Toivakan vuoden liikuntateko

Toivakkalaisilta pyydetään ehdotuksia (mukaan perustelut) Toivakan vuoden 2020 Liikuntateko-palkinnon saajista. Kyse voi olla valmentajasta, ohjaajasta, urheiluseurasta tai muusta toimijasta.
Taustalla on Keski-Suomen Liikunta ry:n kunnille esittämä toive kuntien vuoden 2020 Liikuntateon valitsemisesta. Keski-Suomen Liikunta valitsee ja palkitsee vuoden 2020 keskisuomalaisen urheilijan ja muita urheilun sekä liikunnan sektorilla kunnostautuneita henkilöitä ja urheiluseuroja ensi vuoden tammikuussa Jyväskylässä järjestettävässä Keski-Suomen Urheilugaalassa.

Jo sadas rakennuslupa Toivakkaan tänä vuonna

Jo sadas rakennuslupa Toivakkaan tänä vuonna

Toivakan Huikosta, kahden järven kainalosta, ihan maalta, mutta palvelujen läheltä ja pikitien varrelta löytyi Heidi ja Jani Puurulan, neljän lapsen ja parin koiran unelmakodin paikka.

Talo vaatii vielä pientä laittoa, sillä sitä on tulipalo tärvellyt ja aika tehnyt tehtävänsä, mutta hiukan rähjääntyneen ulkokuoren alla piilee hyväkuntoinen 50-luvun hirsitalo. Puurulat ovat jo rakentaneet tontille ison varaston.

– Kun muutetaan omakotitalosta omakotitaloon, niin varastoitavaa tavaraa on, Jani Puurula toteaa.

Rantasaunankin he ovat ehtineet omaan rantaan kunnostaa ja uima- ja kalavedet viime kesänä perusteellisesti testata. Puurulan perheeseen slogan ”Toivakka tuntuu hyvältä”, on selvästi tehonnut.

Jo yhden omakotitalon rakentanutta perhettä ei käynnissä oleva projekti pelota. Sillä aikaa kun taloa kunnostetaan, perhe aikoo asua tontille tuotavassa parakissa, johon rakennetaan lapsille huoneet ja keittiö, sekä asennetaan ilmastointi. Varsinaisen kodin valmistuttua parakin voi myydä eteenpäin.

– Tämän kokoiselle perheelle vuokra-asunnon löytäminen ei olisi ollut ihan helppoa, joten tämä ratkaisu tuntuu meille parhaimmalta, Heidi ja Jani Puurula kertovat.

Tälle väliaikaisratkaisulleen he hakivat rakennuslupaa Toivakan kunnasta ja juri heidän hakemuksensa oli 100. hakemus tänä vuonna. Luku sisältää toimenpidelupia ja -ilmoituksia sekä maisematyölupia tai purkulupia sekä poikkeamishakemuksia. Tasalukua kannattaa Toivakassa jo pikkuisen juhlia, sillä koko viime vuonna lupia myönnettiin 99 kappaletta ja nyt määrä ylitettiin siis jo syyskuun lopussa. Rakentaminen on oletettavasti suuntautunut asuinrakentamiseen, sillä Toivakan väkiluku on elokuun loppuun mennessä kohonnut 16 henkilöllä. Jos tahti jatkuu loppuvuoden samanlaisena, prosentin väestönkasvu vuodessa on täysin mahdollista.

– Olemme valtavan iloisia tästä kehityssuunnasta ja teemme myös kunnassa kaikkemme, että sama tahti jatkuu, kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen kertoo.

Tällä hetkellä Puurulan perhe asuu Lievestuoreella, mutta Toivakkaan heitä houkuttivat kauniin tontin lisäksi pikkukunnan mutkattomuus, hyvät palvelut ja Heidin työpaikka Hoivakoti Soivakassa.

– Yhteistyö Toivakan kunnan kanssa on sujunut todella hyvin ja Lupapiste-palvelu on tosi kätevä. Rakennustarkastaja Jari Vuopio totesi, että kaikki asiat tehdään lain mukaan, mutta mahdollisimman helposti. Se on minusta hyvä lähtökohta asioiden hoitoon, Jani Puurula sanoo.

Myös lasten kannalta Toivakka houkutti. Viimeistään vuodenvaihteessa he aloittavat uudessa koulussa.

– Kyllä lasten on parempi maalla kasvaa, uskovat Heidi ja Jani Puurula.

 

Lisätietoja 

rakennustarkastaja-ympäristösihteeri Jari Vuopio p. 040 660 5388

tekninen johtaja Jukka Paalanen p. 040 640 2034

kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen p. 050 307 6114

 

Kierikka-järven rannallakin on tänä syksynä kaunis ruska. Heidi, Jani, Elina, Ruusa ja Aku Puurulalla riittää omalla tontilla puuhasteltavaa.

Siipirikkojen ystävä

Siipirikkojen ystävä

Vietämme eläinten viikkoa. Toivakassa asuva Vesa Virtanen on yksi SEY Suomen eläinsuojelun vapaaehtoisista eläinsuojeluneuvojista. Leipätyönään Virtanen tekee päihde- ja mielenterveystyötä ja on koulutukseltaan lähihoitaja. Eläinsuojeluneuvoja tulee toimeen varsin vähäisillä työvälineillä. Virtasen perheen auton kriteerinä oli, että kyytiin mahtuu joutsen. Tarpeeseen tilava auto on ollutkin. Esimerkiksi lähes vuosi sitte Toivakan Paloskylästä hoitoon tuli huonokuntoinen joutsenen poikanen. Joutsen vietti talven Virtasen ulkorakennuksen suojassa, keväällä se siirrettiin isoon ulkotarhaan, jossa se eleli kesän syöden heinää ja kauraa ja esitteli välillä joutsenmaisen uljasta ääntään, kuten Paloskylän Pavarotin kuuluukin. Samalla se jo teki lentoharjoituksia.

Tämän ruman ankanpoikasen tarinalla oli onnellinen loppu.

-Poikanen kasvoi hyvin, vaikka jäikin hieman normaalia joutsenta pienemmäksi. Nuori joutsen vapautettiin kaksi viikkoa sitten rengastettuna pellolle. Se pääsi mukaan isoon muiden joutsenten muuttoparveen, kertoo Virtanen.
Vesa Virtanen pystyy tarjoamaan linnuille suojapaikan ja ruokaa. – Pahemmin itsensä satuttaneet siipiveikot tutkii ja hoitaa eläinlääkäri. Jos tilanne on toivoton, linnun lopettaa ammattilainen.

Virtanen ylläpitää Facebookissa siipirikkoinfoa. Siellä ihmiset voivat ilmoittaa löytämistään loukkaantuneista luonnonvaraisista eläimistä.

 

Vesa Virtasen hoidossa on ollut myös nuolihaukka, joka löytyi Orivedeltä. Sen kaverina häkissä oli taustalla orrella istuskeleva tuulihaukka, joka loukkaantui Hankasalmella lennettyään jotakin päin.

Paloskylän surkeasta joutsenenpoikasesta kasvoi topakka aikuinen lintu, joka erilaisesta nuoruudestaan huolimatta hyväksyttiin osaksi muuttomatkalle valmistautuvien joutsenten laumaa. 

 

Anna palautetta Keski-Suomen maakuntakaavan 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Keski-Suomen liiton tiedote 09.09.2020

Keski-Suomen maakuntakaavan 2040 osallistumis- ja arviointisuunnitelma on parhaillaan nähtävillä ja siitä kerätään palautetta.

Keski-Suomen maakuntakaavaa päivitetään kertyneiden muutostarpeiden mukaisesti. Tällä hetkellä, Keski-Suomen maakuntakaavan 2040 vireilletulovaiheessa nämä muutostarpeet liittyvät seudullisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon, liikenteeseen ja hyvinvoinnin aluerakenteeseen. Maakuntakaavan päivitys koskee Keski-Suomen voimassa olevaa maakuntakaavaa ja koko Keski-Suomen maakunnan aluetta, pois lukien Kuhmoinen.

Päivityksen teemat ja niitä koskevat tavoitteet määritellään tarkemmin nyt nähtävillä olevassa ikuisessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (I-OAS) sekä sen päivittyvässä liitteessä. Dokumentit ovat nähtävillä Keski-Suomen kunnissa, Keski-Suomen liitossa sekä liiton verkkosivuilla 7.9.-30.10.2020 välisen ajan.

Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollista antaa palautetta joko sähköpostilla tai kirjeitse.

Lue lisää ja tutustu aineistoon täällä.

Lisätietoja:

Markus Erkkilä
suunnittelujohtaja
040 162 7887
markus.erkkila[at]keskisuomi.fi

Hanna Kunttu
suunnittelupäällikkö
040 591 5901
hanna.kunttu[at]keskisuomi.fi

Liisa Bergius
maakunta-arkkitehti
040 590 2296
liisa.bergius[at]keskisuomi.fi

Mahtava Marja-Terttu!

Mahtava Marja-Terttu!

Toivakkalainen eläkkeellä oleva kielten opettaja Terttu Marttila, 76, tunnetaan huikeana marjanpoimijana. Tertun marjamaat ovat Toivakan erämaitten lisäksi Pohjanmaan lakeuksilla.

– Pohjanmaan marjamaat ovat tulleet minulle tutuiksi jo lapsuudessa, kertoo Terttu.

Tertun marjanpoiminta juontaa juurensa jo siltä ajalta, kun hänen äitinsä vei tyttären metsään.

– Olin muutaman vuoden ikäinen kun äiti opetti minulle marjastuksen. Kouluajalta muistan sen, kun opettajanani oli Miss Eurooppa Sirkka Salosen äiti, Esteri Salonen. Jostakin syystä pääsin suorastaan opettajani lellikkioppilaaksi ja sain tehtäväksi keskellä koulupäivää vaikka kakun vatkaamisen. Kerran keräsin opettajalle pienen maitohinkillisen puolukoita. Opettaja antoi minulle palkkioksi samanlaisen hinkillisen omenoita. Sehän minua sitten vähän harmitti, kun siinä hinkissä ei ollut kuin muutama omena. Minusta se oli aika vähän.

Toivakan kodissaan Tertulla on viisi pakastinta, joihin hän marjansa pakastaa.

– Pakastan noihin pakastimiin niin puutarha- kuin metsämarjat itselleni, lapsille ja lastenlapsille. Sieltä niitä kukin sitten hakee tarpeittensa mukaan.

Tänä kesänä on ollut Toivakan metsissä marjoja. – Oli hillaa ja mustikkaa halullisille keräilijöille. Myös puolukkaa näyttää tulevan hyvin, Terttu iloitsee. Viime kesänä hän poimi 600 litraa puolukoita.

Tertulla ei ikä paina hartioita. Hän on innokas liikunnan ja liikkumisen kannattaja ja tekee huikeita pyöräilyretkiä.

– Toukokuusta kesäkuun puoleen väliin mennessä olin pyöräillyt jo 4500 kilometriä. Liikunta on antanut marjastukseen hyvän pohjakunnon. Marjastuskin on kovaa liikuntaa. Saa kävellä ja kumartaa ja taas kävellä ja kumartaa.