Kunnanvaltuusto
Pöytäkirja 23.10.2023/Pykälä 52

Kh 22.05.2023 § 124 

Valmistelija vs kunnanjohtaja Jari Lämsä, 040 630 4035, työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjonen, 040 635 8088

Uudistuksen taustaa

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Ensimmäiseksi käynnistettiin työllisyyden kuntakokeilut, joissa kokeilukunnat vastaavat osin alueensa työ- ja elinkeinopalveluiden (TE-palvelut) tarjoamisesta. Työllisyyskokeiluissa tavoitellaan vahvempaa vaikuttavuutta työllisyyden edistämisessä sovittamalla yhteen valtion ja kuntien resursseja, osaamista ja palveluja. Työllisyyden kuntakokeilut alkoivat 1.3.2021 ja jatkuvat määräaikaisina kokeiluina 31.12.2024 saakka.

Pääministeri Sanna Marinin hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirrosta paikallistasolle. Linjaus liittyy hallitusohjelman työllisyystavoitteeseen ja kuntien vastuun vahvistamiseen työllisyyspalveluissa. Hallituksen lakiesitys annettiin eduskunnalle 6.10.2022. Esityksen mukaan palveluiden järjestämisvastuu siirtyisi kunnille vuoden 2025 alusta alkaen. Tasavallan presidentti vahvisti 23.3.2023 lakipaketin julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämisestä. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille 1.1.2025.

Uudistuksen tavoitteet

TE-palvelujen siirto kunnille tuo palvelut lähemmäksi henkilö- ja yritysasiakkaita. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla, tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta. Oma kunta tuntee asukkaansa ja paikallisen elinkeinoelämän parhaiten, joten sekä työn hakija- että yritysasiakkaat saavat yksilöllisesti räätälöityjä ja paikallisiin tarpeisiin sopivia palveluita. Tavoitteena on, että työllistyminen tehostuu, kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla. Tulevaisuuden työllisyyspalvelut ovat myös keskeinen osa kuntien elinvoimaidentiteettiä, jolloin vaikuttavuus ja kustannustehokkuus tullee myös tarkasteltavaksi uudella tavalla elinvoimakokonaisuuden näkökulmasta. Hyvällä palvelustrategialla voidaan uudistaa palveluiden kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta.

Tällä hetkellä Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) tuottaa TE-palveluita valtion viranomaisena Keski-Suomen maakunnissa. Keski-Suomessa TE-toimistolla on kolme toimipaikkaa (Jyväskylä, Jämsä ja Äänekoski).

Hallituksen esityksen mukaan palvelut siirretään kunnalle tai useammasta kunnasta muodostuvalle yhteistoiminta-alueelle, jonka työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Keski-Suomen kuntien työvoiman määrä on yhteensä 123 300 henkilöä. Toivakan työvoimapohja on 1 000 henkilöä (vuosi 2021) ja työvoimaennuste vuodelle 2035 on 948 henkilöä. Toivakan tulee olla mukana työllisyysalueessa yhdessä muiden kuntien kanssa, jotta työvoimapohja täyttyy.

Yhteistoiminta-alueiden muodostamisessa on lisäksi otettava huomioon maantieteellinen yhteys, työssäkäynnin toimivuus, kielellisten oikeuksien toteutuminen ja riittävät resurssit. Viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa käyttää kuntalain mukaan järjestämisvastuussa oleva taho eli yhteistoiminnassa järjestetyissä palveluissa vastuukunta tai kuntayhtymä. Esityksen mukaan tästä voidaan sopia myös toisin eli toimivaltaa voidaan yksittäisissä tehtävissä antaa yhteistoimintasopimuksen jäsenkunnalle kuntalain säännöksistä poiketen. Työllisyysalue voi sopia viranomaiselle kuuluvan toimivallan siirtämisestä toiselle työllisyysalueelle.

Keski-Suomen työllisyysalueselvitys

Keski-Suomen kunnat tilasi helmikuussa 2023 Mikko Kesä Oy:ltä selvitystyön, joka käsitteli Keski-Suomen kuntien osalta TE2024-uudistuksen järjestämisaluetarkastelua erityisesti koko maakunnan laajuisen työllisyysalueen näkökulmasta ja erillisselvitys Jyväskylälle toimintaa mahdollisena järjestäjäkuntana. Lain mukaan järjestäjäkunta kantaa vastuun työllisyysalueen palvelujen rahoituksen keräämisestä osallistujakunnilta, palvelujen tuottamisesta koko alueen osalta ja sopimuksellisesta palvelutarjonnasta jokaisen kunnan kanssa erikseen.

Työllisyysalueiden laadinnan pohjaksi on arvioitu eri työllisyysaluemallien vaikutuksia toiminnallisista, taloudellisista ja hallinnollisista lähtökohdista. Asiakasrakenne, ikä, koulutustausta ja palvelutarpeet eroavat merkittävästi Keski-Suomen eri alueilla.

Jyväskylän kaupunki on linjannut elinkeino- ja työllisyysjaoston kokouksessa 2.5.2023, että Jyväskylä järjestää henkilöasiakkaiden TE-palvelut omille henkilöasiakkailleen. Lisäksi Jyväskylä on päätöksessään todennut, että se voi tuottaa sopimusperusteisesti Keski-Suomen muiden kuntien muodostamalle/muodostamille työllisyysalueelle/-alueille erityisiä henkilöasiakkaiden palveluja, kuten esimerkiksi vieraskielisten palvelut TE-palvelujen osalta, tuottaa tai hankkia työnantaja- ja yritysasiakkaiden palveluja sekä tuottaa tai hankkia palveluhankintoihin liittyviä asiantuntijapalveluita yhdessä muiden kuntien muodostaman työllisyysalueen kanssa.

Jyväskylän järjestäessä palvelut vain jyväskyläläisille henkilöasiakkaille mahdollistuu maakuntaan kaksi muuta työllisyysaluetta, joiden työvoimapohjan vaatimus ylittää 20 000 henkilöä/työllisyysalue. Pohjoinen Keski-Suomi on valmistellut työllisyysalueen perustamista 13 alueen kunnan kesken, jossa Äänekoski on ilmaissut kiinnostuksensa vastuukunnaksi.

Jämsä on mukana Eteläisen Keski-Suomen työllisyysaluevalmistelussa ja ilmaissut kiinnostuksensa vastuukunnaksi. Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueeseen kuuluisivat Jämsän lisäksi Keuruu, Multia, Petäjävesi, Luhanka, Joutsa, Muurame ja Toivakka. Eteläisen työllisyysalueen järjestämissuunnitelmaa valmistellaan yhteistyössä Mikko Kesä Oy:n kanssa. Vastuukunnan rooliin sisältyy laaja taloudellinen vastuu ja yhdenvertaisuusvelvoite palvelutuotannossa koko laajemman työllisyysalueen osalta.

Työllisyysalueet voivat sopimusperusteisesti siirtää järjestämis- ja tuottamisvastuuta tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Näitä palveluita voivat olla esimerkiksi hankinnat, vieraskielisten palvelut, osa yrityspalveluista, hallinnolliset tehtävät. Valmistelun edetessä selvitetään ne palvelut, jotka kannattaa toteuttaa yhdessä maakunnan laajuisesti tai vain tiettyihin kuntiin kohdistuen.

Työllisyysalueiden muodostaminen etenee seuraavasti

-Toivakassa asiaa on aloitettu käsittelemään yhteistyötoimikunnassa 11.5.2023

-suunnitelma työvoimapalvelujen järjestämiseksi valmiina elokuussa

-kuntien valtuustojen päätäkset työllisyysalueisiin osallistumisesta ja suunnitelmasta viimeistään syyskuussa

-31.10.23 kuntien tulee toimittaa ministeriöön sopimukset yhteistoiminnasta, joiden pohjalta muodostuvat 1.1.2025 toimintanasa käynnistävät työllisyysalueet.

Esittelijä vs kunnanjohtaja Jari Lämsä

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää TE-palvelut 2024 -uudistuksen valmistelun pohjaksi seuraavat periaatteet

Toivakan kunta
1) järjestää henkilöasiakkaiden TE-palvelut Keski-Suomen eteläisessä työllisyysalueessa,
2) voi sopia Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen muiden kuntien muodostaman työllisyysalueen kanssa erityisten henkilöasiakkaiden palvelujen järjestämisestä koko maakunnan laajuisesti,
3) voi sopia Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen muiden kuntien muodostaman työllisyysalueen kanssa työnantaja- ja yritysasiakkaiden palvelujen järjestämisestä koko maakunnan laajuisesti,
4) voi sopia Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen muiden kuntien muodostaman työllisyysalueen kanssa palveluhankintoihin liittyvien asiantuntijapalveluiden järjestämisestä koko maakunnan laajuisesti.

Päätös Vs kunnanjohtajan kokouksessa tekemä muutosehdotus:
Kunnanhallitus päättää TE-palvelut 2024 -uudistuksen valmistelun pohjaksi seuraavat periaatteet

Toivakan kunta
1) järjestää henkilöasiakkaiden TE-palvelut Keski-Suomen eteläisessä työllisyysalueessa,
2) voi sopia Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen muiden kuntien muodostaman työllisyysalueen kanssa erityisten henkilöasiakkaiden palvelujen järjestämisestä koko maakunnan laajuisesti,
3) voi sopia Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen muiden kuntien muodostaman työllisyysalueen kanssa työnantaja- ja yritysasiakkaiden palvelujen järjestämisestä koko maakunnan laajuisesti,
4) voi sopia Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen muiden kuntien muodostaman työllisyysalueen kanssa palveluhankintoihin liittyvien asiantuntijapalveluiden järjestämisestä koko maakunnan laajuisesti,
5) kunnanhallitus päättää käynnistää yt-menettelyn TE2024-uudistukseen liittyen.

Pentti Kovanen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Paula Nieminen kannatti esitystä.
Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu vastaesitys ja asiasta on äänestettävä. Vs kunnanjohtajan esitys on JAA ja Pentti Kovasen esitys on EI.

JAA (Houni, Hakkarainen)
EI (Nieminen, Kovanen, Pitko, Mäkelä, Paljakka)

Hyväksyttiin Pentti Kovasen esityksen mukaisesti.

Kh 19.06.2023 § 154 

Valmistelija vt kunnanjohtaja Jari Lämsä, 040 630 4035, työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjonen, 040 635 8088

Kokouksessa esitellään asian edelleisen kokouskäsittelyn jälkeen tehdyt selvitykset ja koko hankkeen valmistelun ajankohtainen tilanne.

Esittelijä vt kunnanjohtaja Sakari Ainali

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää TE-palvelut 2024 -uudistuksen valmistelun pohjaksi seuraavat periaatteet

Toivakan kunta
1) järjestää henkilöasiakkaiden TE-palvelut Keski-Suomen eteläisessä työllisyysalueessa,
2) voi sopia Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen muiden kuntien muodostaman työllisyysalueen kanssa erityisten henkilöasiakkaiden palvelujen järjestämisestä koko maakunnan laajuisesti,
3) voi sopia Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen muiden kuntien muodostaman työllisyysalueen kanssa työnantaja- ja yritysasiakkaiden palvelujen järjestämisestä koko maakunnan laajuisesti,
4) voi sopia Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen muiden kuntien muodostaman työllisyysalueen kanssa palveluhankintoihin liittyvien asiantuntijapalveluiden järjestämisestä koko maakunnan laajuisesti,
5) kunnanhallitus päättää käynnistää yt-menettelyn TE2024-uudistukseen liittyen.

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.

Kh 23.10.2023    

Valmistelija vt. kunnanjohtaja Touko Aalto, 040 516 9332, työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjonen, 040 635 8088

Asian tausta

Työllisyys- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille 1.1.2025. Muutoksen perusteluna on se, että kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja. Asiasta on säädetty laissa työvoimapalvelujen järjestämisestä (23.3.2023/380). Uudistuksen seurauksena on palvelurakenne, jossa työvoimapalvelut, kunnan koulutuspalvelut ja elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla.

Palvelut siirretään useammasta kunnasta muodostettaville työllisyysalueille, joiden työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Työllisyysalueen kuntien tulee olla maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa ja niiden tulee muodostaa työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue. Työnhakijan näkökulmasta asiakaslähtöisyys paranee, kun palvelut tuotetaan kuntien lähipalveluina. Palvelujen kehittäminen tapahtuu kuntalaisten ja alueen työnantajien tarpeista käsin.

Vaikka järjestämisvastuu siirtyy, valtio vastaa työllisyydenhoidon palvelujärjestelmästä ja sen toimivuudesta valtakunnan tasolla. Kokonaisvastuun lisäksi valtiolla on ylialueellinen ja valtakunnallinen koordinoiva rooli palvelukokonaisuuksissa, joilla edistetään kansallisesti merkittäviä työllisyystoimenpiteitä yhdessä kuntien kanssa. Tällaisia palvelukokonaisuuksia ovat esimerkiksi rakennemuutostilanteet.

TE-palvelut 2024 -uudistuksessa kunnille siirtyvistä työllisyyspalveluista tulee kunnille uusi valtionosuustehtävä, joka rahoitetaan yleiskatteisena kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta. Uusiin valtionosuustehtäviin myönnetään koko maan tasolla täysimääräinen valtionosuus.

Kunnat voivat harjoittaa sopimusperusteista yhteistoimintaa järjestäessään palveluja. Julkisoikeudellisesta yhteistoiminnasta on säädökset kuntalaissa. Kuntien julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muotoja ovat yhteinen toimielin, yhteinen virka, sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta ja kuntayhtymä. Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen valmistelussa on päädytty esittämään hallintomalliksi yhteistä toimielintä ja vastuukuntamallia. Tällöin yhteistoiminnassa olevista kunnista yksi toimii vastuukuntana.

Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee sopia työvoimapalvelujen ja niihin liittyvien tehtävien järjestämisestä kuntalain 8 § :n tarkoittamana lakisääteisenä yhteistoimintana, jolloin järjestämisvastuussa oleva kunta vastaa palvelujen ja muiden toimenpiteiden

- yhdenvertaisesta saatavuudesta,

- tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä,

- tuottamistavasta,

- tuottamisen valvonnasta ja

- viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Järjestämisvastuun sisältöä tarkentaa työllisyyspalvelujen järjestämislain 12 §. Sen mukaan palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa on otettava huomioon yhteistoiminnassa mukana olevien kuntien toiminta, työllisyysalueen väestörakenne, asiakkaiden palvelujen tarve sekä muut palvelujen antamista koskevat olosuhteet.

Kuntalaissa on säädetty, mitä sopimuksessa on vähintään määrättävä:

- yhteisen toimielimen tehtävät ja tarvittaessa 8 § :n mukaisesta järjestämisvastuun siirtymisestä;

- yhteisen toimielimen kokoonpanosta ja muiden kuntien oikeudesta valita toimielimen jäseniä;

- kustannusten perusteista ja jakautumisesta;

- sopimuksen voimassaolosta ja irtisanomisesta.

Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen kuntien yhteistoimintasopimus

Eteläisen Keski-Suomen kuntien työllisyysalueen muodostavat Joutsa, Jämsä, Luhanka, Keuruu, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi ja Toivakka. Vastuukuntana toimii Jämsä.

Hallinto

Kuntien yhteisenä toimielimenä työllisyyspalveluiden järjestämiseksi toimii Jämsän kaupungin konsernipalveluiden toimialaan kuuluva Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen lautakunta. Lautakunta vastaa työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa määriteltävistä työvoimaviranomaisen tehtävistä 1.1.2025 alkaen.

Päätösvaltaa lautakunnassa käyttävät sopijakuntien nimeämät 12 jäsentä. Jämsä nimeää kolme jäsentä. Lautakuntapaikat muutoin määräytyvät työvoiman määrän perusteella niin, että kun työvoima on

- 6000 tai yli, kunta nimeää 3 jäsentä

- 2000-5999, kunta nimeää 2 jäsentä

- alle 2000, kunta nimeää 1 jäsenen.

Mänttä-Vilppula ja Keuruu nimeävät kukin kaksi jäsentä. Muut sopijakunnat nimeävät jokainen yhden jäsenen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Työvoimamäärää vastaava jäsenmäärä tarkistetaan valtuustokauden alussa toimielimen nimeämisen yhteydessä.

Lautakunnan kokoonpanoa muodostettaessa tulee huomioida tasa-arvolain (tasa-arvolaki 8.8.1986/609) säännösten noudattaminen. Lähtökohtana tulisi olla, että kukin kunta ehdottaa sekä naista että miestä.

Lautakunnan toimikausi on valtuustokausi.

Lautakunnan puheenjohtajana toimii Jämsän kaupungin edustaja, jonka valitsee Jämsän kaupunginvaltuusto. Varapuheenjohtajan nimeää vuorollaan kahden vuoden välein muut sopijakunnat kiertävässä järjestyksessä.

Lautakunnan esittelijänä toimii vastuukunnan virkasuhteessa oleva työllisyysaluejohtaja, josta on määräys vastuukunnan hallintosäännössä.

Talous

Sopimuksen mukaisten tehtävien taloudenhoito on vastuukunnan vastuulla. Yhteisen toimielimen talous on osa vastuukunnan talousarviota ja taloussuunnittelua. Talousarvion valmistelussa noudatetaan Jämsän kaupungin talousarvioprosessia.

Sopijakunnat turvaavat lakisääteisille työllisyyspalveluille riittävän rahoituksen yhdenvertaisella tavalla kuntalain 8 §:n 3 momentin mukaisesti. Vuosittain laadittavassa työllisyyspalveluiden toimintasuunnitelmassa arvioidaan riittävän rahoituksen tarve

- lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden,

- työnantajien ja työmarkkinoiden ennakoitavien tarpeiden sekä

- työvoimapalveluiden asiakkaiden yksilöllisten palvelutarpeiden perusteella.

Rahoituksen mitoituksessa ja talousarvion laadinnassa otetaan huomioon myös vastuukunnan ja muiden kuntien taloudellinen tilanne, toimintaympäristö sekä työllisyysalueen yhteinen tavoitteenasettelu.

Henkilöstö

Työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämisen yhteydessä kuntien järjestämisvastuulle siirrettävien tehtävien ja tehtäviä hoitavan henkilöstön siirto työ- ja elinkeinotoimistoista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista ja kehittämis- ja hallintokeskuksesta kuntiin ja kuntayhtymiin katsotaan liikkeenluovutukseksi.

Poiketen siitä, mitä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 4 §:ssä säädetään julkisesta hakumenettelystä, kunta tai kuntayhtymä voi ottaa palveluksessaan työvoimapalveluiden järjestämisestä annetun lain voimaan tullessa olevan työsopimussuhteisen työntekijän vastaavaan virkasuhteeseen ilman julkista hakumenettelyä. Virkasuhteeseen ottaminen ilman julkista hakumenettelyä edellyttää, että henkilön palvelussuhde on jatkunut ilman keskeytystä mainitun lain voimaantulon jälkeen. Edellä mainitun poikkeuksen mukainen virkasuhteeseen ottaminen on mahdollista tehdä vuoden 2025 loppuun asti.

Kuntiin ja kuntayhtymiin siirtyy 1. päivänä tammikuuta 2025 työ- ja elinkeinotoimistoista, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista ja kehittämis- ja hallintokeskuksesta siirtyvään henkilöstöön kohdistuva lomapalkkavelka. Valtio korvaa kuntien ja kuntayhtymien vastuulle siirtyvän lomapalkkavelan.

Järjestämissuunnitelma

Samanaikaisesti sopimuksen kanssa on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön edellyttämää työvoimapalveluiden järjestämissuunnitelmaa. Järjestämissuunnitelma ohjaa tunnistamaan

työvoimapalveluiden järjestämiseen liittyvät olennaiset kysymykset ja teemat jo työllisyysalueiden muodostamisvaiheessa.

Suunnitelman perusteella työ- ja elinkeinoministeriö pystyy arvioimaan työllisyysalueiden ja kuntien edellytyksiä suoriutua järjestämisvastuuseen ja palveluiden tarjoamiseen liittyvistä velvoitteistaan. Ministeriö tekee järjestämissuunnitelmien pohjalta päätökset työllisyysalueista.

Esittelijä vt kunnanjohtaja Touko Aalto

Päätösehdotus Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen valtuuston hyväksyttäväksi, että valtuusto

1. perustaa työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueen, Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen, yhdessä muiden sopijapuolina olevien kuntien kanssa

2. hyväksyy, että Jämsän kaupunki toimii työllisyysalueen vastuukuntana ja palveluiden järjestämisvastuussa olevana työvoimaviranomaisena Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueella 1.1.2025 alkaen

3. hyväksyy kunnanjohtajan allekirjoitettavaksi esityslistan liitteen mukaisen yhteistoimintasopimuksen lakisääteisten työvoima palveluiden järjestämisestä Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueella

4. hyväksyy esityslistan liitteen mukaisen Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen järjestämissuunnitelman

6. hyväksyy, että sopimukseen tehtävistä vähäisistä, teknisluonteisista muutoksista voidaan päättää työllisyysalueen kuntien hallitusten yhdenpitävillä päätöksillä

7. valtuuttaa Jämsän kaupungin vastuukuntana toimittamaan yhteistoimintasopimuksen ja järjestämissuunnitelman työ- ja elinkeinoministeriölle

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti. 

Kv 23.10.2023 § 52  

143/00.01.02/2023  

Päätösehdotus Koska kunnanhallitus päättää asiasta kokouksessaan 23.10.2023, annetaan päätösehdotus kokouksessa.

Päätös Kokouksessa annettu päätösehdotus:
Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto

1. perustaa työvoimapalveluiden järjestämisen yhteistoiminta-alueen, Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen, yhdessä muiden sopijapuolina olevien kuntien kanssa,

2. hyväksyy, että Jämsän kaupunki toimii työllisyysalueen vastuukuntana ja palveluiden järjestämisvastuussa olevana työvoimaviranomaisena Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueella 1.1.2025 alkaen,

3. hyväksyy kunnanjohtajan allekirjoitettavaksi esityslistan liitteen mukaisen yhteistoimintasopimuksen lakisääteisten työvoimapalveluiden järjestämisestä Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueella,

4. hyväksyy esityslistan liitteen mukaisen Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen järjestämissuunnitelman,

5. hyväksyy, että sopimukseen tehtävistä vähäisistä, teknisluonteisista muutoksista voidaan päättää työllisyysalueen kuntien hallitusten yhdenpitävillä päätöksillä,

6. valtuuttaa Jämsän kaupungin vastuukuntana toimittamaan yhteistoimintasopimuksen ja järjestämissuunnitelman työ- ja elinkeinoministeriölle.

Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.