Jyväskylän seudun joukkoliikenne: Vuoden 2025 talousarvioesitys käsiteltiin joukkoliikennelautakunnassa 5.9.2024

Jyväskylän seudun joukkoliikenne

Tiedote 5.9.

Joukkoliikennelautakunta hyväksyi kokouksessaan 5.9.2024 käsiteltävänä olleen vuoden 2025 talousarvioehdotuksen esityksen mukaisesti

Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta kokoontui torstaina 5.9. päättämään joukkoliikenteen vuoden 2025 talousarviosta.

Esityksenä oli, että lautakunta hyväksyy talousarvioesityksen omalta osaltaan ja esittää sen hyväksymistä edelleen kaupunginhallitukselle. Talousarviossa esitettyihin kuntien maksuosuuksiin voi tulla muutoksia, kun tekeillä oleva joukkoliikenteen kustannusjakoselvitys syksyllä 2024 valmistuu ja lautakunta sen hyväksyy.

Lue lisää >>>

 

 

Joukkoliikennelautakunta

Tiedote 3.9.

 

Jyväskylän seudun joukkoliikenteen vuoden 2025 talousarvio on osa Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden talousarviota ja se valmistellaan Jyväskylän talousarvioraamin pohjalta. Kaupungin säästötoimien seurauksena joukkoliikenteen määrärahaan on vuodelle 2025 tehty tarkennuksia.

Kesäkuun alussa 2024 otettiin käyttöön uusi joukkoliikennesuunnitelman mukainen linjasto, johon nykyisessä taloustilanteessa kohdistuu vuositasolla noin 750 000 euron säästöt. Pääosin linjastouudistus on kuitenkin toteutunut suunnitellun mukaisena. Esimerkiksi Super-Linkki -linjat, ns. kauppalinjat sekä Vaajakoski–Kuokkala–Nova–Laajavuori -linja kyettiin toteuttamaan kuten oli suunniteltu.

Joukkoliikenteen matkamäärät ovat jatkaneet kasvuaan ja vuodelle 2024 ennustetaan ennätyksellistä 9 miljoonan matkan saavuttamista. Vuoden 2025 joukkoliikenteen matkamääräksi arvioidaan 9,4 miljoonaa matkaa, joka on noin 4 prosenttia vuotta 2024 enemmän.

Tulopuolella merkittävä muutos kohdistuu joukkoliikenteen valtionavustuksiin. Valtionavustukset kirjataan Jyvässeudun MAL-sopimukseen, mutta sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu. Siksi valtionavustusten tarkka määrä ei talousarvion tässä vaiheessa ole vielä tiedossa. Lähtökohtaisesti valtionavustusta on arvioitu saatavan yhteensä 2,0 miljoonaa euroa.

Joukkoliikenteen seudullinen viranomaisalue laajeni vuoden 2024 alusta Hankasalmen, Petäjäveden, Toivakan ja Äänekosken alueille. Näistä Hankasalmen ja Äänekosken alueiden liikenne tuli Jyväskylän seudullisen viranomaisen järjestämäksi liikenteeksi kesäkuun alusta 2024. Tämä muutos on huomioitu myös talousarvion tuloissa ja menoissa. Joukkoliikenteen valtionavustuksista Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa käytyjen neuvotteluiden pohjalta uusien alueiden joukkoliikenteen tulot ja menot eriytetään määräaikaisesti omaksi kustannuspaikakseen kuluvan MAL-sopimuskauden ajaksi 2024–27.

Jyväskylän kaupunkia koskeva talousarvio

Jyväskylän kaupunki vastaa Jyväskylässä ajettavan Linkki VIP-palveluliikenteen järjestämisestä, kaupungin hallinnoimien pysäkkien informaatiojärjestelmän kustannuksista sekä kaupunkialueen pysäkkikatosten uusintakustannuksista.

Linkki VIP-palveluliikenteen linjasto ja tarjonta pysyvät edeltävien vuosien tasolla. Palveluliikenteen matkustustulot ohjautuvat seudullisen joukkoliikenteen tuloiksi, mutta ne siirretään vuosittain palveluliikenteen asiakastuloiksi käytössä olevien jakoperusteiden mukaisesti.

Joukko- ja palveluliikenteen tuloiksi vuonna 2025 arvioidaan 190 000 euroa, menoiksi 647 100 euroa. Toimintakatearvio on –457 100 euroa.

Seudullisen joukkoliikenteen talousarvio

Viranomaisalueen laajenemisen takia seudullisen toiminnan talousarvio koostuu nyt kahdesta osiosta. Ensimmäisen kustannuspaikan muodostavat Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi ja Toivakka, toisen Hankasalmi ja Äänekoski. Jaottelu johtuu valtionavustusten siirtomäärärahasta, jota saadaan määräaikaisena ajalla vuoden 2027 loppuun saakka ja joka käytetään uusien alueiden joukkoliikenteen palvelutason säilyttämiseen. Tuloissa tai menoissa ei ole vielä huomioitu joukkoliikenteen mahdollista arvonlisäverokannan muutosta 10 prosentista 14 prosenttiin vuoden 2025 alusta.

Toiminnan seudulliseen osuuteen sisältyy seudullisen joukkoliikenteen hankintoihin, projekteihin, palkkakustannuksiin ja hankkeisiin sekä viestintään ja markkinointiin varattavat määrärahat.

Paikallisliikenteen kustannusten jakoperusteena on käytetty vuoden 2020 matkustuksen kuntakohtaisen toteuman perusteella laskettua kustannusjakoa (Jyväskylä 89,39 %, Laukaa 6,50 % ja Muurame 4,12 %). Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoiman liikenteen nousu- ja sopimuskorvaukset sekä markkinaehtoisen liikenteen nousukorvausten kustannukset jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Petäjäveden suunnan markkinaehtoisesti ajettavan liikenteeseen kohdistuu vain nousukorvauksina maksettavia osuuksia. Toivakan liikenne on järjestetty jo aikaisemmin bruttoliikenteenä, ja kustannusjako pysyy sen osalta entisen kaltaisena, jossa Toivakan kunta ja ELY-keskus maksoivat osan liikenteen kustannuksista.

Lipputulot sisältävät yksittäisten käyttäjien ostamat liput ja kertamatkat, Matkahuollon valtakunnallisten lipputuotteiden käytöstä saadut korvaukset sekä eri toimialojen (esim. koulujen) ja Kelan maksamat korvaukset joukkoliikenteellä tehdyistä matkoista.

Talousarvioon on laskettu Jyväskylän kaupungin tulot ja menot. Muiden kuntien osuudet seudullisen joukkoliikenteen kustannuksista on otettu Jyväskylän kaupungin kohdalla huomioon tuloina. Menoissa on huomioitu myös seudullisen joukkoliikennelautakunnan kustannukset.

  • Vuoden 2025 tuloarvio 16 612 200 euroa
  • Vuoden 2025 menoarvio 24 199 200 euroa
  • Toimintakatearvio ­–8 591 800 euroa

Laukaan ja Muuramen maksuosuudet koostuvat seudullisen yksikön yleisistä kustannuksista (sisältää henkilöstökustannukset), PSA-liikenteen sopimuskustannuksista, muuhun liikenteeseen maksettavista sopimuskorvauksista ja matkalippujen nousukorvauksista sekä seudullisista kehittämishankkeista. Laukaan vuoden 2025 talousarvion mukainen maksuosuus on 734 000 euroa, Muuramen 447 000 euroa, eli yhteensä 1 181 000 euroa.

Talousarvion henkilöstökustannusten osuuksiksi arvioidaan vuoden 2023 vahvistetun väestömäärän perusteella Hankasalmi 14 900 euroa. Petäjävesi 11 750 euroa Toivakka 7 750 euroa ja Äänekoski 58 800 euroa, yhteensä 93 200 euroa.

Joukkoliikenteen valtionavustukset

Joukkoliikenteeseen valtionavustukset perustuvat MAL-sopimukseen kirjattaviin valtionavustuksiin. Niiden määrä tarkentuu syksyllä 2024, kun lopullinen Jyväskylän kaupunkiseutua koskeva MAL-sopimus vahvistetaan. Joukkoliikenteen vuoden 2025 valtionavustukseksi arvioidaan 1 220 000 euroa ja se jakautuu seudulliseen Linkki-joukkoliikenteeseen (1 050 000 euroa) sekä Jyväskylän ja Laukaan joukkoliikenteeseen integroituun palveluliikenteeseen (yhteensä 170 000 euroa). Erillisistä hankeavustuksista ei ole vielä tietoa, joten niiden mahdollista valtionavustusta ei ole talousarviossa otettu huomioon. Valtiontuki vähenee todennäköisesti 1 000 000 eurolla hallituksen leikkaustoimien seurauksena.

Seudullisen joukkoliikenteen Hankasalmea ja Äänekoskea koskevat tulot ja menot on arvioitu 3.6.2024 alkaneiden liikennöintisopimusten perusteella, mutta epävarmuutta on etenkin asiakastuloarvioissa. Kuntien maksuosuuksien arvioidaan säilyvän aikaisempien vuosien tasolla, mutta se edellyttää, että asetetut matkamäärä- ja asiakastulotavoitteet saavutetaan. Joukkoliikenteen seudullisen toiminnan kustannusjakoselvitys ei ole vielä valmistunut, joten se voi vielä vaikuttaa kuntakohtaisiin kustannuksiin. Lopullinen tilanne vahvistetaan viimeistään seudullisen joukkoliikennelautakunnan joulukuun kokouksessa, jossa päätetään vuoden 2025 käyttösuunnitelma.

Seudullisen joukkoliikenteen vuoden 2025 kustannuksiksi Hankasalmen ja Äänekosken osalta arvioidaan yhteensä 2 170 700 euroa, joka muodostuu liikenteen kuntaosuuksista (280 000 euroa), valtionavustuksista (698 000 euroa) ja asiakastuloista (arvio 1 191 900 euroa).

Joukkoliikenteen vuoden 2025 talousarvio mahdollistaa pääosin uuden linjaston käyttöönoton sekä laajentuneen viranomaisalueen joukkoliikennetarjonnan ylläpitämisen. Talousarvion toteutumisen edellytyksenä kuitenkin on, että matkamäärät nousevat tavoitteiden mukaisesti koko seudulla ja joukkoliikenteen valtionavustukset pysyvät arvioidulla tasolla. Epävarmuustekijöitä ovat tulopuolella matkamäärien kautta tulevien asiakastulojen kehittyminen. Taloudellisen tilanteen sitä edellyttäessä joudutaan talouden tasapainottamiseksi harkitsemaan lippujen asiakashintojen lisäkorotuksia, liikennetarjonnan supistamista, edellisten keinojen yhdistelmäratkaisua tai kuntien maksuosuuksien lisäämistä.

Joukkoliikenteen asiakashintojen mahdollinen arvolisäverokannan nousu vuoden 2025 alusta 10 prosentista 14 prosenttiin edellyttää vielä loppuvuoden 2024 aikana asiakashintapäätöksiä. Pohdittavaksi tulee, siirretäänkö alv-muutoksen vaikutus asiakashintoihin vai säilytetäänkö asiakashinnat entisellään, millä voi olla positiivista vaikutusta asiakastulokertymään.

Kokouksen esityslista liitteineen on julkaistu Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla osoitteessa https://julkinen.jkl.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=16815. Esityslistamateriaalit ovat pdf-tiedostomuodossa.

 

Lisätiedot: palvelupäällikkö Kari Ström, p. 050 60943, kari.strom[a]jyvaskyla.fi

Kunnanhallituksen 28.11. kokouksen esityslistan asioita

Kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 28.11. kokoukseen ovat muun muassa Toivakan kunnan talousarvio vuodelle 2023 ja taloussuunnitelma vuosille 2024-2025, tieliikenteen toimivaltaisen viranomaisen valinta sekä määräalan myyminen Nisulan kylän Laivasillantiellä.

 

Talousarvio 2023: Suurten muutosten haasteet

Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen toteaa kunnanjohtajan katsauksessa, että olemme suurten muutosten edessä, siirtyessämme kohti vuotta 2023:

”Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirrolla kunnista hyvinvointialueille on merkittäviä vaikutuksia kuntien toimintaan ja talouteen. Uudistuksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti kuntien käyttötalouteen, jossa tulojen ja -menojen taso ja rakenne muuttuvat merkittävästi tehtävien siirtyessä hyvinvointialueille sekä rahoituksen siirtyessä valtiolle. Kuntakonsernien painoarvo kuntatalouden näkökulmasta korostuu, sillä emokuntien taloudelliset ja toiminnalliset volyymit pienentyvät suhteessa paljon enemmän kuin konsernien. Velat ja vastuut jäävät kuitenkin ennalleen, mikä asettaa uusia haasteita kuntien omistajapolitiikalle sekä konsernijohtamiselle -myös osaamisvaatimus korostuu merkittävästi. Nämä ovat suuria kokonaisuuksia myös meille Toivakassa pohdittavaksi.”

Toivakan kunnan talouden painelaskelma päivitetty 7.11.2022: trendin mukaan tulos kääntyy alijäämäiseksi ja taseen kumulatiivinen alijäämä laskee pysyvästi vaarallisen matalaksi. Kunta velkaantuu ja altistuu myös korkoriskille. Alijäämäinen tulos saadaan kääntymään ylijäämäiseksi joko tuloja lisäämällä tai menoja karsimalla, mutta taseen alijäämä on hyvin vaikea poistettava pelkän tuloslaskelman keinoin. Alijäämä saadaan käytännössä poistettua vain tulosvaikutteisella omaisuuden myynnillä.

Toivakan toimintakate € / asukas on koko maan kuntien joukossa noin kolmanneksen edullisempien kuntien joukossa. Tämä on seurausta osittain siitä, että palveluiden kohteena on paljon lapsia, mutta myös siitä, että kunnan palvelut ovat edullisesti järjestettyjä. Sopeutustilanteessa tämä kuitenkin on haaste.

Tuloveroprosentista leikataan hyvinvointialueuudistuksesta johtuen 12,64 %-yksikköä. Tuloveroprosentiksi tulee 8,36 %. Tuloveroprosenttia ei voi muuttaa vuodelle 2023. Kiinteistöveroprosentit pysyvät samana kuin vuonna 2022. Verotulokertymäksi ennakoidaan 5 023 000 euroa. Valtionosuuksia kertyy ennusteiden mukaan 2 632 417 euroa.

Toivakan kunnan toimintakate vuodelle 2023 on -6 354 114 euroa.  Toimintakate pienenee merkittävästi, sillä vielä vuonna 2022 toimintakate on ollut lähes -15 000 000 euroa.

Toimintatuotot vuodelle 2023 ovat reilut 2.45 miljoonaa euroa. Toimintakulut ovat talousarvion mukaan hiukan alle 8.8 miljoonaa euroa.

Vuosikate on 1 072 003 euroa. Tilikauden tulokseksi arvioidaan 218 019 euroa, josta ylijäämäksi kirjattavaa 239 459 euroa.

Talousarvion tavoitteet on johdettu Toivakan kunnan voimassa olevasta kuntastrategiasta, joka hyväksyttiin keväällä 2022. Vuoden 2023 talousarvio on nettositova lautakuntatasolla eli lautakuntien toimintakate on valtuuston nähden sitova. Talousarvion sitovuus valtuustoon nähden vuonna 2023 koskee vain ulkoisia menoja ja tuloja. Investointitaso pysyy vuonna 2023 hyvin maltillisella tasolla, bruttoinvestointien ollessa reilut 600 000 euroa. Lisälainan ottamista vältetään. Investointiohjelma on sitova vuoden 2023 osalta ja suuntaa antava suunnitelmavuosien osalta.

Valtakunnallisesti keskustelussa olleet sähköhinnan ja korkokulujen nousu näkyvät merkittävästi myös Toivakan vuoden 2023 talousarvion kulurakenteessa.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy vuoden 2023 talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet, taloussuunnitelman vuosille 2024-2025 sekä investointiohjelman 2023-2025.

 

Linkillä osaksi Jyväskylän seudun kaupunkiliikennettä?

Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa 2021-2031 sovitaan joukkoliikenteen toimivalta-alueen laajentamista koskevan selvityksen teettämisestä. Tavoitteena on selvittää, miten joukkoliikenteen järjestäminen kokonaisuutena muuttuisi, mikäli Jyväskylän toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alue laajenisi.

MAL-sopimuksen tarkoittama selvitystyö laadittiin ajalla 1/2022-11/2022 tiiviissä vuorovaikutuksessa ELY-keskuksen, alueen kuntien ja MAL-seurantaryhmän kanssa. Työn aikana järjestettiin kuntakohtaisia palavereja sekä kuntien yhteinen työpaja, jossa kuultiin myös Traficomin sekä Oulun ja Turun seutujen joukkoliikenteen edustajia.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Toivakan kunnan joukkoliikennettä kehitetään jatkossa osana Jyväskylän seudun kaupunkiliikennettä (Linkki). Toivakan kunta hakee yhdessä muiden Jyväskylän seudun tieliikenteen toimivalta-alueen kuntien kanssa lakimuutosta, joka mahdollistaa Toivakan siirtymisen ELY-keskuksen toimivalta-alueelta Jyväskylän kaupunkiseudun tieliikenteen toimivaltaiseen viranomaiseen.

 

Huutokaupalla määräalojen myyntiä Nisulan kylällä

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää asettaa noin 3900 m² suuruisen, omarantaisen määräalan kiinteistöltä 850-404-1-561 Nisulan kylästä myyntiin huutokaupat.com -sivuston kautta siten, että määräalan pohjahinta on 80.000 euroa. Huutoaika on 1.12.2022-20.1.2023. Kunnanhallitus vahvistaa kauppakirjan kohteelle erikseen.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p.040 52 31 633

 

Esittelijä Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen

p. 050 307 6114

Esityslista kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Selvitys seudun Linkki-paikallisliikenteen laajentumismahdollisuuksista valmistunut

Miten seudun joukkoliikennettä kehitetään jatkossa? Jyväskylän kaupunkiseudun kunnat ja Keski-Suomen ELY-keskus ovat laatineet yhteistyössä selvityksen siitä, miten seudun joukkoliikenteen järjestäminen muuttuisi ja millaisia vaikutuksia sillä olisi, mikäli Jyväskylän seudun Linkki-paikallisliikenne laajenisi joko kaikkiin tai osaan kaupunkiseudun kunnista.

Nykyisellään Jyväskylän seudun joukkoliikenne (Linkki) järjestää paikallisliikenteen palvelut Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen alueella. Linkin toimivalta-alueeseen liittymistä pohtivissa kunnissa (Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski) asia etenee valtuustojen päätettäväksi vielä kuluvan vuoden puolella. Näissä kunnissa joukkoliikenteen järjestämisestä vastaa nykyisin Keski-Suomen ELY-keskus.

 

Lisäarvoa yhtenäisellä joukkoliikennealueella

Valmistunut selvitys on yksi Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksen vuosien 2021–2023 keskeisistä toimenpiteistä. MAL-sopimuksella ohjataan seudun maankäytön, asumisen ja liikkumisen kestävää kehitystä. Liikennejärjestelmän kehittämisessä painopiste on etenkin kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämisessä. 

Selvityksessä on tarkasteltu vaihtoehtoisia joukkoliikenteen järjestämismalleja sekä arvioitu Linkin toimivalta-alueen mahdollisen laajentumisen vaikutuksia muun muassa palvelutasoon ja kustannuksiin. Selvityksen perusteella toimivalta-alueen laajentumiselle koko kaupunkiseudun alueelle on olemassa edellytykset ja tämä edistäisi lähes kaikkia MAL-sopimuksessa joukkoliikenteen kehittämiselle asetettuja tavoitteita.

Seudun asukkaille konkreettisin muutos olisi yhtenäiseen lippu- ja informaatiojärjestelmään siirtyminen. Se lisäisi matkustuksen sujuvuutta ja mahdollistaisi muun muassa maksuttoman vaihto-oikeuden Linkki-paikallisliikenteessä. Joukkoliikenteen houkuttelevuus paranisi, mikä luo edellytyksiä joukkoliikenteen käytön kasvamiselle. Laajemmalle toimivalta-alueelle voitaisiin yhtenäisemmällä suunnittelulla tuottaa kustannustehokkaammin parempia joukkoliikennepalveluja.

Kaupunkiseudun joukkoliikenteen laajentuminen koko alueelle toisi mukanaan suotuisia imagovaikutuksia osana vahvaa Linkki-brändiä. Joukkoliikenne järjestettäisiin myös aiempaa ympäristöystävällisemmin EU:n kaupunkiliikennettä koskevien puhtaiden ajoneuvojen (CVD) direktiivin mukaisesti. Kuntien mahdollisuudet vaikuttaa oman alueensa joukkoliikenteen palvelutasoon kasvaisivat, sillä Linkin joukkoliikenneasioista päättää kuntien nimeämistä edustajista koostuva Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta. Jyväskylän seudun nykyisen toimivalta-alueen kuntien kannalta suurempi toimivalta-alue voi lisätä alueen painoarvoa ja merkittävyyttä yhtenäisenä MAL-kaupunkiseutuna.

 

Kustannukset tarkentuvat siirtymäaikana vuosina 2024-2027 

Linkin toimivalta-alueen muuttuminen toisi muutoksia joukkoliikenteen rahoitukseen. ELY-keskus ei maksaisi enää valtionavustusta Linkin toimivalta-alueeseen liittyville kunnille. Linkin toimivalta-alue saa valtionavustusta Traficomilta, joka korvaa ELY-keskuksen rahoitusosuuden vuosien 2024–2027 siirtymäaikana, jotta kuntien kustannukset eivät kasvaisi liikaa. Siirtymäajan korvaus on toimivalta-alueen laajentumisen keskeinen reunaehto. Tämän jälkeen liikenteen kustannukset jakautuisivat kunnille palvelutason mukaisesti. Tavoitteena on siirtymäajan aikana kasvattaa matkustajamäärää ja lipputuloja sekä tehostaa liikenteen hankintaa. 

– Ratkaisut liittymisestä kannattaa tehdä nyt, sillä Traficomin siirtymäajan tuki voi olla ainutlaatuinen tilaisuus. Valtionavun suuruutta vuodesta 2028 eteenpäin ei voida täsmällisesti arvioida. Valtion rahoitussuunnitelmassa joukkoliikenteen rahoituksen painotus on siirtymässä kaupunkiseudulle ja sen myötä valtionavustuksen odotetaan kasvavan. Kuntien kustannukset riippuvat valtionavustuksen määrän lisäksi kuntakohtaisen palvelutason määrittelystä, linjastosuunnitelmasta sekä kilpailutuksen tuloksista. Päätös Linkin toimivalta-alueeseen liittymisestä on erityisesti päätös houkuttelevaan ja kehittyvään joukkoliikennejärjestelmään liittymisestä, jonka imagohyötyjä on vaikea mitata rahassa. Ratkaisuun vaikuttaa se, mitkä ovat kunnan tavoitteet joukkoliikenteen kehittämisessä, summaa palvelupäällikkö Kari Ström.

Yhtenä toimivalta-alueen laajentumisen mahdollisena vaikutuksena on pidetty markkinaehtoisen liikenteen toimintaedellytysten heikkenemistä. Toisaalta kuntien näkökulmasta markkinaehtoisen liikenteen jatkumiseen ja palvelutason säilymiseen liittyy myös nykyisellään epävarmuustekijöitä. Toimivalta-alueen laajentuminen ei kuitenkaan poissulje markkinaehtoisen liikenteen jatkumista. Jatkovalmistelun lähtökohtana on, että liikennöitsijä saa jatkossakin nousukorvauksen.

 

Periaatepäätökset vuoden 2022 loppuun mennessä

Ensimmäisessä vaiheessa Jyväskylän seudun Linkki-paikallisliikenteeseen liittymistä pohtivien kuntien (Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski) tulee tehdä päätös siitä, haluavatko ne jatkaa maaseutuliikennekuntina vai liittyä mukaan Linkki-paikallisliikenteeseen. Asia tulee valtuustojen päätettäväksi vielä vuoden 2022 puolella. Tämän jälkeen myös Linkin toimivalta-alueeseen jo nykyisin kuuluvien kuntien tulee hyväksyä uudet kunnat mukaan.

Kun Linkin toimivalta-alueessa jatkossa mukana olevat kunnat ovat tiedossa, aloitetaan yhteistoimintasopimuksen valmistelu, jossa sovitaan kustannusten ja tulojen jakamisesta kuntien kesken. Yhteistoimintasopimuksella varmistetaan, että jokainen kunta voi päättää oman alueensa liikenteen palvelutasosta ja siitä, kuinka paljon kunta haluaa joukkoliikenteeseen panostaa. Yhteistoimintasopimus hyväksytään mukana olevien kuntien valtuustoissa kesään 2023 mennessä. Seudun joukkoliikenteen toimivalta-alueen laajentuminen edellyttää myös muutoksia liikennepalvelulakiin. Uusi toimivalta-alue aloittaisi toimintansa vuoden 2024 alussa, jonka jälkeen suunnitellaan ja päätetään palvelutasosta sekä kilpailutetaan liikenne.

Selvitysaineisto löytyy nettisivuilta osoitteesta: https://linkki.jyvaskyla.fi/linkinajankohtaista/toimivalta-alueselvitys-2022

Lisätiedot:

Kari Ström, palvelupäällikkö, Jyväskylän kaupunki/Jyväskylän seudun joukkoliikenne p. 050 609 43

Jaakko Selin, Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-ohjausryhmän puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja, p. 0400 778 779

Matti Mäkinen, kunnanjohtaja, Hankasalmen kunta, p. 014 2671 210

Mikko Latvala, kunnanjohtaja, Petäjäveden kunta, p. 040 190 6904

Helena Vuopionperä-Kovanen, kunnanjohtaja, Toivakan kunta, p. 050 307 6114

Juha Valkama, kunnanjohtaja, Uuraisten kunta, p. 040 552 5703

Matti Tuononen, kaupunginjohtaja, Äänekosken kaupunki, p. 020 632 2010

Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvaluonnos nähtäville

Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva on kahdeksan kunnan yhteinen, karttapohjainen pitkän tähtäimen suunnitelma alueen yhdyskuntarakenteesta, viherrakenteesta ja liikennejärjestelmästä. Työn tavoitteena on ohjata seudun väestönkasvua, uutta maankäyttöä ja liikennejärjestelmän kehittämistä kestävällä tavalla. Kehityskuvaluonnos on nyt valmistunut ja se on nähtävänä mielipiteiden saamiseksi 7.10.-11.11.2022.

Kehityskuvatyössä on tarkasteltu seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen ajankohtaisia haasteita kuten väestön ikääntymistä, ilmastonmuutoksen hillintää, joukkoliikenteen asemaa, yhtenäisen viherrakenteen turvaamista sekä seudun sisäistä ja ulkoista saavutettavuutta.

Kehityskuvan keskeisenä tavoitteena on ohjata uusi asuinrakentaminen pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen – täydentyviin ja tiivistyviin taajamiin hyvien kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteyksien varsille ja palvelujen läheisyyteen. Erityyppiselle asumiselle on tunnistettu otollisia sijainteja. Esimerkiksi ikääntyville sopivaa asumista kohdistetaan erityisesti keskusten ytimiin lähelle palveluja. Maaseutualueiden kehittämisessä painopiste on kylissä, millä tuetaan kylien elinvoimaisuutta. Työpaikkarakentamista ohjataan niin ikään täydentyviin ja tiivistyviin taajamiin ja erityisesti kaupunki- ja kuntakeskuksiin. Raskasta liikennettä tuottaville ja paljon tilaa vaativille teollisuus- ja logistiikkapainotteisille työpaikka-alueille on tunnistettu sijainteja hyvien liikenneyhteyksien varsilla.

Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta sekä lisätä työpaikkojen ja palvelujen saavutettavuutta. Kehityskuvatyössä on määritelty tärkeimmät liikenneverkon kehittämiskohteet sekä seudullinen pyöräilyn tavoiteverkko.

Kehityskuvaprosessissa on tunnistettu myös seudullisen viherrakenteen muoto ja merkitys alueen vetovoimalle, asukkaiden hyvinvoinnille ja luonnon monimuotoisuudelle. Lähtökohtana on yhtenäisen ja kytkeytyneen viherrakenteen säilyttäminen maankäytön suunnittelussa yli kuntarajojen. Kehityskuvatyö sisältää myös ehdotuksia lähivuosien keskeisiksi kärkitoimenpiteiksi sekä seurantaindikaattoreiksi.

Kehityskuvaluonnos on laadittu yhteistyössä seudun kuntien (Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Äänekoski), Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Keski-Suomen liiton kanssa. Asiantuntijakonsulttina prosessissa on toiminut Ubigu Oy ja Lundén Architechture.  Kehityskuva etenee kunnanvaltuustojen hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2022 loppuun mennessä.

MAL-kehityskuvatyö on yksi Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksen keskeisistä toimenpiteistä. MAL-kehityskuvassa tarkennetaan ja konkretisoidaan sopimukseen kirjattuja tavoitteita ja toimenpiteitä viemällä ne kartalle. Kehityskuva ei ole maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama kaava eikä sillä ole oikeusvaikutuksia. Se täydentää lakisääteistä kaavasuunnittelua ja nostaa esille periaatteet ja tavoitteet, joiden pohjalta seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäminen etenee.


Anna palautetta MAL-kehityskuvasta

MAL-kehityskuva on nähtävänä mielipiteiden saamiseksi 7.10.-11.11.2022. Kehityskuvasta voi antaa palautetta karttapohjaisella palautekyselyllä. Esittely- ja keskustelutilaisuus seudun asukkaille, yhdistyksille ja sidosryhmille järjestetään Teamsin välityksellä torstaina 13.10.2022 klo 18.

-MAL-kehityskuvassa käsitellään teemoja, jotka vaikuttavat asukkaiden arjen sujuvuuteen, hyvän elinympäristön elementteihin sekä seudun elinvoimaisuuteen. Kannustamme niin asukkaita kuin eri toimijoita eri puolilta seutua antamaan palautetta, toivoo Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-ohjausryhmän puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin.

Kehityskuva-aineisto, linkki palautekyselyyn ja esittelytilaisuuteen löytyvät osoitteesta: www.jyvaskylanseutu.fi/mal/kehityskuva

 

Lisätietoja:
Anna Isopoussu, projektipäällikkö, Jyväskylän kaupunki p. 040 566 2639, anna.isopoussu(a)jyvaskyla.fi
Jouni Mäkäräinen, yleiskaavasuunnittelija, Jyväskylän kaupunki p. 040 186 5093, jouni.makarainen(a)jyvaskyla.fi