Keski-Suomen hyvinvointialue: Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta ottaa kantaa ikääntyneiden päivätoiminnan kehittämiseen

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 13.10.2023

Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta ottaa kantaa ikääntyneiden päivätoiminnan kehittämiseen

Keski-Suomen hyvinvointialueen työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnassa ovat esillä ikääntyneiden päivätoiminta, henkilöstöohjelma sekä palveluiden myöntämisperusteet.

Ikääntyneiden päivätoimintapalvelun kehittämistä ja yhtenäistämistä on tehty kuluvan vuoden aikana aluevaltuuston hyväksymien palvelun myöntämisperusteiden mukaisesti. Kehittämistä on tehty kumppanuudessa kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen, seurakuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Kunnista siirtyi hyvinvointialueelle varsin erilaisia päivätoiminnan malleja

Keski-Suomen hyvinvointialueen koti- ja asumispalveluiden vastuualueelle siirtyi päivätoiminnan palveluita 20 kunnasta. Koronavuosina ikääntyneiden päivätoiminta toimi monessa kunnassa supistettuna tai oli tauolla. Päivätoimintaa järjestettiin vaihtelevasti – avoimesta kerhotoiminnasta ja tukipalvelupainotteisesta toiminnasta tavoitteelliseen kuntouttavaan päivätoimintaan.

Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta seuraa päivätoiminnan kehittämistä. Lautakunta on ilmaissut tahdokseen, että kuntouttava päivätoiminta saadaan käyttöön kaikissa Keski-Suomen kunnissa ja että palvelua myönnetään asiakkaille hyvinvointialueen hyväksymillä palvelun myöntämisperusteilla. Myöntämisen tulee perustua asiakaskohtaiseen palvelutarpeen arviointiin.

Päivätoiminnan palveluiden tarkoituksena on asiakkaan toimintakyvyn ja mielen hyvinvoinnin tavoitteellinen tukeminen, sosiaalisten kontaktien luonti, yhteisöllisyyden lisääminen, yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy, voimavarojen vahvistaminen ja elämänilon lisääminen. Toimintakyvyn ylläpitäminen merkitsee ikääntyvien itsenäisen elämän mahdollistumista, elämänlaatua, mahdollisuutta itselle merkityksellisiin harrastuksiin, mielekkäitä tapoja ajanviettoon, luovien tapojen löytämistä selviytymiseen niissä tilanteissa, joissa toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, selviytymistä vastoinkäymisissä ja luopumisissa, kannustusta itsestä huolehtimiseen sekä luottamusta omiin voimavaroihin.

Palvelun toimintamallia on hiottu yhdessä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa kumppanuuspöydissä ja tapaamisissa. Kuntouttava päivätoiminta on mahdollista laajentaa kaikkien Keski-Suomen kuntien alueille, kunhan avoimelle päivätoiminnalle löytyy jatkuvuus kumppanuuksien kautta. Päivätoiminnan työntekijöiden kanssa on kehitetty asiakasprosessia, johon sisältyy muun muassa RAI-arviointivälineistön ja moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen toimintakyvyn arvioinnissa.

Päivätoiminnan palvelujen kehittäminen palvelumuotoilun keinoin, yhteistyössä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa on käynnissä. Kehittäminen kytkeytyy kiinteästi myös hyvinvointialueen strategiaan ja tuottavuusohjelmaan: tavoitteena on kuntouttavia palveluita kehittämällä saada ylläpidettyä ikääntyneiden toimintakykyä ja ennaltaehkäistyä raskaampien palvelujen tarvetta.

Seniorikeskusmallin valmistelu käynnissä

Koti- ja asumispalvelujen varhaisen tuen palveluissa on päivätoiminnan kehittämisessä edetty kohti seniorikeskusmallia yhteistyössä kuntien hyvinvointikoordinaattoreiden sekä järjestöjen ja seurakuntien edustajien kanssa. Seniorikeskus tarkoittaisi palvelukokonaisuutta, joka on fyysinen ja/ tai verkostomainen. Kokonaisuus on yhteensovitettu ikääntyvien ja riskiryhmien hyvinvoinnin ja avuntarpeisiin vastaava monialainen, monitoimijainen palveluverkosto, joka toimii ja jota johdetaan kokonaisuutena.

Fyysiset seniorikeskukset toimivat myös avoimina matalan kynnyksen paikkoina tai tiloina, joihin kaikki ikääntyvät ovat tervetulleita. Kohtaamispaikka on toiminnallinen osa seniorikeskusta. Kohtaamispaikka kokoaa ja jakaa eri toimijoiden tietoa ja asiantuntemusta sekä auttaa kynnyksettömästi lisäavun saannissa. Avoimessa kohtaamispaikassa voi esimerkiksi viettää aikaa, harrastaa, lukea lehtiä, osallistua keskusteluihin, laulaa, tehdä käsitöitä ja juoda kupin kahvia. Toimintaa tuottavat hyvinvointialue, kunta, järjestöt, seurakunta ja yksityiset toimijat. Avoimen kohtaamispaikan toimijat toimivat omilla resursseillaan ja vastaavat toiminnasta aiheutuvista kustannuksistaan. Hyvinvointialue kannustaa paikallisia järjestöjä tulemaan mukaan osaksi avoimen kohtaamispaikan sisällön tuottamista ja ylläpitoa. Hyvinvointialue huomioi vuosittain myönnettävissä järjestöavustuksissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävän ja siihen liittyvän paikallisen ja kuntien kanssa tehtävän työn.

Kuntouttava päivätoiminta ja seniorin hyvinvointineuvola sekä neuvonta ja palveluohjaus ovat osa seniorikeskusta. Seniorin hyvinvointineuvola tarjoaa ikääntyneille matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä ja kokonaisvaltaisia, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluita. Palvelu on tarkoitettu yli 65-vuotiaille itsenäisesti kotona asuville, jotka eivät vielä ole palveluiden piirissä. Seniorin hyvinvointineuvolaa kehitetään ja mallinnetaan Kestävän kasvun rahoituksen turvin. Hankerahoitus on käytettävissä vuoden 2024 loppuun asti. Erityiset pilotit ovat käynnistyneet Jyväskylän Vaajakosken alueella sekä Pihtiputaalla ja Viitasaarella. Kuluvana vuonna kutsutaan vielä kaikki 68 vuotta täyttävät hyvinvointitapaamisiin pilottialueilla.

Ikääntyneen alueelliset huolipuhelimet aloittivat toimintansa 4.9.2023. Ikääntyneen huolipuhelimeen voi soittaa arkipäivisin kello 9–15, jos läheisen ikäihmisen tai oma kotona selviytyminen huolettaa. Soitolla saa vireille palvelutarpeen arvioinnin, jossa ikääntyneelle etsitään hänen elämäntilanteeseensa parhaiten sopivat palvelut kotona asumisen tueksi. Huolipuhelimet ovat ensi vaiheen osa ikääntyneen neuvontaa, ohjausta ja palvelutarpeen arviointia ja suunnittelua.

Strategian toteuttamista pohditaan henkilöstöohjelman keinoin

Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta antaa lausuntonsa Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilöstöä koskevaa päätöksentekoa ja johtamista linjaavan henkilöstöohjelman luonnoksesta. Henkilöstöohjelman tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialueella on riittävä, osaava, hyvinvoiva, osallistuva ja sitoutunut henkilöstö oikeissa paikoissa oikeaan aikaan, jotta palvelut saadaan sujumaan tavoitellusti.

Henkilöstöohjelman luonnos on syntynyt osallistavan, neljä kuukautta kestäneen yhteistyöprojektin tuloksena. Siihen on osallistunut 54 toimijaa ja heidän edustamiensa yhteisöjen jäseniä. Myös hyvinvointialueen työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua henkilöstöohjelman työstöön Polis-kyselyn kautta. Lähtökohtana ovat olleet strategia ja kysymys, minkälaisen henkilöstöjohtamisen varassa se saadaan toteutumaan. Ohjelman sloganiksi on muodostunut ”Hyvä työarki kaikille” ja visioksi ”Meillä henkilöstö elää hyvää työarkea. Hyvän työn tekemiseen on hyvät olosuhteet ja voimavarat sekä tukena hyvä johtaminen.”

Henkilöstöohjelman on tarkoitus toimia johtamisen työkaluna, joka sisältää avainalueet, tavoitteet, keinot ja mittarit. Kehittämistoimiksi strategiakaudelle on nimetty lähijohtamisen kehittäminen, työvoiman hankinnan kehittäminen, palkitsemisen kehittäminen, työhyvinvointia ja työolosuhteita tukevien käytäntöjen kehittäminen sekä resurssisuunnittelun kehittäminen. Ohjelma on käsitelty henkilöstöjaoksessa, minkä jälkeen se kiertää lausunnoilla lautakunnissa ja päätyy aluehallitukseen 31.10.2023.

Palvelujen myöntämisen perusteet vuodelle 2024

Palvelujen myöntämisen perusteet -asiakirjakokonaisuus kiertää vielä keskeneräisenä ja valmisteluvaiheessa toimielimissä kommentointikierroksella lokakuun aikana. Tällä halutaan varmistaa toimielimille varhaisen vaiheen vaikuttamismahdollisuus kokonaisuuteen. Kommentoitavana olevat asiakirjat eivät ole valmiita asiakirjoja, vaan niitä hiotaan kommenttikierroksen jälkeen ja tuodaan päätöksentekoon marraskuussa.

Kokouksen esityslista 

Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa www.hyvaks.fi/hyvinvointialue/lautakunnat – suora linkki lautakunnan pdf-muodossa olevaan listaan. Lautakunnan kokouksen pöytäkirja julkaistaan hyvaks.fi-verkkosivuilla heti, kun se on tarkastettu.

Lisätietoja:

  • Kokouksen esittelijä: tietojohtaja Simo Reipas, simo.reipas(at)hyvaks.fi, tietojohtaminen p. 050 567 8537
  • Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan puheenjohtaja Maarit Heikkinen, p. 040 721 2639, maarit.heikkinen(at)hyvaks.fi

Keski-Suomen hyvinvointialue: Vauvan kaa -hyvinvointipäivä lauantaina 28.10. Palokan neuvolassa

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 11.10.2023

 

Vauvaperheet ja vauvaa odottavat perheet ovat tervetulleita Vauvan kaa -hyvinvointipäivään lauantaina 28.10. Palokan neuvolaan  

Vauvaa odottavat perheet ja vauvaperheet ovat tervetulleita Vauvan kaa -hyvinvointitapahtumaan, jossa esitellään vauvaa odottavien perheiden ja vauvaperheiden palveluita. Tapahtuma on lauantaina 28.10.2023 kello 11–15 Palokan neuvolassa Jyväskylässä, osoitteessa Ritopohjantie 25.

Tapahtumassa vauvaa odottavat perheet ja vauvaperheet saavat vinkkejä niin oman kuin vauvankin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.  Perheille on myös tietoa millaista toimintaa ja tukea on tarjolla vauvaperheen arkea helpottamaan.

– Perheet saavat yhdestä paikasta ja samalla kertaa paljon erilaista hyödyllistä tietoa. Ja esittelypisteistä voi valita juuri ne, jotka itseä kiinnostavat, selvittää palvelupäällikkö Marja Lehtoranta.

Tapahtumassa mukana ovat Keski-Suomen hyvinvointialueelta neuvolan perhevalmennus, Sairaala Novan synnytysyksikkö, ravitsemusterapeutti, suun terveydenhuolto, pikkulapsiperheiden psykologipalvelut, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, perhekeskuskoordinaattorit, seksuaaliterveyspalvelut ja Omaks. Jyväskylän kaupungilta mukana ovat kulttuurineuvola ja kirjastot. Lisäksi tapahtumassa toimintaansa ja palvelujansa esittelevät Jyväskylän imetystukiryhmä ry, Liikenneturva, Jyväskylän seurakunta, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, MLL Järvi-Suomen piiri ry, Kantoliinayhdistys ry, JAMK/kätilöopiskelijat, Jyväskylän yliopisto sekä Keski-Suomen oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta ja Ulosottolaitoksen ennakoiva talousneuvonta.

Tapahtumassa on myös kahvio, jossa käy käteismaksu.

Vauvan kaa -tapahtuma on osa hyvinvointialueen neuvoloiden tarjoamaa perhevalmennusta ja se on avoin koko hyvinvointialueen perheille. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Lisätietoja:

  • palvelupäällikkö Marja Lehtoranta, p. 050 597 8314 ,Keski-Suomen hyvinvointialue, perhekeskus

Keski-Suomen hyvinvointialue: Aluehallitus hyväksyi sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 10.10.2023

Aluehallitus hyväksyi sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan

Aluehallituksen 10.10.2023 kokouksessa käsittelyssä olivat sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan hyväksyminen ja Sairaala Novan säätiön hallituksen jäsenen vaihtuminen.

Sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan hyväksyminen

Aluehallitus merkitsi tiedoksi sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan aiemman käsittelyn palveluntuottajien vaikuttamistoimielimessä, lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa sekä työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnassa ja päätti hyväksyä sääntökirjan käyttöön 1.12.2023 alkaen. Palvelusetelillä järjestettävillä sosiaalihuoltolain mukaisilla tukipalveluilla varmistetaan sosiaalihuoltolain mukaisten tukipalveluiden tarvitsijoiden yhdenvertainen kohtelu sekä yhdenvertainen palveluiden saatavuus ja saavutettavuus koko hyvinvointialueella. Lisäksi palvelusetelitoiminnalla mahdollistetaan eri kokoisten palveluntuottajien osallistuminen sosiaalihuoltolain mukaisten tukipalveluiden tuottamiseen.

Palvelusetelillä voidaan järjestää asiointipalvelua, siivouspalvelua ja vaatehuoltopalvelua henkilölle, joiden toimintakyky on alentunut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Sääntökirjaan on kuvattu muun muassa palvelun sisältö, palvelun tuottajiin kohdistuvat velvoitteet ja ehdot sekä myönnettävät palvelusetelituotteet ja niiden tunti- tai kappalehinnat.

Sairaala Novan säätiön hallituksen jäsenen vaihtuminen

Aluehallitus myönsi eron Keijo Hämäläiselle Sairaala Novan säätiön hallituksen jäsenyydestä ja valitsi uudeksi jäseneksi hallitukseen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Jyväskylän yliopiston uuden rehtorin Jari Ojalan. Hämäläinen on pyytänyt eroa hallituksen jäsenyydestä paikkakunnalta muuton vuoksi.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus. Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Lisätietoja:

  • Maria Kaisa Aula, aluehallituksen puheenjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)hyvaks.fi
  • Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi

Kouluterveyskysely: Keski-Suomessa kouluterveydenhoitajan vastaanotto opiskeluhuollon palveluista parhaiten nuorten tavoitettavissa

Keski-Suomen hyvinvointialue
Mediatiedote 29.9.2023

Kouluterveyskysely: Keski-Suomessa kouluterveydenhoitajan vastaanotto opiskeluhuollon palveluista parhaiten nuorten tavoitettavissa

Tuore kouluterveyskysely kertoo lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja terveydestä, mutta myös tärkeää tietoa siitä, miten opiskeluhuollon palvelut vastaavat nuorten tarpeisiin Keski-Suomen hyvinvointialueella. Kyselyn mukaan opiskeluhuollon ammattilaisista terveydenhoitaja on parhaiten nuorten tavoitettavissa.  Pojat ovat tyttöjä tyytyväisempiä palveluihin pääsyyn ja saamaansa apuun.

Kouluterveyskyselyn mukaan opiskeluhuollon palvelut ovat Keski-Suomessa varsin hyvin nuorten saatavilla. Esimerkiksi kuraattorin palvelut ovat nuorten tavoitettavissa, sillä vain reilu prosentti 8.–9. luokan pojista ja kaksi prosenttia tytöistä kokee, ettei pääse kuraattorin vastaanotolle yrityksestä huolimatta. Pojat kaikissa vastaajaryhmissä ylipäätään kokevat opiskeluhuollon eri ammattilaisten vastaanotolle pääsyn helpommaksi kuin tytöt. 8.–9. luokan pojista 71 prosenttia kokee, että kuraattorin vastaanotolle on helppo päästä, kun taas samanikäisistä tytöistä vain reilu puolet kokee sen helpoksi.

Kyselyyn vastanneiden mukaan opiskeluhuollon ammattilaisista terveydenhoitaja on parhaiten nuorten tavoitettavissa. Kouluterveydenhoitajalle Keski-Suomessa pääsee hiukan valtakunnan tasoa paremmin.

Koulupsykologin vastaanotolle pääsyssä eniten haasteita kokevat lukiolaiset. Pojista 58 prosenttia kokee pääsyn koulupsykologin vastaanotolle helpoksi ja tytöistä vain alle puolet eli 44 prosenttia. Kuitenkin vain 3 prosenttia vastanneista lukiolaisista kokee, ettei päässyt koulupsykologin kanssa juttelemaan, vaikka olisi halunnut. Kyselyn mukaan vain noin reilu puolet lukiolaisista kokee, että koululääkärin vastaanotolle pääsee helposti, mutta vain prosentti vastaajista kertoo, ettei päässyt lääkärin vastaanotolle, vaikka olisi tarve ollut.

– Opiskeluhuollon palveluiden tulee olla nuorta ja opiskelijaa lähellä, sillä se lisää palveluihin pääsyä, toteaa palvelujohtaja Paula Käyhkö.

Ammattilaisilta odotetaan enemmän tukea ja apua

8.–9. luokkalaisista noin 30 prosenttia ja ammattioppilaitoksessa opiskelevista tytöistä noin 40 prosenttia kokee, etteivät saaneet psykologilta tai kuraattorilta tukea ja apua hyvinvointiinsa, vaikka olisivat sitä tarvinneet.

– Tämä voi kertoa esimerkiksi siitä, että opiskelija ei riittävän varhaisessa vaiheessa hakeudu ammattilaisen puheille, jolloin hän hyötyisi siitä parhaiten. Tilanteeseen pyritään vastaamaan kuraattori- ja psykologipalveluun hakeutumisen kynnystä madaltamalla, palveluohjausta tehostamalla sekä palvelun sisältöä edelleen kehittämällä vastaamaan nuorten moninaisiin tarpeisiin, palvelupäällikkö Seppo Huhtiniemi selventää.

Kyselyn tulosten mukaan nuoret ovat tyytyväisiä koululääkäriltä saamaansa tukeen. Tyytyväisyys koululääkäriltä saatuun tukeen on parantunut edellisestä, 2021 tehdystä, kyselystä toisen asteen opiskelijoilla. Perusopetuksen 8.–9. luokkalaisten osalta sen sijaan tyytymättömyys lääkäriltä saatuun apuun on hiukan kasvanut edellisestä kyselystä. Tämän vuoden kyselyn mukaan tyytymättömiä lääkärin apuun on kolmasosa kohderyhmän tytöistä ja pojista 14 prosenttia.

Tyytyväisimpiä vastaajat ovat kouluterveydenhoitajalta saamaansa apuun, mutta kuitenkin lähes viidennes 8.–9. luokan tytöistä kokee saamansa tuen riittämättömäksi. Edellisestä tiedonkeruusta tyytymättömyys on kasvanut 5 prosentilla.

– Olemme tunnistaneet lisääntyneen palvelutarpeen ja kannustamme nuoria hakeutumaan palveluihin, kun niille on tarvetta. Kuraattorien määrää olemme pystyneet lisäämään, mutta psykologien osalta on valtakunnan trendin mukaisesti ollut haasteita rekrytoinnissa, selvittää palvelupäällikkö Seppo Huhtiniemi.

– Tavoitteenamme on jatkuvasti kehittää palveluita, asiointi- ja yhteydenottokanavia sekä palveluista viestintää. Ja käynnistymässä on esimerkiksi nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä viestintäkampanja, palvelupäällikkö Mari Kolu valottaa.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään palvelujen kehittämisen ja suunnittelun tukena

Keski-Suomen hyvinvointialueella kouluterveyskyselyn tuloksia analysoidaan ja hyödynnetään palvelujen kehittämisen ja suunnittelun tukena. Hyvinvointialue tekee yhteistyötä kuntien ja oppilaitosten kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallinen kouluterveyskysely kerää tietoa perusopetuksen 4.–5.-luokkien ja 8.–9.-luokkien oppilaiden sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden alle 21-vuotiaiden opiskelijoiden hyvinvoinnista, terveydestä, palveluista sekä osallisuudesta. Kysely toteutetaan kahden vuoden välein. Kysely on toteutettu keväällä 2023.

Hyvinvointialue jatkaa kouluterveyskyselyn koko Keski-Suomen tason tulosten käsittelyä.

Lisätietoja:

  • palvelupäällikkö Susa Rahkonen, p. 040 187 0770, susa.rahkonen(at)hyvaks.fi, opiskeluterveydenhuolto, Keski-Suomen hyvinvointialue
  • palvelupäällikkö Seppo Huhtiniemi, p. 050 563 2418, seppo.huhtiniemi (at)hyvaks.fi, kuraattori- ja psykologipalvelut
  • palvelupäällikkö Mari Kolu, p. 040 761 6308, mari.kolu(at)hyvaks.fi, kouluterveydenhuolto, Keski-Suomen hyvinvointialue, paikalla 2.10.2023
  • palvelujohtaja Paula Käyhkö, p. 050 517 7542, paula.kayhko(at)hyvaks.fi, opiskeluhuolto, Keski-Suomen hyvinvointialue
  • vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen, p. 050 370 0245, paivi.kalilainen(at)hyvaks.fi, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
  • https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kouluterveyskysely

Keski-Suomen hyvinvointialue kerää asukkailtaan kannanottoja ehkäisevän päihdetyön ja väkivallan ehkäisytyön kehittämiseksi 

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 29.8.2023

Keski-Suomen hyvinvointialue haluaa selvittää asukkaidensa käsityksiä ja mielipiteitä ehkäisevään päihdetyöhön ja väkivallan ehkäisytyöhön liittyvistä ilmiöistä ja palveluista. Kannanottoja kerätään kahdella kyselyllä 29.8.2023-18.9.2023. Kyselyihin voi vastata nimettömästi osoitteessa www.hyvaks.fi/kyselyt. 

Kyselyiden tuloksia hyödynnetään hyvinvointialueen päätöksenteossa ja ehkäisevän työn suunnittelussa. Tuloksia käsitellään hyvinvointialueen lautakunnissa, vaikuttamistoimielimissä, aluehallituksessa ja aluevaltuustossa. Kyselyyn vastaaminen auttaa hyvinvointialuetta suunnittelemaan ehkäisevän työn palveluitaan vastaamaan paremmin asukkaidensa tarpeita.

Ehkäisevää työtä tehdään ihmisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi

Ehkäisevä päihdetyö ja väkivallan ehkäisytyö ovat lakiin perustuvaa toimintaa, joiden tavoitteena on parantaa ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Ehkäisevällä päihdetyöllä edistetään päihteettömiä, savuttomia ja nikotiinittomia elintapoja sekä ehkäistään ja vähennetään päihde- ja rahapelihaittoja. Käytännössä ehkäisevä päihdetyö voi olla esimerkiksi viestintää ja tiedottamista, kampanjoita tai päihdekasvatusta.

Päihteiden käyttöön liittyvissä huolissa voi olla yhteydessä Keski-Suomen hyvinvointialueen nuorten palveluihin: https://hyvaks.fi/palvelumme/nuorten-palvelut  sekä mielenterveys- ja päihdepalveluihin: https://hyvaks.fi/palvelumme/mielenterveys-ja-paihdepalvelut

Oikeus väkivallattomaan elämään on jokaiselle kuuluva perusoikeus. Kunnat ja hyvinvointialueet vastaavat omalla toimialallaan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä sekä lähisuhdeväkivallan ehkäisemisestä. Käytännössä väkivaltaa ehkäistään esimerkiksi kannustavalla kasvatuksella, vanhemmuutta tukemalla ja tunnistamalla lähisuhdeväkivaltaa mahdollisimman varhain ottamalla se puheeksi eri palveluissa.

Väkivaltaan liittyvissä huolissa voi olla yhteydessä Keski-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystykseen https://hyvaks.fi/palvelumme/sosiaali-ja-kriisipaivystys

Polis-kyselyalusta tarjoaa matalan kynnyksen osallistumistavan päätöksentekoon 

Kyselyissä kokeillaan uutta digitaalista Polis-kyselyalustaa, joka vastaa kansalaisten toiveeseen helposta, mutta vaikuttavasta tavasta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun (Sitran kyselytutkimus, 2022). Kyselyalusta oli ensimmäistä kertaa käytössä hyvinvointialueella kesällä toteutetuissa palveluiden järjestämiseen sekä etä- ja lähipalveluihin liittyvissä kyselyissä, joiden tuloksista viestitään lähiaikoina.

Lisätietoa:

Tiina Salomaa, ehkäisevän päihdetyön koordinaattori, p. 050 5228 419, tiina.salomaa@hyvaks.fi

Merja Pihlajasaari, väkivallan ehkäisytyön koordinaattori, p. 050 59 636 94 merja.pihlajasaari@hyvaks.fi

Keski-Suomen hyvinvointialue: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen toivotaan näkemyksiä – linjaukset lausuntokierroksella 16.8.–5.9.

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 16.8.2023

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen toivotaan näkemyksiä – linjaukset lausuntokierroksella 16.8.–5.9.

Keski-Suomen hyvinvointialue pyytää kaikilta sidosryhmiltään lausuntoja ja arviointia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten vaikutuksista. Linjauksista pidetään esittelytilaisuus 24.8.

Keski-Suomen hyvinvointialue on valmistellut järjestämisen linjauksia tiiviissä yhteistyössä asukkaiden, luottamushenkilöiden, yhteistyökumppaneiden sekä henkilöstön kanssa kevään 2022 aikana.

Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisen linjaukset kuuluvat Keski-Suomen hyvinvointialueen strategian toimeenpano-ohjelmaan ja ”ihmislähtöiset palvelut” menestystekijään. Strategian toimeenpano-ohjelma täsmentää ja konkretisoi hyvinvointialueen strategian tavoitteita ja sanoittaa keinoja strategisiin tavoitteisiin pääsemiseksi.

-Hyödynnämme annettuja lausuntoja ja vaikutusten arviointeja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten jatkotyössä. Lausuntopyynnön liitteenä ovat valmistellut luonnokset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjauksista sekä esitettyjen linjausten liittyminen strategisiin tavoitteisiin, ”ihmislähtöiset palvelut” menestystekijän linjauksiin, kertoo strategiajohtaja Anu Pihl.

Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisen linjausten käsittely jatkuu Keski-Suomen hyvinvointialueen toimielimissä sekä viranhaltijavalmistelussa syyskuussa, jonka jälkeen asiakirjat siirtyvät aluehallitukseen ja siitä edelleen aluevaltuuston päätettäviksi 1.12.2023 mennessä. Tavoitteena on, että linjaukset ovat voimassa 1.1.2024 alkaen.

Kutsu esittelytilaisuuteen

Keski-Suomen hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyshuollon linjausten esittelytilaisuuden etäyhteydellä torstaina 24.8.2023 kello 14-15. Tilaisuudessa käydään läpi lausuttavana olevat linjaukset ja avataan niiden sisältöjä ja merkityksiä lausuntojen antamisen tueksi.

Tapahtumaan osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista. Lisätietoa ja osallistumislinkki löytyvät tapahtumasivulta. Lämpimästi tervetuloa!

Ohjeet lausunnon antamiseen

Lausunto pyydetään antamaan 5.9.2023 kello 16.00 mennessä oheisella verkkolomakkeella.

Lausunto voi olla myös vapaamuotoinen, mutta vastauksessa voi halutessaan hyödyntää alla olevia strukturoituja kysymyksiä. Mikäli teet vapaamuotoisen lausunnon, toimitathan sen Keski-Suomen hyvinvointialueen kirjaamoon sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo(at)hyvaks.fi viestin otsikolla “Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjauksiin”

Tukikysymykset vapaamuotoiseen hakemukseen

 

1.Lausunnon antaja

2. Huomioiko sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjaukset lausunnon antajan näkökulman ja tarpeet riittävällä tavalla?

3. Tulisiko jotakin linjata lausunnon antajan näkökulmasta selkeämmin ja mihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota?

4. Millaisia myönteisiä vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjauksilla lausunnon antajan näkökulmasta voi olla? (Kirjaa selvästi näkyviin mistä näkökulmasta vaikutuksia arvioit esimerkiksi lapsivaikutukset, yritysvaikutukset, vaikutukset järjestötyöhön, ympäristövaikutukset, vaikutukset alueen kuntiin, maaseutuvaikutukset. Voit luonnollisesti arvioida useammastakin näkökulmasta, mutta erotathan tällöin näkökulmat selvästi toisistaan.)

5. Millaisia kielteisiä vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjauksilla lausunnon antajan näkökulmasta voi olla? (Kirjaa selvästi näkyviin mistä näkökulmasta vaikutuksia arvioit esimerkiksi lapsivaikutukset, yritysvaikutukset, ympäristövaikutukset, vaikutukset alueen kuntiin, maaseutuvaikutukset. Voit luonnollisesti arvioida useammastakin näkökulmasta, mutta erotathan tällöin näkökulmat selvästi toisistaan.)

6. Jos haluat kommentoida jotain yksittäistä linjausesitystä ja sen vaikutuksia lausunnon antajan näkökulmasta, teethän sen tähän. Yksilöithän selvästi, mitä linjausesitystä kommentoit.

7. Muuta palautetta

 

Liitteet

Lisätietoja:

Anu Pihl, strategiajohtaja, strateginen johtaminen ja järjestäminen, Keski-Suomen hyvinvointialue, anu.pihl(at)hyvaks.fi

Keski-Suomen hyvinvointialue: Olisitko valmis harkitsemaan sijaisvanhemmuutta? Sijais- ja tukiperheinfo 15.8.

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 1.8.2023

Olisitko valmis harkitsemaan sijaisvanhemmuutta? – Tervetuloa sijais- ja tukiperheinfoon 15.8.

Kiinnostaisiko sinua tai perhettäsi toimia sijaisperheenä? Tai olisiko perheessänne tilaa tukiperhelapselle tai -lapsille noin yhtenä viikonloppuna kuukaudessa? Tervetuloa etäyhteyksin toteutettavaan infotilaisuuteen tiistaina 15.8.2023 klo 17. Ilmoittaudu tilaisuuteen 14.8. mennessä.

Infotilaisuuteen osallistuminen ei sido perhettä mihinkään, mutta sen jälkeen on mahdollista ilmoittautua syyskuussa 2023 starttaavaan sijaisvanhemmuutta harkitseville tarkoitettuun PRIDE-ennakkovalmennukseen tai tukiperhevalmennukseen, jonka tarkka ajankohta tarkentuu hieman myöhemmin.

Keski-Suomen hyvinvointialueen Perhehoitoyksikkö Koivikko valmentaa sijaisperheet tehtäväänsä

Sijaisperhettä tarvitaan silloin, kun lapsi syystä tai toisesta ei pysty asumaan vanhempiensa kanssa. Tarve voi olla lyhyt- tai pitkäaikainen. Lyhytaikaisessa perhehoidossa lapsi on sijoitettuna kriisitilanteessa perheeseen muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Tämän jälkeen lapsi siirtyy joko takaisin kotiin tai pitkäaikaiseen sijaishuoltopaikkaan. Pitkäaikaisessa perhehoidossa perhe sitoutuu huolehtimaan lapsesta usein täysi-ikäisyyteen asti. Sijaisperheeseen siirtyessä lapsesta tulee perheenjäsen.

Keski-Suomen hyvinvointialueella lastensuojelun perhehoito nähdään tärkeänä työnä. Kuluneen vuoden aikana perhehoitoa onkin ryhdytty voimakkaasti kehittämään ja perhehoidon yksikkö on saanut myös uuden nimen, Perhehoitoyksikkö Koivikko.

– Nimenvaihdoksella haluamme tuoda esille perhehoidon tärkeyttä. Tavoitteena on myös, että sijaisvanhemmuutta harkitsevat löytäisivät helposti toiminnan piiriin, kuvaa sosiaalityöntekijä Olli-Pekka Niskanen.

– Perhehoitajana toimiminen on arvokasta työtä, jonka inhimillistä ja yhteiskunnallista merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa. Apua ja tukea tarvitseva lapsia on keskuudessamme paljon ja sijaisvanhempia tarvitaan koko ajan lisää, sosiaalityöntekijä Niskanen muistuttaa.

Kaikki sijaisperheet valmennetaan ja he saavat tukea tehtäväänsä. Sijaisperheille maksetaan palkkiota ja kulukorvausta. Perhehoitoyksikkö Koivikon uusilta verkkosivuilta löytyy hyödyllistä tietoa perhehoidosta ja sijaisvanhemmuudesta.

Tukiperhe on lapselle aivan erityinen perhe

Tukiperhe ottaa tukiperhelapsen tai -lapset luokseen kyläilemään noin yhtenä viikonloppuna kuukaudessa. Tukiperhe tarjoaa mukavaa yhdessäoloa, kivaa tekemistä ja ennen kaikkea uuden turvallisen aikuisen lapsen elämään. Tukiperheviikonloppujen aikana lapsen vanhemmalla on puolestaan mahdollisuus levähtää.

Sosiaalityöntekijä Jenna Rahikainen korostaa, että tukiperhetoiminta on aivan erityinen tukimuoto lapselle ja hänen vanhemmilleen, joka ei ole korvattavissa millään muulla palvelulla. Tukiperheperheellä voidaan auttaa perhettä tilanteessa, jossa omasta verkostosta ei löydy mummolaa tai läheistä, joka voisi ottaa lapsen luokseen yökylään säännöllisesti.

– Tukiperhe on lapselle hyvin merkittävä ihmis- ja vuorovaikutussuhde, joka kantaa lasta usein myös tukisuhteen päättymisen jälkeenkin, jatkaa sosiaalityöntekijä Rahikainen.

Tukiperheet saavat tehtäväänsä valmennusta, tukea ja ohjausta. Tukiperheelle maksetaan myös palkkio ja kulukorvausta.

Illmoittaudu infotilaisuuteen 14.8. mennessä

Tiistaina 15.8. klo 17 infotilaisuudessa valmentajat kertovat tuki- ja sijaisperheenä toimimisesta ja valmennuksista lisää sekä vastaavat mielellään kaikkiin mieltä askarruttavaan kysymyksiin.

Voit ilmoittautua infotilaisuuteen sähköisellä lomakkeella osoitteessa https://forms.office.com/e/7XSUqLrdVR 14.8. mennessä.

Infotilaisuuden järjestää Keski-Suomen hyvinvointialueen Perhehoitoyksikkö Koivikko, joka aiemmin oli nimeltään Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö sekä keskitetty tukiperhetyö.

Lisätietoja:

  • johtava sosiaalityöntekijä Marja-Leena Huisko, p. 040 663 4728, marja-leena.huisko(at)hyvaks.fi (sijaisvanhemmuus)
  • sosiaalityöntekijä Olli-Pekka Niskanen, p. 050 570 3368, olli-pekka.niskanen(at)hyvaks.fi (sijaisvanhemmuus), paikalla 7.8.
  • sosiaalityöntekijä Jenna Rahikainen, p. 050 408 3026, jenna.rahikainen(at)hyvaks.fi (tukiperhetyö)
  • www.hyvaks.fi/koivikko
  • www.hyvaks.fi/palvelumme/tukiperhetoiminta/tukiperheeksi

Keski-Suomen hyvinvointialueen toimipisteiden kesän aukioloajat

Keski-Suomen hyvinvointialueen toimipisteiden kesän aukioloajat löytyvät kootusti osoitteesta: https://hyvaks.fi/kesan-aukioloajat

Multian, Petäjäveden, Uuraisten, Toivakan, Luhangan ja Säynätsalon terveysasemilla lääkäri- ja hoitajavastaanottojen kesäsulut ajoittuvat juhannuksesta heinäkuun loppuun ajanjaksolla 26.6.-30.7.2023. Tarkemmat tiedot https://hyvaks.fi/kesan-aukioloajat.

Kesän poikkeuksellisesta palvelutarjonnasta tiedotetaan alueen asukkaita myös niissä toimipisteissä, joita muutokset koskevat. Syynä kesän poikkeukselliseen palvelutarjontaan ovat työntekijöiden kesälomat ja sijaisten heikko saatavuus.

Alueen asukkaita pyydetään huomioimaan, että kiireetöntä vastaanottoa on kesän aikana tarjolla rajoitetusti. Asukkaita pyydetäänkin hoitamaan ei-kiireelliset asiat, kuten reseptien uusinnat hyvissä ajoin.  Kiireettömissä asioissa voit myös hyödyntää sähköisiä asiointipalvelujamme läpi kesän.

Nettisivuille https://hyvaks.fi/kesan-aukioloajat on koottu myös kaikkien muiden Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluiden tiedot, joihin kesäaika tuo muutoksia. Sivuja päivitetään tarpeen mukaan läpi kesän.

 

Lisätiedonantajina:

Ilkka Käsmä, alueylilääkäri, ilkka-kristian.kasma@hyvaks.fi, p. 050 522 0486

Eva Pihlamaa-Tuononen, vastuualuejohtaja, eva.pihlamaa-tuononen@hyvaks.fi, p. 050 567 2920

Keski-Suomen hyvinvointialue tiedottaa: Keski-Suomen hyvinvointialueen sähköiset palvelut laajenevat

Keski-Suomen hyvinvointialueella asiakkaita palvelee sähköisesti, fyysisten toimipisteiden rinnalla, laaja joukko ammattilaisia. Osa hyvinvointialueen sähköisistä palveluista laajenee kahdeksaan keskisuomalaiseen kuntaan.

Elämäntapaohjaajan, lääkärin, ravitsemusterapeutin, sairaanhoitajan sekä senioriohjaajan sähköiset tunnistautumista vaativat palvelut sekä yli 22-vuotiaiden raskauden ehkäisyyn liittyvät terveydenhoitajan sähköiset tunnistautumista vaativat palvelut laajenevat kesän aikana.

Nämä palvelut laajenevat Keuruun, Multian ja Petäjäveden asukkaille 5. kesäkuuta, Laukaaseen 12. kesäkuuta, Joutsan, Luhangan ja Toivakan asukkaille 19.6. kesäkuuta sekä kesän jälkeen Konnevedelle. Palvelut ovat olleet jo pitkään Hankasalmen, Jyväskylän ja Uuraisten asukkaiden käytössä. Hyvinvointialueen sähköiset palvelut löytyvät verkkosivuilta hyvaks.fi/asioi-sahkoisesti.

Mielenterveys ja riippuvuudet -etäpalvelu sekä suun terveydenhuollon -etäpalvelu ovat laajentuneet näihin kuntiin keväällä. Nuorten chat ja etäperhetyöntekijä OmaNanny palvelevat edelleen kaikkia keskisuomalaisia. Myös muut tunnistautumista vaativat sähköiset palvelut (fysioterapia, seksuaalineuvonta, sosiaaliohjaus) laajenevat tulevaisuudessa, mutta kaikki keskisuomalaiset saavat niistä jo nyt yleistä ohjausta ja neuvontaa ilman tunnistautumista.

– Tällä hetkellä esimerkiksi sairaanhoitajan etäpalvelussa asiointi sujuu puhelinasiointia nopeammin. Chatissa sairaanhoitaja hoitaa samoja asioita kuin terveysasemien puhelinpalveluissa: hän tekee asiakkaalle arvion hoidon tarpeesta sekä ohjaa tarvittaessa ammattilaisen vastaanotolle tai antaa kotihoito-ohjeita, kertoo palvelupäällikkö Sari Nurmivaara.

Laajenemisen taustalla on vahvan tunnistautumisen käyttöönotto kyseisissä kunnissa. Vahva tunnistautuminen tarkoittaa sitä, että asiakas tunnistautuu palvelussa Suomi.fi-tunnuksilla suomalaisen pankkitunnuksen, mobiilivarmenteen tai varmennekortin avulla, jotta ammattilainen voi tunnistaa asiakkaansa turvallisesti palvelussa.

Laajenevat palvelut ovat osa Keski-Suomen digitaalista sosiaali- ja terveyskeskus Omaks.fi:ta. Sähköisiä palveluita kehitetään hyvinvointialueen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa sekä Kestävän kasvun ohjelmassa ja tavoitteena on niiden laajentaminen yhdenvertaisesti kaikkien keskisuomalaisten saataville.

Lisätietoja:

  • Sari Nurmivaara, palvelupäällikkö, Keski-Suomen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus Omaks, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 473 1118, sari.nurmivaara(at)hyvaks.fi

Keski-Suomen hyvinvointialueen Palvelut tutuiksi -tapahtumasarja alkaa

Keski-Suomen hyvinvointialueen Palvelut tutuiksi –tapahtumasarja alkaa 

Millaisia palveluja tarjoamme? Kuinka palveluiden piiriin pääsee? Millaista tukea tarjoamme arkeesi? 

Huhti-toukokuussa järjestettävän Palvelut tutuiksi -tapahtumasarjan kautta Keski-Suomen hyvinvointialue, sen toiminta ja palvelut tulevat tutuiksi eri sidosryhmille verkon välityksellä. Palveluista ja palveluihin tulevista muutoksista kertovat vuorollaan eri palvelujen asiantuntijat. Tapahtumat ovat kaikille avoimia.

-Toivomme, että etäyhteyksien päähän tulevat mukaan Keski-Suomen asukkaiden lisäksi myös alueemme järjestöt, yritykset, kunnat, päättäjät, henkilöstöämme sekä muita kumppaneita. Keski-Suomen hyvinvointialue tarjoaa jokaiselle jotakin, ja kehotammekin lämpimästi osallistumaan tapahtumasarjamme tilaisuuksiin, sanoo sosiaali- ja terveyspalveluiden vastuualuejohtaja Kati Kallimo.

Aikataulu ja ohjelma

Kaikki tilaisuudet järjestetään verkossa (Teams Live) samaan kellon aikaan 17.30–19.00.

Tilausuuksiin osallistuminen on maksutonta, eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Osallistuminen tapahtuu anonyymisti eli tapahtumiin voi osallistua ilman että muut osallistujat näkevät toistensa nimiä.

  • Ti 25.4. Varhaista tukea perheille: Neuvola, kotipalvelu, perhetyö, perhekeskus ja pikkulapsipsykologi
  • Ke 26.4. Ikääntyneiden omaishoito
    • Asiakas- ja palveluohjaus
    • Kuinka palveluiden piiriin pääsee?
  • To 27.4. Ikääntyneiden päivätoiminta
    • Asiakas- ja palveluohjaus
    • Kuinka pääsen palvelun piiriin?
  • Ti 2.5. Vammaispalvelut
    • Millaisia palveluja on tarjolla?
  • Ke 3.5. Suun terveydenhuollon palvelut, yhteydensaanti ja hoitoon pääsy
  • To 4.5. Mielenterveys- ja päihdepalvelut
  • Ke 10.5. Terveyspalvelut arkesi tukena
  • Ma 15.5. Tukea lapsiperheille, jos arki takkuaa
    • Millaista tukea tarjoamme lapsiperheiden arkeen?
  • Ti 16.5. Pelastustoimen palvelut
    • Pelastustoimen valvontatehtävät, varautuminen ja väestönsuojelu
  • Ti 30.5. Nuorten mielenterveyspalvelut
    • Mitä, mistä, miten ja kenelle?

Tilaisuudet tallennetaan ja tallenteet ovat katsottavissa tapahtumasivulla kahden viikon ajan tapahtuman jälkeen. Osallistumislinkit tapahtumiin julkaistaan lähempänä tapahtumien ajankohtia.

Kysy ennakkoon, me vastaamme  

Teams Live -tapahtuman aikana on mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin vastataan puheenvuorojen jälkeen. Kysymyksiä voi jättää myös ennakkoon verkkolomakkeen kautta.

Kuulemme mielellään tapahtumasarjasta palautetta. Tapahtumasarjalle on mahdollista saada jatkoa myöhemmin.

Lämpimästi tervetuloa!  

Lisätietoja:  

  • Kati Kallimo, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 442 2302, kati.kallimo(at)hyvaks.fi
  • Ville Mensala, pelastusjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 040 336 0680, ville.mensala(at)pelastustoimi.fi