuva ja turvallinen siirtymä asukkaille, asiakkaille ja potilaille, henkilöstölle ja kaikille muille sidosryhmille. Ammattilaiset, toimipisteet ja puhelinnumerot säilyvät samoina. Muutoksia on tulossa muun muassa verkkosivuosoitteeseen ja palveluiden myöntämisperusteisiin.

Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023 ja vastaa sen jälkeen noin 273 000 keskisuomalaisen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista. Aikaisemmin asukkaan oma kunta on vastannut näistä palveluista. Asukkaille, asiakkaille ja potilaille uudistus ei ole kovin suuri vuoden vaihtuessa.

– Asiakas asioi 1.1.2023 jälkeen omalla terveysasemalla, kuten aikaisemminkin. Tutut ammattilaiset jatkavat tutuissa toimipisteessä ja puhelinnumerot säilyvät samoina. Uusi muistettava asia on Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivu www.hyvaks.fi, josta löytyy 1.1.2023 alkaen palveluiden tiedot, toimipisteet ja yhteystiedot, kertoo Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo.

Vuoden 2023 alussa palveluiden tiedot löytyvät vielä myös kuntien verkkosivuilta.

Palvelut yhtenäistyvät ja yhdenvertaistuvat  

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta yhtenäistyy, jotta palveluja voidaan tarjota yhdenvertaisesti ja tasalaatuisesti jokaiselle keskisuomalaiselle. Aikuisten kotihoidon ja ikääntyvien asumisen palvelujen, omaishoidon, perhehoidon ja vammaispalveluiden myöntämisperusteita on tarkoitus yhtenäistää siirtymäajan kuluessa.

Uusille asiakkaille palvelupäätökset tehdään Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluiden myöntämisperusteiden mukaisesti 1.1.2023 alkaen. Nykyisten asiakkaiden ja potilaiden palvelut, palvelupäätökset ja asiakas- ja hoitosuhde siirtyvät ja jatkuvat hyvinvointialueella suunnitelmien mukaisesti.

Omais- ja perhehoidon palkkioiden maksatuskäytännöt ja maksupäivät yhtenäistyvät. Valmistelun lähtökohtana on ollut, ettei tammikuun maksatuksiin tule siirtymän vuoksi kohtuuttoman pitkää taukoa. Asianosaisille tiedotetaan maksupäivistä ajoissa tämän vuoden puolella. Omaishoidon tuen ja muiden tukien määrä säilyy ennallaan siirtymäajan eli vuoden ajan 2023. Myös perhehoidon korvauksissa ja henkilökohtaisen avun palkkioissa jatketaan pääosin jo myönnetyissä päätöksillä vuoden 2023 ajan.

Asiakasmaksujen on tarkoitus yhtenäistyä ja niitä tarkastellaan vuoden 2023 talousarvion yhteydessä. Laissa määritellyt asiakasmaksut säilyvät pitkälti samalla tasolla kuin Keski-Suomessa aiemminkin. Maksuissa, joita ei ole määritelty laissa, on nykyisin suurempaa vaihtelua Keski-Suomen kuntien välillä. Nämäkin yhdenmukaistetaan siirtymäajan kuluessa.

Kaikkiin asiakkaisiin ja potilaisiin, joiden palveluihin tulee muutoksia, ollaan yhteydessä ja heidän kanssaan käydään palvelu läpi ja tehdään hoitosuunnitelma.

Aluevaltuusto päättää palveluiden myöntöperusteista ja asiakasmaksuista vuoden 2023 talousarvion yhteydessä.

Pelastustoimen palveluita tarjotaan kuten aiemminkin 

Pelastustoimen palveluita on järjestetty Keski-Suomen maakunnan alueella yhtenäisesti vuodesta 2004 alkaen. Keski-Suomen hyvinvointialueelle siirryttäessä toiminta pyritään hoitamaan edelleen asiakasta lähimpänä olevan paloaseman periaatteella.

-Erityistä asiantuntemusta edellyttäviä työtehtäviä jaetaan hyvinvointialueen sisällä kuten aikaisemminkin, kertoo Keski-Suomen hyvinvointialueen pelastusjohtaja Ville Mensala.

Digitaaliset palvelut laajenevat  

Nykyiset sähköiset palvelut, esimerkiksi sähköinen yhteydenotto ja ajanvarauspalvelut, toimivat hyvinvointialueella kuten aikaisemminkin.

 

Omaks.fi-palvelun, Keski-Suomen digitaalisen sosiaali- ja terveyskeskuksen tunnistautumista vaativat palvelut laajentuvat nykyisen Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kuntiin (Joutsa, Luhanka, Toivakka, Keuruu, Multia, Petäjävesi, Laukaa ja Konnevesi) alkuvuodesta 2023. Tunnistautuneen asiakkaan palvelut toimivat tällä hetkellä Jyväskylän, Hankasalmen ja Uuraisten kuntien asukkaille. Palvelu laajene Keski-Suomen hyvinvointialueen digitaaliseksi sosiaali- ja terveyskeskukseksi lähivuosina.

Omaks.fi tarjoaa myös palveluita kaikille keskisuomalaisille ilman tunnistautumista ja ilman ajanvarausta.

Hyvää arkea tukemassa

Keskeinen tehtävämme on keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on se, että keskisuomalaisten kokemus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta on maan kärkeä. Haluamme olla ihmislähtöisin hyvinvointialue ja tukea keskisuomalaisten hyvää arkea.

Hyvinvointialueesta muodostuu Keski-Suomen suurin työnantaja, jonka palveluksessa työskentelee noin 11 500 ammattilaista. Tarjoamme uutena työnantajana mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja monipuolisiin urapolkuihin.

 

Lisätietoja: 

  • Kati Kallimo, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 442 2302, kati.kallimo(at)hyvaks.fi
  • Ville Mensala, pelastusjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 040 336 0680, ville.mensala(at)jyvaskyla.fi
  • Tuija Koivisto, vastuualuejohtaja, Koti- ja asumispalvelut -vastuualue, p. 040 513 5821, tuija.koivisto(at)hyvaks.fi
  • Eva Pihlamaa-Tuononen, vastuualuejohtaja, Laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, p. 050 567 2920, eva.pihlamaa-tuononen(at)seututk.fi
  • Päivi Kalilainen, vastuualuejohtaja, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, p. 050 370 0245, paivi.kalilainen(at)jyvaskyla.fi
  • Juha Paloneva, vastuualuejohtaja, Sairaalapalvelut, p. 050 366 3695, juha.paloneva(at)ksshp.fi

Lapsen oikeuksien viikon 14.-20.11. tapahtumia

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään taas 14. – 20.11.2022.

Teemaviikon tapahtumia Toivakassa: maanantaina nukketeatteriesitys, keskiviikkona Olkkari-ilta lapsen oikeuksien viikon turvallisuus-teemalla ja torstaiaamuna juhlallinen lipunnosto Toivakkatalon pihassa.

Perjantaina ev. lut., seurakunnan perhekerho 9.30-11.30 seurakuntakoti Myrskärissä

Perjantaina FNC kahvila

Maanantaina Sukupolvien kahvila ja MLL Syyskokous Vakkarilla klo 14-16

Sunnuntaina 20.11 Lapsen oikeuksien päivä

 

Tapahtumia yhteistyössä järjestämässä Toivakan yhteistyöverkosto.

Katso lisää kohdasta: Tapahtumat

sekä yhdistysten ja seurakuntien omista tiedotuskanavista.

 

Lisätiedot:

Vs. Varhaiskasvatusjohtaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja (veo)

Susanna Kuivalainen, p. 040 023 71 33

susanna.kuivalainen@toivakka.fi

 

Kulttuuri- ja vapaa-aikasihteerin sijainen Kati Markkanen, p. 040 5531 456

katriina.markkanen@toivakka.fi

 

 

 

Kunnanjohtaja kertoo kunnanvaltuuston maanantain 14.11. kokouksessa käsiteltäviä asioita

Kunnanvaltuuston maanantain 14.11. kokouksessa käsiteltävistä asioista kertoo videolla kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen.

 

Kunnanvaltuuston kokous on yleisölle avoin. Sitä voi seurata myös suorana lähetyksenä Toivakan kunnan YouTube-kanavan etusivulla maanantaina 14.11. klo 18 alkaen tästä linkistä.

 

 

Jyväskylän kaupunki tuottaa ajalla 4.11.-31.12. toivakkalaisten perhesosiaalityön – ja lastensuojelun palvelut

Jyväskylän kaupunki tuottaa ajalla 4.11.-31.12. toivakkalaisten perhesosiaalityön – ja lastensuojelun palvelut. Myös lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnit hoidetaan Jyväskylän kaupungin varhaisen tuen palveluissa. Muutos aiheuttaa työntekijävaihdoksia osalle asiakkaista. Työntekijät ovat muutoksista yhteydessä asiakkaisiin.

Lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi p. 014 266 0135, arkisin klo 8–15.30

(palveluohjaus, lastensuojeluilmoitukset)

Lastensuojelun virka-aikainen päivystys p. 014 266 0921 arkisin klo 8-16

(kiireelliset lastensuojeluasiat)

Virka-ajan ulkopuolisen sosiaalipäivystyksen hoitaa jatkossakin Keski-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystys, p. p. 014 266 0149 (tai hätäkeskuksen numero 112).

 

Lisätietoja antavat:

Lastensuojelun avohuollon johtava sosiaalityöntekijä Maria Lehtinen p. 050 4135912

Varhaisen tuen johtava sosiaalityöntekijä Piritta Jetsu p. 0503431793

Toivakan lapsiperheiden sosiaaliohjaaja Elisa Mustonen, p. 050 400 4608

Sähkökatkot ja sähköpula – miten voi varautua

Suomessa sähkötilannetta hallinnoi koko maan osalta kantaverkkoyhtiö Fingrid, joka ohjeistaa sähköverkkoyhtiöitä toteuttamaan paikallisia sähkökatkoja, jos sähköpula uhkaa. Alueelliset sähköverkkoyhtiöt viestivät tilanteesta asiakkailleen häiriötiedotepalveluidensa, verkkosivujensa ja sosiaalisen median kanaviensa kautta.

Fingridin jatkuvasti päivittyvä tieto sähköverkon tilanteesta Suomessa löytyy tästä linkistä.

 

Mistä saan tietoa sähkökatkon sattuessa?

Sähkönjakelusta Toivakan alueella vastaa Järvi-Suomen Energia, jonka omilta verkkosivuilta löydät ajankohtaiset vikapäivystysnumerot, häiriötiedotteet ja asiakaspalvelun yhteystiedot. Tilaa ennalta omalta sähköyhtiöltäsi häiriötiedotteet puhelimeesi tai sähköpostiisi! 

Tilaa ennalta omalta sähköyhtiöltäsi mahdolliset häiriötiedotteet. Sähköverkkoyhtiöt tarjoavat maksutonta tekstiviestipalvelua, joka lähettää asiakkaalle tiedon sähkökatkosta ja sen arvioidusta kestosta. Tekstiviestipalvelun piirissä on suositeltavaa olla. Palveluun voi rekisteröityä esimerkiksi verkkoyhtiön nettisivuilla. Lisäksi voi seurata sähköyhtiön tiedotusta myös yhtiön kotisivuilta ja sosiaalisen median kanavista.

Verkkoyhtiöiden asiakaspalveluun tulee pian katkon alettua suuri määrä puheluja asiakkailta ja linjat ruuhkautuvat helposti. Nykyään verkkoyhtiöt tarjoavat asiakkailleen tekstiviestipalvelun, jolla katkoista tiedotetaan. Palvelun piiriin pääsee ilmoittamalla oman puhelinnumeron verkkoyhtiön nettisivuilla. Näin välttyy ruuhkautuneille linjoille soittamiselta.

Radio on tärkeä kansalaisten tiedonlähde pitkän sähkökatkon aikana. Radiolähetykset toimivat myös ilman sähköä. Niitä voit kuunnella patteri- tai autoradiosta.

Suuret teleyritykset pystyvät jatkamaan toimintaansa pitkänkin sähkökatkon aikana. Niillä on UPS-laitteet ja varavoimaa, joka turvaa uutistuotannon, muun materiaalin valmistelun ja lähetystoiminnan jatkumisen. Yleisradiolla on lakisääteinen velvoite lähettää televisio- ja radio-ohjelmia ja viranomaistiedotteita kaikissa oloissa. STT pystyy toimittamaan omia uutisia sekä välittämään uutisia ja tiedotteita asiakkailleen niin kauan kuin tietoverkot toimivat.

Toivakan kunnan palvelut pyritään hoitamaan sähkökatkojen aikana mahdollisimman normaalisti. Tiedossa olevista palvelumuutoksista kerrotaan etukäteen mahdollisuuksien mukaan. Terveyspalveluiden osalta voi seurata hyvinvointialueen tiedotusta.

 

Lähde: Huoltovarmuuskeskus – Ajankohtaista sähköstä

Energia ja sen riittävyys tulevana talvena aiheuttavat paljon kysymyksiä. Huoltovarmuuskeskus tarkkailee aktiivisesti sähkötehon riittävyyttä yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Myös sähköhäiriöiden seuranta on tiivistä ja häiriöihin on varauduttu. Mahdollisista sähkön niukkuustilanteista on koottu kysymyksiä ja vastauksia, joita päivitetään tarvittaessa.

Mikä on sähköpula?

Sähköä on koko ajan tuotettava ja kulutettava yhtä paljon. Sähköpula syntyy tilanteessa, missä sähköä käytetään enemmän kuin sitä tuotetaan ja tuodaan. Sähköpulassa viimeinen vaihtoehto on tehdä hallittuja ja suunnitelmallisia sähkökatkoja sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseksi. Toteutuessaan katkot kestäisivät kerrallaan noin kaksi tuntia ja niitä kierrätetään asiakkaiden välillä. Hallituilla kiertävillä katkoilla pyritään välttämään koko Suomen laajuinen mahdollisesti pitkäkestoinen sähköjen katkeaminen. Sähköpulatilanne voi olla myös toistuva.

Ketä sähköpula koskettaa?

Kuluttajiin asti ulottuvaa sähkönjakelun katkaisua pyritään välttämään mahdollisimman pitkään ja kuluttajien sähköjä katkaistaan vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty. Kahden tunnin katkoja voidaan joutua tekemään samalle alueella useammin kuin kerran, mutta kahden sähkökatkon välissä on aina useampi tunti aikaa.

Miksi suunnitelmalliset sähkökatkot ovat viimeinen vaihtoehto?

Jos koko Suomen sähköjärjestelmä kaatuisi, sähköjen palauttaminen veisi vähintäänkin useita tunteja, jonka aikana koko yhteiskunta olisi ilman sähköä. Lyhyet, kiertävät ja suunnitellut sähkökatkot ovat viimeinen keino estää tämä tilanne.

Milloin Suomeen voi tulla sähköpula?

Sähköpula voi syntyä usealla eri tavalla. Sähköpulan mahdollisuus kasvaa talvella, jos Suomessa on pitkään kova pakkanen, sää on tuuleton ja sähkön tuotannossa tai siirrossa on häiriöitä. Häiriö voi olla esimerkiksi voimalaitoksen tai sähkön siirtoyhteyden vikaantuminen. Sähköpula ajoittuu todennäköisimmin kovimpiin kulutuspiikkeihin. Sähköntarve on yleensä suurimmillaan aamulla ja illalla.

Kuka tiedottaa sähköpulasta?

Kun riski sähköpulasta on tiedossa, siitä uutisoidaan ja tiedotetaan kattavasti. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisee tiedotteen, kun kantaverkkoyhtiö Fingrid on ilmoittanut kiristyneestä tehotilanteesta. Myös Fingrid, paikalliset sähköverkkoyhtiöt ja media tiedottavat sähköpulasta ja toimintaohjeista. Sähköpulaa varten on suunnitelmat ja toimintaa on harjoiteltu, joten tilanteesta pyritään tiedottamaan aina etukäteen. Jos sähköpulatilanne syntyy kuitenkin yllättäen, esimerkiksi vian vuoksi, ei siitä aina ole mahdollista tiedottaa etukäteen.

Miten sähkökatkot käytännössä tapahtuvat?

Kantaverkkoyhtiö Fingrid antaa paikallisille sähköverkkoyhtiöille tiedon irti kytkettävän tehon määrästä. Paikallinen sähköverkkoyhtiö toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kiertävinä katkoina. Yksittäisen sähkökatkon pituus on noin kaksi tuntia. Katkoja voidaan joutua tekemään samalle alueella useammin kuin kerran, mutta kahden sähkökatkon välissä on aina useampi tunti aikaa.

Mitä kotitalouksien on hyvä huomioida?

Sähköntarve on yleensä suurimmillaan arkisin aamulla ja illalla. On tärkeää vähentää sähkönkäyttöä sellaisina ajankohtina, kun on ennakkoon tiedotettu kohonneesta sähköpulan mahdollisuudesta. Jokaisen on aina hyvä olla varautunut lyhyihin sähkökatkoksiin, joiden syy ei ole sähköpula vaan esimerkiksi myrskyn aiheuttamat tuhot sähkölinjalla. Sähkökatkoja voi tulla myös muista syistä kuin sähköpulasta, esimerkiksi myrskyn kaataessa puita sähkölinjoille tai laitevian seurauksena.

Miten sähköpula loppuu?

Sähköpula päättyy, kun sähkön tuotanto ja tuonti riittävät jälleen kattamaan sähkön kulutuksen. Kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoittaa sähköpulatilanteen päättymisestä. Sähköpulatilanne voi toistua, jolloin Fingrid ryhtyy toteuttamaan uudelleen sähköpulaohjeita.

Miten yhteiskunnan kriittiset kohteet suojataan sähköpulan aikana?

Sähkökatkojen ulkopuolelle rajataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot, kuten sairaalat. Kuluttajiin asti ulottuvaa sähkönjakelun katkaisua pyritään välttämään mahdollisimman pitkään ja kuluttajien sähköjä katkaistaan vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty. On mahdollista, että joitakin kriittisiä sähkönkuluttajia voi joutua irtikytkennän kohteiksi, sillä sähkökatkot joudutaan toteuttamaan laajoina ryhminä, joissa katkaistavia kiinteistöjä ei ole mahdollista valita yksilöllisesti. Lisäksi jos sähköpula kesto on ajallisesti pitkä tai rajoituksen määrä on suuri, voi tulla tarve laajentaa katkojen kohteeksi joutuvaa asiakasmäärää.

Suomessa osa kriittisistä toimijoista on varautunut omilla varavoimakoneilla, jotka käynnistyvät, kun sähköä ei ole saatavilla sähköverkosta.

 Tärkeitä linkkejä: 

Kunnanhallituksen 31.10. kokouksen päätöksiä

Kunnanhallituksen maanantain 31.10. kokouksessa päätettiin muun muassa Vuoden 2023 tuloveroprosentit ja kiinteistöveroprosentit, lisämäärärahasta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja seututerveyskeskuksen alijäämien kattamiseen, lisämäärärahasta sivistyslautakunnan talousarvioon 2022 sekä organisaatiorakenteesta 2023.

 

Vuoden 2023 tuloveroprosentit ja kiinteistöveroprosentit

Valtuustojen tulee kuntalain 111 §:n mukaisesti päättää kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa seuraavan vuoden veroprosentit Verohallinnolle viimeistään edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu ja siten niiden kustannukset siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Tämän takia kuntien tuloja siirretään valtiolle, joka rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa.

Merkittävä osa tulojen siirtoa tehdään kunnallisveron kautta. Ansiotuloverotukseen tehtävät muutokset toteutetaan niin, että niillä on mahdollisimman vähän vaikutusta verovelvollisten verotuksen tasoon. Näin ollen kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja alennetaan yhtä paljon: 12,64 prosenttiyksikköä.

Kiinteistöverolain 11 §:n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa ja sadasosan tarkkuudelle vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.

Kunnanhallitus päätti, että se esittää valtuustolle, että

1) kunnan tuloveroprosentiksi vuodelle 2023 päätetään 8,36 %,

2) vuoden 2023 kiinteistöveroprosentit säilyvät vuoden 2022 tasolla ja ne määrätään seuraavasti:

– yleinen 1,10 %

– vakituiset asuinrakennukset 0,45 %

– muut asuinrakennukset 1,55 %

– rakentamaton rakennuspaikka 3,00 %

– tuloverolain 22 §:ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman

rakennuksen ja maapohjan kiinteistöveroprosentti 0,00.

 

Lisämäärärahaa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja seututerveyskeskuksen alijäämien kattamiseen

Voimaanpanolain 33 §:n mukaan 20 §:ssä tarkoitettujen kuntayhtymien ja HUS-sairaanhoitopiirin jäsenkuntien on katettava kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä kuntalain (410/2015) säännösten mukaisesti ennen kuntayhtymän siirtämistä hyvinvointialueelle ja HUS-yhtymään.

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on 31.8.2022 antanut jäsenkunnilleen tiedoksi sairaanhoitopiirin vuoden 2022 tilinpäätösennusteen. Sairaanhoitopiirin talousarvio 2022 laadittiin siten, ettei uutta alijäämää kerry, mutta tiedoksiannon mukaan tämän hetkinen ennuste vuonna 2022 syntyvistä alijäämistä on 38,2 miljoonaa euroa. Ennuste on noussut merkittävästi alkukesän 2022 ennusteesta, jolloin kunnilla oli tieto noin 8,6 miljoonan euron alijäämäennusteesta. Vuonna 2022 kertyvän alijäämän lisäksi kuntien tulee kattaa vuoden 2021 loppuun mennessä kertynyttä kumulatiivista alijäämää noin 17 miljoonaa euroa.

Yhteensä kuntien tulee tämän hetken ennusteen mukaan kattaa alijäämiä vuoden 2022 loppuun mennessä noin 55,2 miljoonaa euroa. Ennen vuotta 2022 kertyneitä alijäämiä, joita yhteensä on kumulatiivisesti 41 miljoonaa euroa, aiotaan osittain kattaa alentamalla peruspääomaa 24 miljoonaa euroa.

Seututerveyskeskuksen talousjohdon 27.9.2022 tiedotuksen mukaan tämän hetkinen ennuste vuoden 2022 tasauslaskutukseen sopijakunnilta olisi yhteensä 3,851 miljoonaa euroa, josta koronan hoitopalvelut 2,129 miljoonaa euroa ja muu poikkeama 1,722 miljoonaa euroa. Seututerveyskeskuksen menoennusteessa suurimpina muutostekijöinä näkyvät henkilöstömenot

(4,4 % edellisvuodesta) sekä muiden palveluiden ostot (6,9% edellisvuodesta). Tällä hetkellä arvioitu ylitys Toivakan kunnan osalta on 104 060 euroa.

Kunnanhallitus päätti, että se esittää valtuustolle, että valtuusto myöntää lisämäärärahan 425 000 € Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja seututerveyskeskuksen alijäämien kattamiseen.

 

Lisämääräraha sivistystoimelle vuoden 2022 talousarvioon

Perusopetukseen valmistavan opetuksen käynnistäminen Toivakassa tuli ajankohtaiseksi lokakuussa 2022, kun kuntaan saapui ukrainalaisia pakolaisia Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Toivakassa ei ole järjestetty aiemmin perusopetukseen valmistavaa opetusta, joten kaikki valmistelut ja järjestelyt on tehty varsin nopealla aikataululla. Lisämäärärahaa joudutaan hakemaan, koska valtion korvaukset valmistavasta opetuksesta tulevat kunnalle takautuvasti vasta myöhemmin.

Valmistavan opetuksen loppuvuoden 2022 menoihin on varattava lisämäärärahaa yhteensä 23 000 euroa.

Lisäksi anotaan lisämäärärahaa ajalle 13.9. – 21.12.2022 muodostuviin oppilaskuljetuksiin ja koulupäivämaksuihin, yhteensä 23 040 euroa.

Kunnanhallitus päätti, että se esittää valtuustolle, että se myöntää lisämäärärahan 46 040 € sivistystoimelle valmistavaan opetukseen ja perusopetuksen matkustus- ja kuljetuspalveluihin ja asiakaspalvelujen ostoon vuoden 2022 talousarvioon.

 

Organisaatiouudistus 2023

Suomessa on käynnissä mittava hallinnollinen uudistus, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy uusille hyvinvointialueille 1.1.2023. Toivakan kunnan osalta tämä tarkoittaa sitä, että sotepalvelujen siirtyessä hyvinvointialueelle kunnan toiminta ja talous supistuvat merkittävästi nykyisestä.

Kunnan päävastuutehtäviksi jäävät hallinnon, sivistyksen ja teknisen toimialoihin kuuluvat palvelut sekä joitakin aiemmin perusturvan sektorille kuuluneita toimintoja, kuten ennaltaehkäisevä päihdetyö sekä kotouttaminen. Kuntien rooleissa korostuvat jatkossa hyvinvointi- ja elinvoimarooli. Sivistyksen toimiala jää kunnan suurimmaksi toimialaksi sekä henkilöstömäärän että taloudellisen merkittävyyden osalta. Jotkut kunnan palveluista, kuten maaseutuhallinto ja ympäristöterveydenhuolto järjestetään jatkossakin yhteistoimintana useiden kuntien kesken.

Kuntaorganisaation, niin poliittisen kuin operatiivisenkin organisaation tulee vastata uudistuvaa rakennetta ja tehtävien uusia painopisteitä.

Muutos ei aiheuta irtisanomisia tai lomautuksia. Henkilöstöön vaikuttavat mahdolliset muutokset, esimerkiksi yksittäisten nimikkeiden tarkennukset tms. käsitellään laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ja hyvinvointialueilla mukaisesti.

  1. Kunnanhallitus päätti, että se muuttaa rehtorin virkanimikkeen rehtori-sivistysjohtajaksi 1.1.2023 alkaen sekä teknisen johtajan virkanimikkeen kuntaympäristöjohtajaksi 1.1.2023 alkaen.

Kunnanhallitus päätti, että se esittää valtuustolle, että se

  1. Päättää, että Toivakan kunnassa on jatkossa kolmen palvelualan palvelurakenne (hallintopalvelut, kuntaympäristöpalvelut ja sivistys- ja hyvinvointipalvelut) esityslistan liitteen mukaisilla vastuujaoilla. Palvelualoja johtavat palvelujohtajat ja palvelujohtajien alaisuudessa työskentelevät palveluvastaavat.
  2. Päättää seuraavista poliittista organisaatiosta koskevista muutoksista:

a.) Lakkauttaa perusturvalautakunnan siten, että lautakunnan toiminta päättyy 31.12.2022;

b.) Muuttaa sivistyslautakunnan sivistys-  ja hyvinvointilautakunnaksi 1.1.2023 alkaen;

c.) Perustaa kuusijäsenisen hyvinvointityöryhmän ja delegoi hyvinvointityöryhmän jäsenten nimeämisen sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle;

d.) Muuttaa teknisen lautakunnan kuntaympäristölautakunnaksi 1.1.2023 alkaen;

e.) Muuttaa ympäristölautakunnan jaostomuotoiseksi lupa- ja ympäristöjaostoksi 1.1.2023 alkaen.

 

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

Esittelijä Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen

p. 050 307 6114

Pöytäkirja kokonaisuudessaan luettavissa täällä. 

Ehdota vuoden liikuntatekoa 2022

Toivakkalaisilta pyydetään ehdotuksia (mukaan perustelut) Toivakan vuoden 2022 Liikuntateko-palkinnon saajista. Kyse voi olla valmentajasta, ohjaajasta, urheiluseurasta tai muusta toimijasta.

Taustalla on Keski-Suomen Liikunta ry:n kunnille esittämä toive kuntien vuoden 2022 Liikuntateon valitsemisesta. Keski-Suomen Liikunta valitsee ja palkitsee vuoden 2022 keskisuomalaisen urheilijan ja muita urheilun sekä liikunnan sektorilla kunnostautuneita henkilöitä ja urheiluseuroja ensi vuoden tammikuussa Jyväskylässä järjestettävässä Keski-Suomen Urheilugaalassa.

Jätäthän ehdotuksesi 16.11. mennessä vastauslomakkeen kautta (linkki)

Sivistyslautakunta valitsee ehdotusten pohjalta edustajan ja ilmoittaa sen edelleen Keski-Suomen Liikunta ry:lle.