Kunnanhallituksen esityslistan nostot maanantain 10.3. kokoukseen

Toivakan kunnanhallituksen maanantain 10.3. kokouksessa käsitellään muun muassa tilinpäätöksen 2024 valmistelun tilanne sekä lausunto hankintalain muutosesitykseen.  

Toivakan kunnan vuoden 2024 tilinpäätöksestä tulossa ylijäämäinen

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus merkitsee tilinpäätöksen 2024 valmistelun tilanteen tiedoksi.

Tuloslaskelma osoittaa ylijäämän olevan 709.166,64 €. Muutetun talousarvion ylijäämäennuste oli 863.166,00 euroa. Toimintatuotot toteutuivat 90,9 %:sesti. Toteuma on 1.988.171,61 € (-197.940,00 euroa muutettuun talousarvioon nähden). Talousarvion tuottoarvioon oli kirjattu vuonna 2023 hyväksytyn taloudentasapainottamissuunnitelman mukainen Leppärannan tonttien myynti 220.000,00 euroa. Myyntiä ei toteutettu. Toimintatuottoihin tuloutui koulukeskuksen C-osan rakennusaikainen vakuus 149.800,00 euroa.

Toimintakulut toteutuivat 101,3 %:sesti muutettuun talousarvioon nähden. Toteuma on 8.275.318,16 euroa, joka on 107.439,00 euroa enemmän kuin kulujen arvio vuodelle 2024. Henkilöstökulujen nousua selittää sijaisten palkkakulujen ylitys 57.000,00 eurolla ja lomapalkkavelan kasvu niin ikään 57.000,00 eurolla.

Muut kululajit toteutuivat budjetin mukaisesti paitsi muut toimintakulut, johon on kirjattu korkotappioksi Toivakanhakan lainojen korkoja 31.590,62 euroa ja vuodelta 2022 jäämättä saatu työterveyshuollon korvaus 14.112,47 €. Verotulot ja valtionosuudet toteutuivat budjetin mukaisesti.

Rahoitustuottojen ja -kulujen toteuman arvio oli -205.500,00 euroa. Maksuliikennetilien saldoille maksettiin korkoja 121.044,00 euroa. Korkosuojauksesta saatiin tuottoja 44.685,00 euroa. Rahoitustuotot ja -kulujen toteuma oli -85.576,00 euroa (budjetti -205.500,00 €).

Kunnan lainat vähentyivät 1.900.000,00 euroa, koska kunta maksoi lyhytaikaiset kuntatodistukset pois. Lainakanta 31.12.2024 oli 6,2 M€ (8,8 M€ 31.12.2023).

Bruttoinvestointisuunnitelma oli 1.442.340,00 euroa, josta toteutui 902.997,97 euroa. Merkittävimmän eron toteumaan aiheutti koulukeskuksen käyttövesiputkistoremontti, jonka alkuperäinen talousarvio oli 700.000,00 euroa, mutta korjausinvestointi tuli maksamaan 347.989,43 euroa. Vuodelle 2025 siirtyi vuodelta 2024 keskeneräisiä investointeja 108.641,39 euroa.

 

Kuntaliitto huolissaan hankintalain muutosesityksestä – kehottanut mahdollisimman monia kuntia jättämään lausuntonsa

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa on useita hankintalakiin liittyviä kirjauksia. Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt luonnoksen hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain muuttamisesta, vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain sekä rikosrekisterilain 6 b §:n muuttamisesta.

Lausuntopyynnössä on mainittu, että palaute on muun ohella tärkeä osa varsinaisen hallituksen esityksen valmisteluun kuuluvaa vaikutusarviointia. Lausuntoa pyydetään erityisesti hankintojen valmistelusta ja sidosyksiköiden käytön rajoituksesta sekä niitä koskevien muutosehdotusten vaikutuksista.

Lausuntopyyntö on jaettu kysymyksiin yleisistä tavoitteista ja päämääristä, hankintojen valmistelusta, sidosyksiköiden käytön rajoittamisesta, turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta, rikosrekisteriotteen pakollisuudesta luopumisesta ja hankintojen ilmoittamisesta.

Lausuntopyyntö on lähetetty vain valikoituihin kuntiin. Koska lakiesitys kuitenkin koskee koko kuntakenttää, on Kuntaliitto kehottanut mahdollisimman monia kuntia jättämään lausuntonsa.

Toivakan kunta pitää esitystä (työryhmämietintö hallituksen esitykseksi) itsehallinnon toteuttamista merkittävästi vaikeuttavana. Esitys johtaisi Toivakan kunnan osalta täysin päinvastaiseen lopputulokseen kuin mihin hallituksen esityksessä pyritään. Vaikutukset olisivat kielteiset jätehuollon järjestämisen lisäksi myös tukipalveluiden, kuten palkkahallinnon järjestämisen kannalta.

Toivakan kunnan lausunnossa todetaan muun muassa, että

Toivakan kunta on pystynyt hoitamaan jätelain velvoitteet osakaskuntana Mustankorkea Oy:n kautta huomattavasti tehokkaammin kuin omana palveluna tai ostopalveluna turvaten samalla jätelain edellyttämien velvoitteiden toteutumisen ja kuntalaisten yleisen edun. 

Esitys tarkoittaisi toteutuessaan, että Jyväskylän kaupungin tulisi myydä Mustankorkean osakkeista 8,6 prosenttia Toivakan kunnalle, jotta Toivakan kunta yltäisi esityksen mukaiseen 10 prosentin vähimmäisomistusosuuteen. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että Toivakan tulisi ostaa Jyväskylältä lisää osakkeita 43 kpl (1 336 440 €).

Tämä olisi järjettömän suuri kustannuserä pienelle Toivakan kunnalle, eikä tämä muuttaisi yhtiön omistusrakennetta tai määräysvaltaa mihinkään suuntaan. Mustankorkea pysyisi edelleen Jyväskylän konserniyhtiönä ja Jyväskylällä olisi edelleen osake-enemmistö.  Toivakan kunnalla ei ole taloudellista mahdollisuutta ostaa yli 1,3 miljoonan euron arvoista osakeosuutta eikä Toivakan kunnalla ole varmuutta, olisiko Jyväskylän kaupunki edes valmis ja halukas myymään vaadittua osakekantaa. Toivakan kunnalla ei ole vaihtoehtoista tapaa järjestää jätelain velvoitteita, koska se on rakentanut koko jätehuollon palveluketjun Mustankorkea Oy:n kautta rakennetun yhteistyön pohjalta.  

Toivakan kunnan koko lausunto hankintalain muutosesitykseen on esityslistan liitteenä.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää antaa hankintalain muutosesitykseen 10.3.2025 päivätyn liitteen mukaisen lausunnon.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto

p. 040 516 9332

Koko esityslista liitteineen on luettavissa täällä.

Kuntaliiton lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle 5.3.2025: Työryhmämietintö hankintalain muuttamiseksi

Vuoden 2022 tilinpäätös hallituksessa maanantaina 3.4. – ”Vuosi oli työntäyteinen ja talouden tasapainottamista jatketaan”

Kunnanhallitus käsittelee Toivakan kunnan tilinpäätöksen vuodelta 2022 maanantaina 3.4.2023. Vuoden 2022 tilinpäätös on viimeinen tilinpäätös, jossa Toivakan kunnan rakenteeseen on kuulunut myös perusturvan toimiala sekä siihen liittyvät palvelut. Kuitenkin tilinpäätös vuodelta 2022 toteutui siten, että tilikauden tulos on 280 834,07 euroa, josta ylijäämätilille kirjataan 302 278,03 euroa (poistoeron kanssa). Toivakan kunta onnistui positiivisen vuosikatteen sekä ylijäämäisen tilikauden tuloksen tavoitteessa, vaikka taloudellisia yllätyksiä vuoteen mahtui paljon.  

 Poikkeukselliseen vuoteen ovat vaikuttaneet monet tekijät. Koronapandemian kanssa painittiin edelleen, lisäksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muutti merkittävästi Euroopan turvallisuustilannetta vaikuttaen myös muun muassa maailmanlaajuiseen energiakriisiin. Toivakkalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluivat viimeistä vuotta kunnan rahoitettaviksi ennen siirtymistä hyvinvointialueen vastuulle. Toivakan kunta hyväksyi uuden kuntastrategian, joka on ohjannut kunnan toimintaa ja panostuksen kohteita helmikuusta 2022 alkaen. Toivakan väkiluku kasvoi viime vuonna hienoisesti 20 henkilöllä eli 0,8 %, ollen vuoden lopussa yhteensä 2407 henkilöä.

”Odottamattomia taloushaasteita vuoteen toi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri viimeisellä toimintavuodellaan. Vaikka tiedossa oli jo ennen vuotta 2022 sairaanhoitopiiriltä kuntien maksettavaksi tulevat alijäämäkertymät, olivat lopulliset luvut ja sairaanhoitopiirin talouskehitys vuoden 2022 aikana kuitenkin paljon odotettua heikompaa. Kaikkineen kustannukset sairaanhoitopiirin alijäämän kattamislaskuista sekä seututerveyskeskuksen alijäämälaskuista nousevat Toivakan osalta 1 097 895,03 euroon. Taseemme ollessa alijäämäinen jo valmiiksi, eivät nämä muutokset ole tuoneet helpotusta talouden haasteisiin, etenkään, kun olemme tehneet vaativaa talouden tasapainotustyötä jo useamman vuoden ajan”, summaa Toivakan kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen ja jatkaa:

”Vuonna 2022 talouden tasapainotusohjelman mukaisilla toimenpiteillä saatiin yli 600 000 euron säästöt. Kumulatiivista alijäämää Toivakan taseessa on vuoden 2022 lopussa -1 614 520,83 euroa edelleen. Tasapainotettavaa kunnan taloudessa yhä riittää ja ratkaisuja siihen on etsittävä jatkuvasti. Onneksi elinvoimatekijämme ovat kuitenkin vahvat ja niistä meidän on pidettävä kiinni, mennen rohkeasti tulevaa kohti.”

 

Tilinpäätöksen luvut

 

Taseeseen kertynyt alijäämä katettava 2024 loppuun mennessä

Toivakan kunta käynnisti vuonna 2020 laajan talouden tasapainottamisohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi ja taseeseen kertyneen alijäämän kattamiseksi. Merkittävimpiä tekijöitä taseeseen kertyneelle alijäämälle ovat olleet Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takauksen realisoituminen, korkeat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menot sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alijäämien kattaminen vuosina 2021 ja 2022.

Vuoden 2021 tilinpäätöksen jälkeen Toivakan kunnan taseessa on ollut alijäämää -1 916 798,86 euroa. Toivakan kunnan vuoden 2019 tilinpäätöksen perusteella on alkanut kuntalain mukainen alijäämän kattamisvelvoite, jonka mukaan alijäämät tulee kattaa vuoden 2024 loppuun mennessä.

Kunnan talousarvio toteutui tilikauden tuloksen osalta talousarviomuutoksista huolimatta ylijäämäisenä. Vuoden 2022 talousarvio oli suunniteltu olevan 120 986 € ylijäämäinen. Talousarviomuutosten jälkeen tilikauden arvioitu ylijäämä oli 28 244 €. Lopullinen tulos oli ylijäämäinen 302 278,03 €. Tähän vaikutti huomattavasti Toivakan kunnalle myönnetty harkinnanvarainen valtionosuuden korotus (430 000,00 €), pysyvien vastaavien myyntien myyntivoitot, puun myynnin tuotot ja sivistystoimen valtionavustukset. 

Henkilöstömenot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna

Kunnan palveluksessa työskenteli 31.12.2022 yhteensä 125 henkilöä. Edelliseen vuoteen nähden henkilöstömäärä oli kasvanut seitsemällä henkilöllä. Toistaiseksi voimassa olevissa työ- tai virkasuhteissa olevien kokonaismäärä laski kuudella henkilöllä, ollen 86. Määräaikaisten työsuhteiden määrä nousi 13 henkilöllä ollen 39. Henkilöstökulut nousivat edellisestä vuodesta 365 012 euroa. Terveysperusteiset poissaolot sisältävät sairauspoissaolopäivien lisäksi ammattitaudit sekä työ- ja vapaa-ajan tapaturmat. Terveysperusteisia poissaolopäiviä kertyi yhteensä 2285 kalenteripäivää, mikä oli 657 kalenteripäivää enemmän kuin edeltävänä vuonna. Terveysperusteisten poissaolojen laskennallinen kustannus kunnalle oli 773 150 euroa (350 €/pv).