Kunnanhallituksen esityslistalla muun muassa tuloveroprosentin sekä kiinteistöveroprosenttien määräämiset vuodelle 2025

Toivakan kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 4.11. kokoukseen ovat muun muassa tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2025, kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2025, valtuutettujen lukumäärän vahvistaminen vuoden 2025 kuntavaaleihin sekä valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun välinen MAL-sopimusehdotus 2024-2035.

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2025

Tuloverolain (1535/1992) 1 §:n mukaan ansiotulosta suoritetaan veroa valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle. Lain 130 §:ssä säädetään, että luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on suoritettava verotettavasta ansiotulostaan tuloveroa kunnalle kuntalain mukaisesti vahvistetun tuloveroprosentin mukaan.

Kuntalain (410/2015) 111 §:n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista.

Verotusmenettelystä annetun lain (520/2010) 91 a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella.

Vuoden 2025 alussa ennakonpidätysmenettely muuttuu ja verokortit tulevat voimaan heti tammikuun alusta. Muutoksella helpotetaan sekä kansalaisten että suoritusten maksajien verokorttien käsittelyä ja siitä aiheutuvaa työtä. Muutos aiheuttaa aikaistuksen myös verokorttien tuotannon aikatauluun Verohallinnossa, joten kuntien on erityisen tärkeää ilmoittaa veroprosenttinsa määräaikaan mennessä.

Suomen kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2024 on 7,51 %. Vuonna 2025 kunnallisverotuksen efektiivisyys lisääntyy, kun kunnallisverotuksen ansiotulovähennys poistuu. Vaikutus kuntatalouteen on neutraali, koska kuntien verotulomenetysten kompensaatiot pienenevät vastaavasti.

23.9.2024 julkaistussa syksyn kuntatalousohjelmassa vuodelle 2025 arvioidaan erikokoisten kuntien rahoituksen tasapainotilaa painelaskelmilla. Laskennallinen kunnallisveroprosentin korotuspaine kasvaa kaikissa kuntakokoryhmissä tarkastelujakson aikana ja suurin korotuspaine kohdistuu pääosin 2000 asukkaan kuntakokoryhmään.

Talousarviovalmistelussa käytetty veroennuste perustuu syyskuussa päivitettyyn Kuntaliiton veroennustekehikkoon. Verotuloksi kirjattavaa kunnallisveroa arvioidaan vuonna 2025 kertyvän noin 4.384.000 euroa, mikä on noin 7,8 % enemmän kuin kuluvana vuonna.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tuloveroprosentiksi vuodelle 2025 vahvistetaan 9,40 %.

Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2025

Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero, josta on säädetty kiinteistöverolaissa (654/1992). Kiinteistövero koskee sekä maata että rakennuksia. Maa- ja metsätalousmaa, vesialueet ja kiinteistöverolaissa erikseen määritellyt alueet eivät kuulu kiinteistöveron piiriin. Kiinteistövero määrätään kunnassa sijaitsevasta kiinteistöstä sen omistajalle. Kunta ei maksa kiinteistöveroa omalla alueellaan omistamistaan kiinteistöistä.

Kiinteistöverolain 11 §:n mukaan kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään sadasosan tarkkuudella. Kunnanvaltuuston määräämää maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia ja rakennusten yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan veronalaisiin kiinteistöihin, jollei lain 12-14 §:stä muuta johdu.

Kunnan tulee ilmoittaa määräämänsä kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.

Kiinteistöverolain perusteella kiinteistöveroprosentit vuodelle 2025 määrätään seuraavasti:

  • Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,93-2,00.
  • Maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 1,30-2,00.
  • Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,41-1,00.
  • Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,93-2,00.
  • Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä välillä 0,93-3,10.
  • Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä välillä 2,00-6,00.
  • Yleishyödyllisen yhteisön omistaman pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä olevan rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä säädettyjä alarajoja alhaisemmaksi, myös 0,00 prosentiksi.

Toivakan kunnanvaltuuston 13.11.2023 § 63 vuodelle 2024 määräämät kiinteistöveroprosentit ovat:

  • yleinen kiinteistövero 1,30
  • maapohjan kiinteistövero 1,30
  • vakituiset asuinrakennukset 0,50
  • muut asuinrakennukset 1,65
  • rakentamattomat rakennuspaikat 4,0
  • yleishyödylliset yhteisöt 0,00

Syyskauden 2024 lainsäädäntösuunnitelmaan sisältyy hallituksen esitys eduskunnalle kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Uudistuksen tavoitteena on korjata kiinteistöjen verotusarvojen ja käypien arvojen eriytyminen toisistaan. Rakennusten arvostamisessa siirryttäisiin nykyisestä useiden vuosikymmenten takaisiin keskimääräisiin ja rakennuskustannusindeksillä vuosittain tarkistettuihin rakentamiskustannuksiin perustuvista jälleenhankinta-arvoista uudelleen määritettävien verotusarvon perusteena olevien arvojen, jota nimitettäisiin perusarvoksi, käyttämiseen. Maapohjan osalta hankkeen tavoitteena on luoda uusi aluehintakartta maapohjien verotusarvojen määrittämistä varten koko maan kattavasti. Yhtenäisen hinnan alueet perustuisivat lähtökohtaisesti markkinahintoihin eli toteutuneisiin kiinteistöjen kauppahintatietoihin, osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.

Talousarviovalmistelussa käytetty veroennuste perustuu syyskuussa päivitettyyn Kuntaliiton veroennustekehikkoon. Verotuloksi kirjattavaa kiinteistöveroa arvioidaan vuonna 2025 kertyvän noin 902 000 euroa.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kiinteistöveroprosenteiksi vuodelle 2025 määrätään seuraavat:

– rakennusten yleinen kiinteistövero 1,30

– maapohjan yleinen kiinteistövero 1,30

– vakituiset asuinrakennukset 0,50

– muut asuinrakennukset 1,65

– yleishyödylliset yhteisöt 0,00

– rakentamattomat rakennuspaikat 4,0

 

Valtuutettujen lukumäärän vahvistaminen vuoden 2025 kuntavaaleihin

Kuntalaki antaa valtuustolle harkintavaltaa päättää laissa säädettyä vähimmäismäärää suuremmasta valtuuston koosta. Kunnissa on hyvä kuntavaalivuotta edeltävänä vuotena arvioida, onko valtuuston kokoa tarvetta muuttaa. Kuntalaissa (410/2015 16 §) on määritetty valtuutettujen vähimmäismäärät kunnan asukasluvun perusteella. Kunnan asukasluvun ollessa enintään 5 000, valtuutettuja tulee olla vähintään 13.

Valtuuston päätös vähimmäismäärää suuremmasta valtuutettujen lukumäärästä tai aiemman päätöksen muuttamisesta on ilmoitettava oikeusministeriölle viimeistään 31.12.2024 (Kuntalain 16 §).

Asukasluku määräytyy väestötietojärjestelmässä vaalivuotta edeltävän marraskuun 30. päivän päättyessä olevien tietojen mukaan. Toivakan kunnan asukasluku 31.12.2023 oli 2368 ja 30.9.2024 asukasluku oli 2353.

Valtuutettujen lukumäärä ei enää ole suoraan sidottu kunnan asukaslukuun, vaan kukin kunta voi harkita valtuustonsa sopivan koon. Harkintavaltaa on kuitenkin rajoitettu kunnan asukaslukuun sidotuilla alarajoilla. Valtuutettujen lukumäärän on oltava pariton, jotta valtuuston kokoontuessa täysilukuisena äänet eivät äänestettäessä menisi tasan.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuutettujen lukumääräksi vahvistetaan 21 valtuutettua valtuustokaudelle 1.6.2025-31.5.2029.

 

Valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun välinen MAL-sopimusehdotus 2024-2035

MAL-sopimuksessa määritellään seudun kuntien ja valtion yhteinen tavoitetila ja kehityspolku maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä seuraavalle 12 vuodelle (2024-2035) sekä konkreettiset toimenpiteet seuraavalle neljälle vuodelle (2024-2027). Sopimus päivitetään neljän vuoden välein. Tämä MAL-sopimus on järjestyksessään seudun toinen MAL-sopimus. Valtion puolelta sopimuksen lähtökohtina ovat mm. pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteet.

Sopimuksessa valtio osoittaa Jyväskylän seudun liikennehankkeisiin yhteensä 16 miljoonaa euroa seuraavasti:

– Vt 4 Palokan kohta. Vuosina 2025-2027 toteutettavan hankekokonaisuuden kustannusarvio on yhteensä 26,5 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on yhteensä 15,5 miljoonaa euroa ja Jyväskylän kaupungin 11 miljoonaa euroa. Hankekokonaisuus muodostuu valtatie 4 eritasoliittymien, maantien 16685 (Palokanorren) sekä nykyisten maanteiden 16685 (Ruokkeentie) ja 16687 (Saarenmaantie) parantamisesta. Hankkeesta laaditaan erilliset suunnittelu- ja toteutussopimukset osapuolten kesken.

– Valtion väyläverkon pienet parantamishankkeet: Valtio osoittaa yhteensä 0,5 miljoonaa euroa vuosina 2025-2028 valtion väyläverkon pieniin parantamishankkeisiin. Painopiste on liikenneturvallisuutta, kestävää liikkumista, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä muita MAL-sopimuksen tavoitteita palvelevien liikennehankkeiden suunnitteluvalmiuden edistämisessä. Hankekokonaisuus rahoitetaan valtion ja kuntien kesken kustannusjaolla 50/50. Edistettävistä hankkeista sovitaan jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä seudun kuntien, Väyläviraston ja ELY-keskuksen yhteistyönä osana MAL-sopimuksen toimeenpanoa.

Lisäksi sopimus sisältää 8,2 miljoonaa euroa joukkoliikenteen perustukea vuosina 2024-2027. Sopimuksella vahvistetaan joukkoliikenteen viranomaisalueen laajentumista tukeva siirtymäajan valtion tuki vuosina 2024-2027 (800 000 €/vuosi, sisältyy em. kokonaissummaan). Siirtymäajan tuki korvaa toimivalta-alueeseen liittyneille uusille kunnille ELY-keskuksen aiemman maksaman valtionavustuksen.

Valtio ja seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksella toteuttamaan ja edistämään sopimukseen kirjattuja toimenpiteitä. Sopimuksen toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumisesta laaditaan vuosittain seurantaraportti ja se käsitellään sopimusosapuolten välisessä yhteisessä seurantakokouksessa.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että se hyväksyy 9.9.2024 päivätyn valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun välisen MAL-sopimusehdotuksen 2024-2035 ja valtuuttaa vt. kunnanjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto

p. 040 516 9332

Koko esityslista liitteineen luettavissa täällä.

Joulupuu tuo iloa lapsiperheille

Toivakassa järjestetään edellisvuosien tapaan Joulupuu -joululahjakeräys lapsiperheille.

Joululahjakeräyksellä halutaan antaa lapsille ja nuorille ainakin yksi lahja.

Lahjatoiveen esittäminen ei edellytä sosiaalipalveluitten tai diakoniatyön asiakkuutta. Kuka tahansa taloudellisesti tiukassa tilanteessa oleva voi esittää toiveen. Myös lapsen tai nuoren läheinen voi olla yhteydessä ja esittää toiveen lahjansaajan puolesta.

Lahjapuuhun on tänä vuonna tehty muutos. Tänä vuonna lapsi tai nuori saa toivoa lahjan, joka kirjoitetaan kuusessa olevaan sydämeen. Lahjan ostaja toimittaa kortissa toivotun lahjan, sydäntoiveen kera K- Market Perälään, josta perhetyöntekijät hakevat paketit ja toimittavat lahjan saajille.

Näitä toiveita voi kuka tahansa halukas täyttää hakemalla toiveen kuusesta ja hankkimalla kyseisen lahjan määräaikaan mennessä.

Viime vuosina lahjatoiveet ovat toteutuneet kiitettävästi. Se on tuonut paljon iloa lahjan saajille mutta varmasti joulumieltä myös lahjan antajille.

Joulukuusi, jossa on lasten ja nuorten joululahjatoiveita, ovat K- Market Perälän aulassa 12.11 alkaen. Toiveita voidaan käydä täyttämässä 28.11 saakka. Pakettien tulisi olla noudettavissa viimeistään 7.12, että ehditään toimittamaan ajoissa lahjat perille.

Keräyksen järjestävät Toivakan MLL ja perhetyöntekijät.

Lahjansaajien nimet ovat ainoastaan perhetyöntekijöiden tiedossa.

Lahjatoiveen ja lahjansaajan tiedot voi toimittaa sähköpostilla tanja.poikolainen@hyvaks.fi tai soittamalla numeroon 0405850024.

Ehdota palkittavaa toivakkalaista yrittäjää!

Ehdota palkittavaa toivakkalaista yrittäjää!

Kuka yrittäjä ansaitsisi tulla palkituksi vuoden toivakkalaisena yrittäjänä?

Jätä ehdotuksesi tästä linkistä>>>

Toivakan yrittäjät ry käy ehdotukset läpi ja valitsee toivakkalaisen palkittavan yrittäjän. Yrittäjä palkitaan Keski-Suomen yrittäjäjuhlassa tammikuussa 2025.

Jätäthän ehdotuksesi 28.11.2024 mennessä.

Toivakan koulukeskuksen liikuntasalin ja auditorion vuorot peruttu torstailta 31.10.2024 klo 15-21 koulun juhlien vuoksi

Toivakan koulukeskuksen liikuntasalin ja auditorion vuorot on peruttu torstailta 31.10.2024 klo 15-21 koulun juhlien vuoksi. Yläkoululaiset järjestävät alakoululaisille halloween-teemaiset juhlat. Kuntosali on tavalliseen tapaan käytettävissä.

Lisätietoja:

Susanna Liljander
Kulttuuri- ja vapaa-aikasuunnittelija
susanna.liljander@toivakka.fi
040 553 1456

Toivakan joulumyyjäiset pidetään 14.12. – Ilmoittaudu mukaan myyjäksi!

Toivakan joulumyyjäiset pidetään lauantaina 14.12. Toivakan koulukeskuksella (Salomonin tie 3) klo 10-14.

Ilmoittaudu mukaan myyjäksi! Ilmoittautuminen tapahtuu verkkolomakkeen kautta 30.11. mennessä.

Tästä linkistä pääset verkkolomakkeelle>>>

 

Lisätiedot:

Kulttuuri- ja vapaa-aikasuunnittelija Susanna Liljander, p. 040 553 1456

susanna.liljander@toivakka.fi

 

Kunnanhallituksen päätöksiä maanantain 21.10. kokouksessa

Toivakan kunnanhallitus käsitteli maanantain 21.10. kokouksessa muun muassa Etelä-Savon 4. vaihemaakuntakaavan ehdotusta, talouden toteutumista ajalla 1.1.-31.8.2024, lausuntopyyntöä eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen kunnille sekä lausuntopyyntöä / talousarvio 2025 / Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue.  Kunnanhallituksen puheenjohtaja ilmoitti kokouksessa käyttävänsä otto-oikeutta kuntaympäristölautakunnan kokouksen 9.10.2024 pykälään 73.

 

Vesihuoltolaitoksen 2025 käyttömaksut palautettiin uudelleen valmisteltavaksi

Kuntaympäristölautakunnan 9.10.2024 pykälässä 73 käsiteltiin vesihuoltolaitoksen vuodelle 2025 ehdotetut käyttömaksujen kertakorotukset. Kunnanhallituksen kokouksessa kunnanhallituksen puheenjohtaja ilmoitti kokouksessa käyttävänsä otto-oikeutta ja esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi kuntaympäristölautakuntaan. Vesihuoltolaitoksen vuodelle 2025 ehdotetut käyttömaksujen kertakorotukset ovat liian korkeat.

Kunnanhallitus päätti, että se käyttää otto-oikeuttaan kuntaympäristölautakunnan 9.10.2024 kokouksen pykälään 73 ja päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Uudessa valmistelussa korotukset tullaan esittämään jaksotettuina useammalle vuodelle.

Taustalla vesihuollon käyttömaksujen korotuspaineisiin ovat yleinen hintojen nousu, joka nostaa myös esimerkiksi vedenkäsittelyn kemikaalien, pumppausenergian ja erilaisten tarvikkeiden hintoja. Samalla rakentamisen ja raaka-aineiden hintojen nousu sekä inflaatio vaikuttavat myös Toivakan vesihuollon investointitoimintaan ja kustannuksiin. Vesihuoltoa ylläpidetään ja kehitetään vesimaksuilla. Vesihuollon toiminnan turvaamiseksi saneeraushankkeita ei voida siirtää liian kauas tulevaisuuteen. Vastaava tilanne koskee koko Suomen kuntakenttää.

Toivakan kunta toistaa aikaisemmin lausumansa kannan

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 27 §) mukaisen vaihemaakuntakaavan laatiminen on meneillään Etelä-Savossa. Etelä-Savon 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on sovittaa yhteen seudullisesti merkittävää tuulivoimatuotantoa koskevat valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset tavoitteet keskenään.

Etelä-Savon maakuntahallitus päätti 16.9. 2024 asettaa Etelä-Savon 4.vaihemaakuntakaavaehdotuksen maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja -asetuksen 12 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville ja varaa osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen asiasta. Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

Päätöksenä kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti, että Toivakan kunta antaa Etelä-Savon 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta päätösehdotuksen mukaisen lausunnon.

 

Talouden toteumaraportti avaa kulunutta vuotta elokuun loppuun

Verotulokertymä on elokuun lopussa 3 465 921 €, joka on 63,2 % budjetoidusta. Valtionosuuksien toteuma on 1 564 692 €, joka on 66,3 % budjetoidusta. Henkilöstökulujen toteuma on 3 143 716 €, joka on 67,0 % budjetoidusta. Sijaiskukuihin budjetoidut summat ovat elokuun loppuun mennessä toteutuneet yli 80 % budjetoidusta.

Investointien toteumaraportti on ajalta 1.1.-17.10.2024. Budjetoidut investoinnit ovat 1 440 000 € ja toteutuminen 651 603 € (45,3 %).

Kunnanhallitus päätti, että se merkitsee talouden seurantaraportin 1.1.-31.8.2024 tiedokseen.

 

Työvoimapalvelut siirtyvät kuntien lakisääteisiin tehtäviin vuodenvaihteen jälkeen – sen osalta tarvitaan tulevilla työllisyysalueilla monenlaista järjestäytymistä

Jämsän kaupunki pyytää lausuntoa Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen kunnilta liittyen hallintosääntömuutoksiin.

Kunnanhallitus päätti, että se hyväksyy esitetyt työvoimaviranomaista koskevat hallintosääntömuutokset, eikä sillä ole asiasta lausuttavaa.

Eteläisen Keski-Suomen työllisyysaluelautakunta pyytää työllisyysalueen sopijakunnilta lausunnot talousarviovalmistelua varten. Lausunnoissa pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota kuntakohtaisesti varattavaan palvelurahoitukseen sekä tavoitteisiin. Lausunnot on pyydetty toimittamaan 29.10.2024 klo 14 mennessä. 

Kunnanhallitus päätti, että se hyväksyy eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen talousarvioehdotuksen, eikä sillä ole asiasta erillistä lausuttavaa.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto

p. 040 516 9332

Koko pöytäkirja liitteineen luettavissa täällä.

Kunnanhallituksen esityslistan nostoja maanantain 21.10. kokoukseen

Toivakan kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 21.10. kokoukseen ovat muun muassa Etelä-Savon 4. vaihemaakuntakaavan ehdotus, talouden toteutuminen ajalla 1.1.-31.8.2024, lausuntopyyntö eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen kunnille sekä lausuntopyyntö / talousarvio 2025 / Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue.  

 

Toivakan kunta toistaa aikaisemmin lausumansa kannan

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 27 §) mukaisen vaihemaakuntakaavan laatiminen on meneillään Etelä-Savossa. Etelä-Savon 4. vaihemaakuntakaavan tavoitteena on sovittaa yhteen seudullisesti merkittävää tuulivoimatuotantoa koskevat valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset tavoitteet keskenään.

Etelä-Savon maakuntahallitus päätti 16.9. 2024 asettaa Etelä-Savon 4.vaihemaakuntakaavaehdotuksen maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja -asetuksen 12 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville ja varaa osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen asiasta. Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

Päätösehdotuksena on, että Toivakan kunta päättää antaa Etelä-Savon 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta seuraavan lausunnon.

Etelä-Savon maakuntahallitus päätti 16.9.2024 asettaa Etelä-Savon 4.vaihemaakuntakaavan ehdotuksen maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n ja -asetuksen 12 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville ja varata osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen asiasta. Vaihemaakuntakaavan ehdotus on julkisesti nähtävillä 23.9.-25.10.2024. Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

Toivakan kunta lausui Etelä-Savon 4. vaihemaakuntakaavan kaavaluonnoksesta, että mikäli kaavaluonnoksen mukaiset Makkolan ja Häppälänmäen tuulivoimatuotannon alueet säilytetään edelleen myös laadittavassa maakuntakaavaehdotuksessa, tulee näiden alueiden osalta arvioida huolellisesti vaikutukset Toivakan kunnan puolella sijaiseviin kiinteistöihin, elinkeinoihin, elinympäristöön ja ihmisiin. Toivakan kunta painotti, että maakuntakaava ohjaisi yleiskaavatasoista suunnittelua niin, että tuulivoimalaitosalueille muodostuvat riittävän pitkät suojaetäisyydet, jotka huomioivat kylien edellä mainitut toiminnot.

Nyt laaditussa kaavaehdotuksessa näiden kahden alueen kaavarajauksia on tarkennettu. Häppälänmäen rajausta on siirretty vain hieman itään päin ja Makkolan alue on täsmentynyt kaavaluonnosta pienemmälle alueelle siirtyen kokonaisuutena lähemmäs Toivakan kunnan rajaa Särkimäki-Ikolanmäki väliselle alueelle.

Kaavaselostuksen mukaan Makkolaan arvioidaan voitavan sijoittaa enintään kahdeksan voimalaa ja tarvittava sähkönsiirtolinja kulkisi alueelta itään päin. Häppälänmäen alueelle arvioidaan voitavan sijoittaa enintään yhdeksän voimalaa. Häppälänmäen osalta lähin voimajohtolinja on noin 6 kilometrin päässä kulkeva Jyväskylä-Kauppila 110 kV voimajohto. Lähin sähköasema on samalla etäisyydellä.

Maakuntakaavan ehdotus ei ota kantaa mahdollisen siirtoyhteyden tarkempaan sijaintiin, joten sen vaikutuksia Toivakan alueelle ei voida tässä vaiheessa arvioida.

Toivakan kunta katso edellisessä lausunnossaan, että kaavaehdotukseen ehdotetuissa Makkolan ja Häppälänmäen tuulivoima-alueissa ei ole otettu huomioon Toivakan kunnan kaavaluonnoksesta antamaa lausuntoa riittävällä tavalla ja nämä alueet tulee joko poistaa tai siirtää vähintään kahden kilometrin etäisyydelle Toivakan kunnan rajasta, jotta voidaan estää alueiden toteuttamisesta johtuvat negatiiviset vaikutukset Toivakan kunnan puolella sijaiseviin kiinteistöihin, elinkeinoihin, elinympäristöön ja ihmisiin.

Etelä-Savon maakuntaliitto on lausunut vastineenaan Toivakan kunnalle, että ylimaakunnallista vaikutusten arviointia tarkennetaan tarpeellisilta osin ehdotusvaiheessa. Maakuntakaavan yleismääräys ohjaa yleiskaavatasoista suunnittelua siten, että suunnittelussa huomioidaan vaikutukset kiinteistöihin, elinkeinoihin, elinympäristöön ja ihmisiin sekä ehkäistään näihin kohdistuvia vaikutuksia.

Toivakan kunta toistaa aikaisemmin lausumansa kannan ja toteaa lisäksi, että kaavaehdotus ei huomioi edelleenkään Toivakan kunnan alueella sijaitsevan Kankaisten kylän läheisyyttä, jonka kannalta ehdotettu tuulivoima-alue aiheuttaa merkittävää haittaa kiinteistöjen arvolle, elinkeinoille, elinympäristöön ja ihmisiin.

Muilta osin Toivakan kunnalla ei ole lausuttavaa laaditusta 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta.

 

Talouden toteumaraportti avaa kulunutta vuotta elokuun loppuun

Verotulokertymä on elokuun lopussa 3 465 921 €, joka on 63,2 % budjetoidusta. Valtionosuuksien toteuma on 1 564 692 €, joka on 66,3 % budjetoidusta. Henkilöstökulujen toteuma on 3 143 716 €, joka on 67,0 % budjetoidusta. Sijaiskukuihin budjetoidut summat ovat elokuun loppuun mennessä toteutuneet yli 80 % budjetoidusta.

Investointien toteumaraportti on ajalta 1.1.-17.10.2024. Budjetoidut investoinnit ovat 1 440 000 € ja toteutuminen 651 603 € (45,3 %).

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus merkitsee talouden seurantaraportin 1.1.-31.8.2024 tiedokseen.

Esityslistan oheismateriaalina on toteuman seurantaraportti ajalta 1.1.-31.8.2024.

 

Työvoimapalvelut siirtyvät kuntien lakisääteisiin tehtäviin vuodenvaihteen jälkeen – sen osalta tarvitaan tulevilla työllisyysalueilla monenlaista järjestäytymistä

Jämsän kaupunki pyytää lausuntoa Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen kunnilta liittyen hallintosääntömuutoksiin.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus hyväksyy esitetyt työvoimaviranomaista koskevat hallintosääntömuutokset, eikä sillä ole asiasta lausuttavaa.

Eteläisen Keski-Suomen työllisyysaluelautakunta pyytää työllisyysalueen sopijakunnilta lausunnot talousarviovalmistelua varten. Lausunnoissa pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota kuntakohtaisesti varattavaan palvelurahoitukseen sekä tavoitteisiin. Lausunnot on pyydetty toimittamaan 29.10.2024 klo 14 mennessä.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus hyväksyy eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen talousarvioehdotuksen, eikä sillä ole asiasta erillistä lausuttavaa.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

 

Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto

p. 040 516 9332

Koko esityslista liitteineen luettavissa täällä.

 

Ehdota vuoden 2024 liikuntatekoa!

Toivakkalaisilta pyydetään ehdotuksia (mukaan perustelut) Toivakan vuoden 2024 Liikuntateko-palkinnon saajasta. Kyse voi olla valmentajasta, ohjaajasta, urheiluseurasta tai muusta toimijasta.

Taustalla on Keski-Suomen Liikunta ry:n kunnille esittämä toive kuntien vuoden 2024 Liikuntateon valitsemisesta. Keski-Suomen Liikunta valitsee ja palkitsee vuoden 2024 keskisuomalaisen urheilijan ja muita urheilun sekä liikunnan sektorilla kunnostautuneita henkilöitä ja urheiluseuroja ensi vuoden tammikuussa Jyväskylässä järjestettävässä Keski-Suomen Urheilugaalassa.

Jätäthän ehdotuksesi viimeistään sunnuntaina 3.11. tämän lomakkeen kautta. Sivistys- ja hyvinvointilautakunta valitsee ehdotusten pohjalta Liikuntateko-palkittavan. Palkittava ilmoitetaan edelleen Keski-Suomen Liikunta ry:lle.

Liikuntateko-palkitut 2007-2023:

2007 Laura Hytönen

2008 Ilpo Mynttinen

2009 Timo Suomalainen

2010 Jarkko Korhonen (jalkapallovalmennus LeiPy/ToiRi)

2011 Heikki Peltonen (kuntoliikkuja)

2012 Matti Ilmonen (latujen ajo Nisulassa)

2013 Ei valittu ketään, ei ehdotuksia

2014 Salibandyvalmentajat (Jonne Kilpikoski, Olli Muurainen, Kimmo Nieminen)

2015 Frisbeegolf-ratahanke

2016 APINA-puisto/MLL

2017 100 porrasta Paikkalanvuoreen

2018 Sisko Minkkinen (puuhanainen, ToiRi)

2019 Liikuntapaikkojen hoito Toivakassa

2020 Andreas Galler (lasten liikunnan ohjaus Toivakassa)

2021 Ei valittu ketään, ei ehdotuksia

2022 Matti ja Kirsi Ilmonen

2023 Vilma Muurainen (ToiRin cheerleading-kerho alakoululaisille)

Lisätiedot:

Susanna Liljander
Kulttuuri- ja vapaa-aikasuunnittelija (opintovapaan sijainen)
040 553 1456
susanna.liljander@toivakka.fi

Riskiryhmien maksuttomat influenssa- ja koronarokotukset

Keski-Suomen hyvinvointialue: Suosittelemme ottamaan rokotukset joukkorokotuspäivinä ilman ajanvarausta lähimmällä terveysasemalla.

Joukkorokotuspäivät ilman ajanvarausta Toivakan terveysasemalla, Iltaruskontie 6
Keskiviikkona 16.10. kello 9–14 yli 75-vuotiaille ja voimakkaasti immuunipuutteisille

Ajanvaraus rokotuksiin ikäihmisille ja riskiryhmäläisille
Hauraimmille ja vakavasti liikuntarajoitteisille riskiryhmiin kuuluville suosittelemme ottamaan rokotukset ajanvarauksella. Ajanvaraus verkossa (osoitteessa hyvaks.fi/influenssajakoronarokotukset), chat-palvelussa ja oman terveysaseman palvelunumerossa 014 269 0200 aukeaa:
– yli 80-vuotiaille ja voimakkaasti immuunipuutteisille tiistaina 1.10. kello 8.00.
Huomioithan, että mahdollisesta koronarokotteen ottamisesta on kulunut vähintään 1 kuukausi.

– yli 75-vuotiaille ja voimakkaasti immuunipuutteisille maanantaina 14.10. kello 8.00

– yli 65-vuotiaille ja sairauden tai hoidon vuoksi riskiryhmään kuuluville yli 18-vuotiaille maanantaina 11.11. kello 8.00

Koululaisten ja opiskelijoiden influenssa- ja koronarokotukset

Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa rokotetaan riskiryhmiin kuuluvat koululaiset ja opiskelijat omissa oppilaitoksissaan viikon 44 jälkeen. Tarkemmat yksityiskohdat oppilaitoskohtaisista rokotusajankohdista tiedotetaan Wilman kautta myöhemmin.

Raskaana olevien ja alle 7-vuotiaiden rokotukset
Alle 7-vuotiaat ja raskaana olevat rokotetaan omassa neuvolassa ajanvarauksella. Ajanvaraus verkossa (osoitteessa hyvaks.fi/influenssajakoronarokotukset) ja puhelinpalvelussa 014 266 0141 aukeaa maanantaina 28.10. kello 8.00.

Lisäksi Palokan neuvolassa (Ritopohjantie 25, Jyväskylä) järjestetään joukkorokotuspäiviä ilman ajanvarausta
Lauantaina 26.10. kello 8.30–15.30
Lauantaina 9.11. kello 8.30–15.30
Lauantaina 30.11. kello 8.30-12.30

Rokotukset osastoilla tai Sairaala Novan poliklinikoilla ja vastaanotoilla

Sairaala Novasta tai terveysasemien vuodeosastoilta kotiutuville annetaan kotiin
lähtiessä influenssarokotuksia. Poliklinikoilla tai vastaanotoilla käyville riskiryhmän potilaille tarjotaan influenssarokotetta poliklinikkakäynnin yhteydessä. Päivystyspoliklinikalla tai -vastaanotolla eikä kiirevastaanotolla anneta rokotteita.
Koronarokotteita tarjotaan vastaavissa yksiköissä mahdollisuuksien mukaan, mikäli
niitä on saatu yksikköön valmiina annoksina.

Rokotukset koti- ja asumispalveluiden asiakkaille
Ikääntyneiden asumispalvelut ja kotihoito rokottavat omat asiakkaansa.

Lisätietoa influenssa- ja koronarokotuksista:
www.hyvaks.fi/influenssa-ja-koronarokotukset

Kuntaympäristölautakunta päätti vuoden 2025 vesimaksuista

Tiedote 11.10.2024

Kuntaympäristölautakunta päätti vuoden 2025 vesimaksuista

Kuntaympäristölautakunnan kokouksessa keskiviikkona 9.10. käsiteltiin muun muassa vesihuoltolaitoksen taloustarkastelua ja maksuja vuonna 2025.

Vesihuoltoinfra ei pysy kunnossa itsestään, vaan vaatii ylläpitoa

Toivakan kunnanvaltuusto on päättänyt 30.9.2019 § 56, että vesihuoltolaitoksen maksurakenne muodostetaan viisi vuotta kestävän talouden tasapainottamisohjelman aikana siten, että perusmaksujen ja käyttömaksujen suhde on Vesilaitosyhdistyksen (VVY) suositusten mukaisesti 50-50 (%) vuoden 2025 alusta alkaen. Tähän tavoitteeseen on nyt melko lailla päästy, mutta kokonaisuudessaan vesihuoltolaitoksen tulot eivät edelleenkään riitä kattamaan vesihuoltolain edellyttämällä tavalla toiminnan kuluja. Talouden tasapainottaminen ei siis ole onnistunut ennakoidulla tavalla, vaan toiminnan kulut ovat kasvaneet edellä koko viisivuotisen ohjelman ajan.

Kulujen kasvu muodostuu pelkästään yleisen kustannustason noususta. Henkilöstömäärää ei esimerkiksi ole lisätty, vaan laitoksella työskentelee lähtötilanteen mukaiset kaksi työntekijää ja kuntaympäristöjohtajan työpanoksesta vesihuoltoon osoitetaan vain osa (20 %).

Toivakan kunta on teettänyt vesihuoltolaitoksen taloustarkastelun Vesi-Hox Oy:llä kuluvan syksyn aikana. Vesi-Hox Oy:n laatima taloustarkastelu on valmistunut 1.10.2024 ja raportti tästä työstä on pöytäkirjan liitteenä.

Laadittu taloustarkastelu esittää tiivistetysti nykytilanteen ja taksojen tarkistamisen (käytännössä käyttömaksujen) korotuspaineen tuleville vuosille, jotta laadukas vesi ja nykyisen laajuinen palvelutaso pystytään turvaamaan toivakkalaisille jatkossakin.

Taksankorotukset on raportissa laskettu niin, että samalla taksatasolla pärjätään ilman uusia korotuksia vuodet 2025 – 2034.

Vesijohtoverkoston saneerausten rahoittamiseksi veden käyttömaksun tulisi selvityksen mukaan olla nykyisellä taksarakenteella 2,25 €/m3 (alv 0 %) vuosina 2025 – 2034, jotta vesilaitoksen kaikki kustannukset saadaan katettua omarahoituksella. Korotus nykyiseen hintaan olisi täten 0,72 €/m3.

Viemäriverkoston saneerausten rahoittamiseksi jäteveden käyttömaksun tulisi olla nykyisellä taksarakenteella 3,89 €/m3 (alv 0 %) vuosina 2025 – 2034, jotta viemärilaitoksen kaikki kustannukset saadaan katettua omarahoituksella. Korotus nykyiseen olisi täten 0,96 €/m3.

Vesilaitosyhdistyksen (VVY) Hyvän vesihuollon taso -kriteeristö suosittelee, että Toivakan vesihuoltolaitoksen suuruisilla vesihuoltolaitoksilla verkostoja saneerataan siten, että verkostot saadaan laskennallisesti uusittua kokonaan 200 vuoden aikana. Toivakan vesihuoltolaitoksella siihen päästään laskennallisesti, mikäli vesijohtoverkostoa uusitaan 0,83 km vuosittain ja jätevesiviemäreitä 0,81 km vuosittain. Vesijohtoverkoston saneerauksiin tarvitaan tällöin varoja vuosittain 66 400 euroa ja viemäriverkostojen saneeraukseen 72 500 euroa. Verkostosaneerauksia on viime vuosina tehty Toivakassa huomattavan vähän, mikä voi vaatia painottamaan saneerauksia keskimääräistä enemmän lähivuosiin.

Kuntaympäristölautakunta päätti, että se

1. Merkitsee laaditun vesihuoltolaitoksen taloustarkastelun tiedokseen ja

2. keskustelun jälkeen Toivakan vesihuollon maksuista vuodelle 2025.

Miksi vesimaksut nousevat?

Vesihuoltoinframme ei pysy kunnossa itsestään, vaan vaatii ylläpitoa. Vesihuoltoa ylläpidetään ja kehitetään vesimaksuilla. Toivakan vesihuoltoinfrastruktuuri tarvitsee nyt ja tulevina vuosina runsaasti ja enenevässä määrin saneeraustöitä, joita tähänastiset vesimaksut eivät riitä rahoittamaan. Vastaava tilanne koskettaa koko suomalaista kuntakenttää. 

Miksi vesimaksut nousevat nyt, kun monen muunkin asian hinta on noussut?  

Yleinen hintojen nousu nostaa myös esimerkiksi vedenkäsittelyn kemikaalien, pumppausenergian ja erilaisten tarvikkeiden hintoja. Samalla rakentamisen ja raaka-aineiden hintojen nousu sekä inflaatio vaikuttavat myös Toivakan vesihuollon investointitoimintaan ja kustannuksiin. Saneeraustöitä ei voida valitettavasti liikaa siirtää tulevaisuuteen odottamaan mahdollisia ”parempia aikoja”. Pitkän tähtäimen suunnitelmaan perustuvia verkostosaneeraushankkeita käynnistyy jo ensi kesänä.

Lisätiedot:

Kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä, p. 040 630 4035

Koko pöytäkirja liitteineen luettavissa täällä.