Keski-Suomen sote-uudistus
Tiedote 26.4.2021

Vaikuta tulevaan Keski-Suomen hyvinvointiohjelmaan

Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeissa laaditaan Keski-Suomen Hyvinvointiohjelmaa vuosille (2021 – 2024). Ohjelma on tässä muodossaan ensimmäinen maakunnassa ja se linjaa maakunnan hyvinvointityötä seuraaville vuosille. Hallituksen lakiesitys hyvinvointialueista velvoittaa maakuntia tai tulevia hyvinvointialueita laatimaan hyvinvointikertomuksen sekä -suunnitelman.

Hyvinvointiryhmä on nostanut ohjelmaan viisi kärkeä, jotka perustuvat kansallisiin hyvinvointimittareihin ja niiden pohjalta tehtyyn analyysiin. Kärjet ovat

1. Hyvinvointi investointina ja elinvoimana
2. Hyvinvointia lähiympäristöstä ja yhteisöllisyydestä
3. Vastuullinen, aktiivinen ja osallistuva asukas
4. Työ- ja työllistymiskyvyn edistäminen
5. Väestörakenteen muutoksen ennakointi ja siihen reagointi

-Olemme joutuneet tekemään tiettyjä rajauksia, jotta tulevan hyvinvointiohjelman laajuus ja hallittavuus on toteutettavissa. Hyvinvointiohjelma jalkautuu käytäntöön Keski-Suomen kuntien hyvinvointisuunnitelmien kautta, joissa voidaan huomioida laajemmin eri väestöryhmiä ja painopisteitä, kertoo Nina Peränen Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeista.

Keski-Suomen Hyvinvointiryhmän jäsenet koostuivat muun muassa Keski-Suomen kuntien, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, järjestöjen, Keski-Suomen liiton, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen Yrittäjien, Työterveyslaitoksen, TE-toimiston, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, KEHO-verkoston ja Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeiden edustajista.

Kommentoi vastaamalla kyselyyn

Keräämme järjestöiltä, Keski-Suomen kuntien asukkailta sekä Keski-Suomen kuntien hyvinvointiryhmiltä kommentteja hyvinvointiohjelman painopisteistä ja sisällöstä. Hyvinvointiohjelma hyväksytään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuustossa (06/2021) ja Keski-Suomen maakuntavaltuustossa (loppuvuosi 2021). Kommentointi lomakkeilla: Keski-Suomen asukkaat ja Keski-Suomen järjestöt 26.4. – 9.5.2021. Keski-Suomen hyvinvointiohjelma 2021 – 2024 löytyy Innokylästä.

Lisätietoja

Nina Peränen, projektipäällikkö, p. 050 312 5428, nina.peranen(at)jyvaskyla.fi

Vastaa lasten, nuorten ja perheiden kyselyyn sivistys- ja sote-palveluista 

Keskisuomalaisten vanhempien ja huoltajien kokemuksia kartoitetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluista sekä koronaviruksen aiheuttaman poikkeusolojen vaikutuksista perheiden hyvinvointiin. Kysely on avoinna 6. – 30.4.2021 välisen ajan. 
 
Kysely on suunnattu keskisuomalaisille vanhemmille ja huoltajille, joilla on alle 18-vuotiaiden lapsia. 

Kyselyyn pääset vastaamaan Webropol-lomakkeella.  

Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10 minuuttia. Kyselyyn vastataan nimettömästi.  

Kyselyn tuloksia hyödynnetään Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeissa, mahdollisen Keski-Suomen hyvinvointialueen sekä kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämisessä. 

Kiitos vastauksestasi ja ajastasi! 

Toivakan kirkon vesikaton ja julkisivun korjaustyöt ovat alkaneet. Peltikatto uusitaan, yläpohjan ilmanvaihtoa parannetaan sekä julkisivu maalataan. Kirkon uusi väritys tulee mukailemaan nykyisiä värisävyjä. Työmaan pääurakoitsijana on kangasniemeläinen RPJP rakennus Oy.

Rakennuskonsulttina ja työmaavalvojana toimii Vahanen Oy Jyväskylästä. Alueella tapahtuvista korjaustöistä huolimatta kirkko pystytään pitämään lähes normaalissa käytössä, samoin hautausmaalla voi turvallisesti liikkua. Pysäköintialue on normaaliin tapaan alueella vierailevien käytössä.
Työmaa-alue on aidattu asianmukaisesti ja kirkkoon pääsee kulkemaan väliaikaisia kulkureittejä pitkin. Työskentely tapahtuu normaalin työajan puitteissa, eli arkisin noin aamuseitsemän ja iltapäivän kello viiden välillä.
Korjaustyöt on arvioitu valmistuvan tämän vuoden lokakuuhun mennessä.
Toivakan päätytornillinen pitkäkirkko rakennettiin arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnitelmien mukaan vuosina 1879–1882. Kellotapuli on valmistunut aiemmin vuonna 1871. Tyyliltään kirkko edustaa uusgotiikkaa.
Nykyisillä korjaajilla on kuuluisia edeltäjiä, varsinkin kirkon sisäpuolella.
Kirkko korjattiin 1920-luvulla arkkitehti Alvar Aallon johdolla. Aalto suunnitteli kirkkoon myös kirkkoesineistöä. Aallon käsialaa olivat kirkon katon aiemmat maalaukset, kattokruunu, saarnatuolin koristelu, kaksi takorautaista kynttilänjalkaa, valaisimet ja kynttilät. Vuonna 1973 toivakkalainen taiteilija Pellervo Lukumies maalasi kirkon kattomaalaukset ja loi samalla Toivakan suurimman matkailuvaltin.

Työmaakokouksessa kirkon edessä  RPJP:n työnjohtaja  Risto Ylönen (vas.), rakennustarkastaja Jari Vuopio, Heikki Kangas, projektivastaava Jari Roikonen, kirkkoherra Panu Partanen, valvoja Jaakko Pöntiö ja arkkitehti Jussi Kantonen. 

Haluatko elää kestävässä ja elinvoimaisessa kunnassa? Onko ilmastoviisaus kunnalle uhka vai mahdollisuus? Miten kunnasta saadaan ilmastoviisas asukkaiden, työntekijöiden ja päättäjien yhteistyöllä?  

Ilmastonmuutos, kunta ja kuntalainen –etätyöpaja keskisuomalaisten kuntien asukkaille, työntekijöille ja luottamushenkilöille tiistaina 13.4.2021 klo 16-18. Lisätiedot ja ilmoittautumiset tämän linkin kautta. Työpajan fasilitoi Tyrsky Konsultointi Oy. Tervetuloa mukaan!

Työpajat järjestää Keski-Suomen liiton vetämä, YM rahoittama Maalaisjärkielämää-hanke, jossa pyritään hahmottamaan harvaanasutun maaseudun ilmastotyön erityispiirteitä. Lisätietoa hankkeesta ja sen tapahtumista: https://keskisuomi.fi/elinvoima-ja-kehittaminen/ilmastotyo/maalaisjarkielamaa/

Edellisessä, Ilmastonmuutos ja minä -etätyöpajassa puhuttiin mm. alla näkyvistä aiheista, mistä sinä haluaisit puhua?

Kesätyöläiset syntyivät

Silanterin torpan tämän kesän asukkaat ovat syntyneet. Rebekka ja Petteri Pölkin Oxford down -rotuiset lampaat saivat perheenlisäystä tänä keväänä. Poikueet syntyivät viikon välein maaliskuussa. Kolme poikueiden tyttökaritsoista muuttavat torpan perinnemaisemaan emoineen kesäkuun alussa. Oxford down -lampaat ovat tuttu näky Englannin niityillä, mutta sopivat paksun turkkinsa ansiosta mainiosti myös Suomen oloihin. Rotu on tuttu myös toivakkalaisille, sillä samainen rotu partioi torpan laitumella myös viime kesänä.

Toivakassa on saatu päätökseen varsin mittava selvitystyö, nimittäin kunnan alueella sijaitsevien kiinteistöjen kartoitus. Projekti polkaistiin käyntiin vuonna 2015 ja teknisessä toimessa on tapahtunut sen jälkeen useita henkilövaihdoksia, mikä ei ole ainakaan nopeuttanut prosessin etenemistä. Maastotyöt suoritettiin pääosin vuosien 2016-2017 aikana, osin vuoteen 2019 saakka. Kirjaamistyö saatiin valmiiksi viime vuonna. Hidasteista huolimatta Toivakka on suorittanut tehtävän ajoissa verrattuna moneen muuhun kuntaan.
– Verottajalla on meneillään kiinteistöverotuksen uudistus, minkä käytäntöön tuleminen on jo siirtynyt kertaalleen. Tämän uudistuksen yhteydessä on korostettu rakennustietojen oikeellisuutta, jotta verotus perustuu todellisiin tietoihin. Toivakan kunnassa kiinteistön omistavat ovat näkemykseni mukaan tässä askeleen edempänä, koska tiedot kiinteistöittäin on tarkistettu. Kiinteistöveropäätöksestä on tiedot vieläkin mahdollista tarkistaa ja tarvittaessa korjata. Tällä hetkellä verottajan mukaan kiinteistöverouudistus tulisi vuonna 2023, toimistosihteeri Minna Siltala kertoo.
Uudistuksen tavoitteena on rakentaa järjestelmä, joka tuottaa vuosittain kaikille määritellyille rakennustyypeille keskimääräisen rakentamiskustannuksen yksikköarvon. Tilastokeskuksen tehtävänä on kehittää rakennusluokitusjärjestelmä, jonka avulla rakennusten verotusarvo voidaan laskea maantieteellisen alueen, rakennustyypin sekä rakennuksen iän ja koon perusteella.
– Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on meneillään ja näkisin, että tämä kiinteistökartoitus tuo meille tiettyä etua siinäkin, kun lakiuudistus etenee ja siirtyy käytäntöön, Siltala lisää.
Oikean tiedon saamisella kunnan alueella sijaitsevilla kiinteistöillä olevista rakennuksista on suuri vaikutus kunnan saamaan kiinteistöveroon ja kiinteistön omistajien tasavertaiseen kohteluun, mutta muitakin hyötyjä oikeatietoisesta rekisteristä on.
– Kiinteistöveron lisäys Kuntaliiton tilastotiedon mukaisesti vuosina 2015-2020 on Toivakassa 23 prosenttia. Käytännössä tämä lisäys on jo lähes kuitannut tämän projektin kulut tässä vaiheessa. Nyt kun rakennusrekisteri on kattavampi se helpottaa myös meidän päivittäistä työtämme kunnassa huomattavan paljon. Myös muut tiedon tarvitsijat kuten digi- ja väestövirasto, pelastuslaitos, sekä kiinteistönvälittäjät hyötyvät tarkentuneesta tiedosta, Siltala jatkaa. Veron prosentuaalinen kasvu luonnollisesti tasaantuu lähivuosina.
Päivitettävää Toivakan rakennustiedoista löytyi 1578 kiinteistön osalta. Kiinteistöjä Toivakassa on verottajan tietojen mukaan kaikkiaan 2330 kappaletta, joista osa on maa- ja metsäkiinteistöjä, joilla ei ole rakennuksia. 5319 rakennuksen osalta tehtiin jonkinlaisia toimenpiteitä, kuten mittauksia, tarkistuksia, korjauksia, päivityksiä tai lisäyksiä. Rakennusten lukumäärän lisäys on vuosina 2016-2020 yhteensä 1551 rakennusta, suurin osa niistä on talousrakennuksia.

Lisätietoja: tekninen johtaja Jukka Paalanen, p. 040 640 2034, toimistosihteeri Minna Siltala p.040 683 4600. 

Saarisen alue on Toivakan uusimpia asuinalueita.

Toivakan kunnassa on avoinna sosiaalityöntekijän virka. Hakuilmoitus löytyy alla olevasta linkistä.

https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikat/sosiaalityontekija-351984/

KSSHP:n Koronanyrkki vetoaa kansalaisiin, että yksityistilaisuuksissa noudatettaisiin annettuja suosituksia ja matkustelua alueille, joissa ilmaantuvuus on korkea kehotetaan välttämään

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueellinen tartuntatautien torjunnan johtoryhmä ns. Koronanyrkki suosittelee tämän päiväisessä kokouksessaan KSSHP:n alueelle, ettei yli 10 henkilön yksityistilaisuuksia järjestetä maaliskuun aikana. Koronanyrkki muistuttaa, että jos kunta itse on jo antanut tai antaa tiukempia suosituksia, niitä tulisi kuntakohtaisesti noudattaa. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunki on jo aiemmin antanut suosituksen, ettei yli 6 henkilön yksityistilaisuuksia järjestetä maaliskuuna aikana. Yksityisitilaisuuksiksi luetaan kaikki ne tapahtumat, jotka eivät ole yleisölle avoimia esimerkiksi yksityiset illanvietot ja syntymäpäivät.

Koronanyrkki vetoaa nyt kansalaisiin sekä nuoriin, että myös vanhempiin ikäryhmiin, että he myös noudattaisivat yksityistilaisuuksiin annettuja kokoontumisrajoituksia. Näin siksi, että tämän päivän kokouksessa todettiin viime aikoina tartuntojen lähteneen liikkeelle myös yksityistilaisuuksista. Kokouksessa todettiin myös, että osa tartunnoista on haettu muun muassa leviämisvaiheessa olevilta alueilta. Koronanyrkki suositteleekin, että KSSHP:n asukkaat välttäisivät matkustelua niille alueille, joissa taudin ilmaantuvuus on korkea.

Jyväskylä kiihtymisvaiheessa, muualla KSSHP:n alueella edelleen perustasolla

Koronanyrkki käsitteli kokouksessaan myös KSSHP:n alueen epidemiologista tilannetta. Jyväskylässä koronatilanne on ollut viimeisen neljän viikon aikana hyvin tasainen ja tartuntoja on ollut kuukauden ajan reilut 40 tartuntaa per viikko. Vaikka tilanne ei ole viime viikkoina Jyväskylässä huonontunut, kokouksessa todettiin Jyväskylän kuitenkin täyttävän edelleen kiihtymisvaiheen kriteerit.

Muiden sairaanhoitopiirin alueen osalta päädyttiin edelleen siihen, että Jyväskylää lukuun ottamatta muu maakunta on edelleen perustasolla. Kokouksessa todettiin, että vaikka tartuntoja on tullut lisää pienempiin kuntiin, jäljitys on onnistunut, altistustieto on saatu hyvin selvitettyä, tartuntavaarassa olevat ihmiset on asetettu karanteeniin eli kun ketjut ovat hyvin hallinnassa kiihtymisvaiheesta ei voida puhua.

Koronanyrkin puolesta,

Juha Kinnunen, KSSHP:n johtaja, Koronanyrkin pj.